Viulisti ei pääse keikalle, koska asuu EU-aidan väärällä puolella – Balkanin maat jonottavat unioniin, mutta EU potee laajentumisähkyä

Makedonian, Serbian ja muiden hakijamaiden asemaa pohditaan EU-huippukokouksessa Bulgariassa torstaina.

Euroopan unioni
Kosovo vietti itsenäisyysjulistuksensa 10-vuotispäivää helmikuussa 2018.
Kosovo vietti itsenäisyysjulistuksensa 10-vuotispäivää helmikuussa 2018.Petrit Prenaj / EPA

SKOPJE/PRISTINA/SUBOTICA/HORGOŠ – Vaimoni kärsii, minä en niinkään, sanoo Dimitrija Pavlovski kahvikupin ääressä kotonaan Makedonian pääkaupungissa Skopjessa.

Hän viittaa perhetilanteeseensa. Pavlovskien kaksi aikuista poikaa ja tytär ovat kaikki muuttaneet ulkomaille. Vanhempi poika ja tytär asuvat Alankomaissa, nuorimmainen työskentelee Ety-järjestössä. Tytär sai Alankomaiden kansalaisuudenkin.

72-vuotias Pavlovski ymmärtää ulkomailla kouluttautuneiden lastensa ratkaisuja. Hän kiersi itsekin Eurooppaa jo 1960- ja 1970-luvuilla makedonialaisen rockyhtye Republican basistina. Lontoossa käytiin ostamassa soittimia, keikkoja oli Italiasta Belgiaan.

– Se oli hippiaikaa. En ollut varsinaisesti hippi, mutta kuuluin henkisesti samaan ryhmään. Näin, millainen on Eurooppa, millainen on Amerikka. Siksi en ole surullinen, että lapseni asuvat siellä. Olen onnellinen siitä, Pavlovski sanoo.

Makedonia oli tuolloin oli osa Jugoslaviaa, jonka passilla matkustaminen Euroopassa oli helppoa. Kukaan ei kysynyt viisumia rajoilla.

Dimitrija Pavlovski soitti 1960-luvulla bassoa makedonialaisessa rockyhtyeessä.
Dimitrija Pavlovski soitti 1960-luvulla bassoa makedonialaisessa rockyhtyeessä.Petri Raivio / Yle

Matkustaminen kävi vaikeaksi vasta Makedonian irtauduttua Jugoslaviasta 1991. Läntisen Euroopan rajat menivät kiinni 18 vuodeksi. Makedonialaiset jonottivat viisumia Saksan ja Ranskan suurlähetystöjen edustalla tuntikausia, kainalossaan nippu asiakirjoja.

Samoihin aikoihin Makedonian hallitus asettui jonottamaan jäsenyyttä EU:ssa ja sotilasliitto Natossa.

Sitä odotellessa moni lähti Pavlovskien lasten tavoin maasta, jossa korkeastikin koulutetut tienaavat vain muutamia satoja euroja kuukaudessa. Lääkärien ja insinöörien lisäksi maasta ovat nyttemmin lähteneet myös putkimiehet ja puusepät.

Moni livahtaa EU:n puolelle rajanaapuri Bulgarian kautta. Yli 70 000 makedonialaista on saanut Bulgarian passin. Bulgaria myöntää kansalaisuuden makedonialaisille, jotka voivat todistaa, että heillä on bulgarialaisia juuria.

Bulgarialla on jotain, mitä Makedonialla ei ole: EU-jäsenyys ja sen mukanaan tuoma työvoiman vapaa liikkuvuus unionin alueella.

– Uskon, että Makedonialla menisi paljon paremmin, jos se pääsisi EU:hun, Pavlovski sanoo.

Jäsenyys voisi hänen mukaansa vauhdittaa taloutta, tuoda investointeja ja kohentaa poliittista järjestelmää.

Kyselyjen mukaan yli 80 prosenttia makedonialaisista kannattaa jäsenyyttä molemmissa läntisissä liittoumissa: EU:ssa ja Natossa.

– Me jaamme samat arvot. Olemme länsimaalaisia kuten muukin Eurooppa. Sanomme, että meille aurinko nousee lännestä, sanoo Makedonian varapääministeri Bujar Osmani.

Hän muistuttaa, että liki kolme neljäsosaa Makedonian viennistä suuntautuu EU-maihin.

Lähentyminen sekä Natoon että EU:hun on kuitenkin jumissa. Kreikka estää Makedonian liittymisen niin kauan kuin maiden välinen kiista Makedonian nimestä on ratkaisematta. Kreikka ei hyväksy, että Makedonia käyttää samaa nimeä kuin Kreikan samanniminen pohjoinen maakunta.

Kiista on jatkunut yli 25 vuotta.

– Onhan se turhauttavaa kansalaisille, Osmani myöntää.

Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiota hallitsee Aleksanteri Suurta esittävä ratsastajapatsas.
Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiota hallitsee Aleksanteri Suurta esittävä ratsastajapatsas.Petri Raivio / Yle

Viime aikoina edistystä on kuitenkin tapahtunut. Osmanin mukaan molempien maiden hallituksilla on nyt aito tahto ratkaista nimikysymys. Makedonia hyväksyy, että sen nimeen liitetään jokin täsmentävä määre kuten Pohjois-Makedonia tai Vardarin Makedonia maata halkovan Vardarjoen mukaan.

Kreikka taas on luopunut vaatimuksesta, että Makedonia-sana pitää pudottaa naapurimaan nimestä kokonaan.

Kreikkalaisten kanssa väännetään Osmanin mukaan silti yhä esimerkiksi siitä, mitä nimitystä käytetään Makedonian asukkaista, mikä on maassa puhuttavan kielen nimi ja mitä lyhennettä voidaan käyttää YK:ssa.

Euroopan komissio suositti huhtikuussa, että EU aloittaisi jäsenyysneuvottelut Makedonian kanssa. Jos nimikiista ratkeaa, neuvottelut voidaan luultavasti viedä läpi melko nopeasti. Natoon Makedonia toivoo saavansa kutsun heinäkuussa järjestettävässä huippukokouksessa.

Niin kauan kun kiista on auki, Makedonia tunnetaan virallisesti englanninkielisellä lyhenteellä FYROM eli Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Tällä kömpelöllä EJTM-nimellä Suomikin tunnusti maan vuonna 1993.

Makedonian ja Kreikan kiista on yksi esimerkki kahnauksista, jotka jarruttavat kuuden Länsi-Balkanin maan lähentymistä Euroopan unioniin. Nimiriita on kuitenkin pientä verrattuna niihin esteisiin, joita on naapurimaa Kosovon EU-polulla.

Skopjesta on vain 92 kilometrin matka Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan. Maantietä pitkin matkaan kuluu kuitenkin kolmisen tuntia.

Matkanteko sujuu hitaasti kumpuilevan maaston rinteillä mutkittelevaa tietä. Kosovon puolella odottaa yllättävä näky: laaksoon rakennetaan moottoritietä valtavien pylväiden varaan.

Kosovossa rakennetaan moottoritietä pääkaupunki Pristinasta Makedoniaan.
Kosovossa rakennetaan moottoritietä pääkaupunki Pristinasta Makedoniaan.Petri Raivio / Yle

Kaikkiaan 60 kilometriä pitkä moottoritie Pristinasta Makedonian rajalle maksaa 600 miljoonaa euroa, ja rahoitus tulee pääosin valtion kassasta. Satsaus on iso nuorelle ja köyhälle Kosovolle, mutta sisämaassa sijaitseva valtio haluaa hyvät yhteydet ulkomaailmaan. Viisi vuotta sitten valmistui vielä kalliimpi moottoritie Albanian suuntaan.

Muualle Eurooppaan kosovolaisten liikkuminen on vaikeaa. Kosovo on Länsi-Balkanin ainoa maa, jonka kansalaiset tarvitsevat yhä viisumin EU-maihin ja Schengen-alueelle.

Vaatimus mutkistaa viulisti Visar Kuqin elämää.

– Jouduin jättämään väliin konsertin Saksassa, koska en saanut viisumia varten tapaamisaikaa suurlähetystöön, Kuqi kertoo Pristinan Punaisen salin takahuoneessa.

Viulisti Visar Kuqi soittaa Kosovon filharmonisessa orkesterissa.
Viulisti Visar Kuqi soittaa Kosovon filharmonisessa orkesterissa.Petri Raivio / Yle

Kuqi toimii konserttimestarina Kosovon filharmonisessa orkesterissa, joka valmistautuu parhaillaan illan konserttiin. Ohjelmassa on Beethovenin pianokonsertto ja Schubertin yhdeksäs sinfonia.

Orkesteri saa ajoittain kutsuja ulkomaille, mutta matkojen käytännön järjestelyt ovat viisumivaatimusten takia mutkikkaita. Esimerkiksi orkesterin yhteydessä toimivan kuoron Britannian-matkaa varten viisumeita piti hakea kolme kuukautta etukäteen. Koko 40-henkisen kuoron passit lähetettiin kolmeksi viikoksi Britannian Varsovan-suurlähetystöön.

Kosovon filharmoninen orkesteri soittaa Pristinassa. Solistina on italialainen Giovanni Bellucci. Kapellimestarin vasemmalla puolella viulisti Visar Kuqi.
Kosovon filharmoninen orkesteri soittaa Pristinassa. Solistina on italialainen Giovanni Bellucci. Kapellimestarin vasemmalla puolella viulisti Visar Kuqi.Petri Raivio / Yle

– Siksi meillä on usein vaikeuksia motivoitua hakeutumaan ulkomaille, vaikka saisimme kutsujakin, sanoo filharmonian johtaja Baki Jasari.

EU on asettanut kaksi ehtoa viisumivapauden myöntämiselle. Kosovon pitää sopia rajakiistansa naapurimaa Montenegron kanssa ja suitsia järjestäytynyttä rikollisuutta.

Kosovon parlamentti hyväksyi Montenegron rajasopimuksen maaliskuussa, kansallismielisten edustajien protesteista huolimatta. Kansanedustajat yrittivät estää ratkaisevan äänestyksen heittämällä kyynelkaasukranaatteja istuntosalin lattialle. Heidän mielestään rajasopimus luovutti Kosovon alueita Montenegrolle.

Kansallismielinen kansanedustaja heittää kyynelkaasupanoksen Kosovon parlamentin istunnossa maaliskuussa 2018. Parlamentti hyväksyi Montenegron kanssa neuvotellun rajasopimuksen.
Kansallismielinen kansanedustaja heittää kyynelkaasupanoksen Kosovon parlamentin istunnossa maaliskuussa 2018. Parlamentti hyväksyi Montenegron kanssa neuvotellun rajasopimuksen.Valdrin Xhemaj / EPA

Edistyksestä huolimatta Kosovon viisumivapaudelle ei ole vielä päivämäärää.

– Tarvitsemme Euroopan mailta ymmärrystä, jotta ongelma voidaan ratkaista. Miksi ihmisten pitäisi kärsiä siitä, että poliitikkomme eivät tee kotiläksyjään, Jasari kysyy.

Hänen mielestään Kosovolle on asetettu tiukemmat ehdot kuin Albanialle, Makedonialle, Serbialle tai Montenegrolle. Köyhä Albania ja piskuinen Montenegro on jopa otettu Naton jäseniksi.

Pristinassa Punaisen salin yleisö puhkeaa suosionosoituksiin pianokonserton finaalin lopussa. Orkesteri perustettiin heti Kosovon sodan jälkeen vuonna 2000, mutta pysyvää konserttisalia sille ei ole vielä rakennettu.

Helmikuussa kymmenen vuotta täyttänyt Kosovon valtiokaan ei ole onnistunut vielä saamaan pysyvää asemaa maailmannäyttämöllä. Serbiasta irtautuneesta maasta käytetään EU:n ja YK:n papereissa nimeä Kosovo*.

Tähti tarvitaan osoittamaan, että nimen käyttö ei ota kantaa Kosovon itsenäisyyteen. Viisi EU-maata ja 75 muuta YK:n jäsentä ei tunnusta Kosovoa itsenäiseksi valtioksi.

Pristinan Newborn-muistomerkki juhlistaa Kosovon itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivää.
Pristinan Newborn-muistomerkki juhlistaa Kosovon itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivää.Petri Raivio / Yle

Painavin jarru Kosovon EU-tiellä on Espanja, joka ei halua tarjota ennakkotapausta omille separatistiliikkeilleen etenkään Kataloniassa. Espanja voi yksin estää Kosovon jäsenyysneuvottelut.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy päätti ainoana EU-johtajana boikotoida unionin ja kuuden Länsi-Balkanin maan välistä torstaista huippukokousta, koska Kosovon presidentti Hashim Thaçi osallistuu siihen.

Pristinan kaduilla näkee, että Kosovossa on Euroopan nuorin väestö. Yli puolet on alle 25-vuotiaita.

Dardan Gërguri aikoo monen muun tavoin muuttaa pois Kosovosta opiskelemaan. Hän on hakenut Helsingin Metropolia-ammattikorkeakouluun lukemaan kansainvälistä liiketoimintaa.

Kosovolainen Dardan Gërguri aikoo muuttaa Suomeen opiskelemaan.
Kosovolainen Dardan Gërguri aikoo muuttaa Suomeen opiskelemaan.Petri Raivio / Yle

Gërguri aikoo kuitenkin palata tutkintonsa kanssa rakentamaan Kosovoa.

– Haluan matkustella mutta asua täällä. Olen syntynyt täällä, tunnen kulttuurin ja ihmiset, Gërguri sanoo.

Suunnitelmissa on oman yrityksen perustaminen Kosovoon myöhemmin. Gërgurin mukaan monella hänen koulutovereistaan on samanlaiset ajatukset: koulutus ulkomailta mutta työura Kosovossa.

Muuttohalukkuus ei ole ihme, sillä Kosovon nuorista yli puolet oli viime vuonna työttöminä. Koko väestön työttömyysprosentti oli 30,4.

Kosovo on Länsi-Balkanin kuudesta valtiosta selvästi köyhin. Nimellinen kansantuote asukasta kohti on noin 3 200 euroa. Luku on alle puolet köyhimmän EU-maan Bulgarian kansantuotteesta.

Omaa valuuttaa Kosovolla ei ole, talous pyörii euroilla. EULEX-operaatio pyörittää osaa Kosovon oikeusjärjestelmästä. Kosovossa on vakautta tukemassa yhä noin 4 000 rauhanturvaajaa, joista tosin enää 20 on suomalaisia.

Karttakuva
Yle Uutisgrafiikka

Kosovon ja Serbian rajalla työmaa-aidassa on EU-lippu. Unioni rahoittaa aseman rakentamista rajalle, joka ei Serbian hallituksen mielestä ole oikeastaan raja, vaan tarkastuspiste Serbian eteläisen maakunnan reunalla.

Serbialainen rajamies huikkaa henkilöauton rekkojen ohi, ja kuljettajamme on silminnähden huojentunut. Hän pelkäsi Kosovossa autonsa puolesta, koska siinä on serbialaiset rekisterikilvet. Paikalliset eivät katso hyvällä serbejä, joita vastaan Kosovon sissijoukot taistelivat alle 20 vuotta sitten.

Serbian rekisterikilvet muistuttavat EU-maiden kilpiä, mutta ilman EU-lipun tähtiä.
Serbian rekisterikilvet muistuttavat EU-maiden kilpiä, mutta ilman EU-lipun tähtiä.Petri Raivio / Yle

Seitsemän miljoonan asukkaan Serbia on Länsi-Balkanin suurin maa ja samalla vähiten innostunut EU-jäsenyydestä.

Serbialaisista 52 prosenttia kannattaa jäsenyyttä, joka on maan hallituksen virallinen tavoite. Moni serbi sanoo kuitenkin, että unionin puolesta on tehty jo liian paljon myönnytyksiä.

Suurin myönnytys on vielä tekemättä. Jotta Serbian EU-jäsenyysneuvottelut voitaisiin viedä loppuun, sen pitäisi ratkaista välinsä Kosovoon. Joko Kosovo pitäisi tunnustaa itsenäiseksi valtioksi tai sille pitäisi antaa jokin muu virallinen asema.

– Äänestäisin ei, jos ehtona olisi Kosovon tunnustaminen, sanoo opiskelija Milica Angela.

Subotican kaupungissa Pohjois-Serbiassa asuva Angela uskoo, että EU ottaisi Serbian jäseneksi heti huomenna, jos Serbia tunnustaisi Kosovon ja katkaisisi välinsä Venäjään.

Opiskelija Milica Angela ei haluaisi tehdä myönnytyksiä Serbian EU-jäsenyyden eteen.
Opiskelija Milica Angela ei haluaisi tehdä myönnytyksiä Serbian EU-jäsenyyden eteen.Jeroen Mortier / Yle

Serbialla on Venäjään läheisemmät suhteet kuin muilla alueen mailla. Maat ovat tulliliitossa, ja Venäjä lahjoitti hiljattain Serbian ilmavoimille kuusi käytettyä MiG 29 -hävittäjää, 30 panssarivaunua ja kaksi kuljetuslentokonetta.

– Elämä [EU:ssa] olisi ehkä parempaa, mutta serbejä koskevat ennakkoluulot pysyisivät yhä voimassa. Serbit eivät olisi tasa-arvoisia unionissa, Angela sanoo.

Jugoslavian hajoamissotien jälkeiset käsitykset ovatkin sitkeässä. EU:ssa Balkanin maiden jäsenyyteen suhtaudutaan epäluulolla.

Vaikka Euroopan komissio on ilmoittanut, että mikä tahansa Länsi-Balkanin kuudesta maasta voi päästä unionin jäseneksi vuoteen 2025 mennessä, monessa jäsenmaassa aikataulua pidetään optimistisena.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi puheessaan viime kuussa, että EU:hun tuskin kannattaa ottaa uusia jäseniä ennen kuin unionin päätöksenteko saadaan toimimaan nykyisellä kokoonpanolla.

Lausunto pantiin merkille Balkanilla.

Miodrag Banic kannattaa Serbian EU-jäsenyyttä.
Miodrag Banic kannattaa Serbian EU-jäsenyyttä.Jeroen Mortier / Yle

– EU haluaa ottaa Balkanin maat mukaan, mutta Macronin lausunnon jälkeen en ole enää varma, onnistuuko se ennen vuotta 2025, sanoo Miodrag Banic, 70, Subotican kävelykadulla.

Eläköitynyt matemaatikko Banic arvelee, että Serbian jäsenyys tuskin juuri muuttaisi hänen elämäänsä. Serbiaa se voisi muuttaa parempaan suuntaan, hän sanoo.

– Se takaisi hyvän elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

Subotica on tosin varsin lähellä EU:ta jo nyt ainakin maantieteellisesti, sillä Unkarin rajalle on vain kymmenisen kilometriä.

Juuri Unkari on myös yksi selitys sille, miksi Länsi-Balkanin matka kohti unionin jäsenyyttä näyttäisi sujuvan niin tahmeasti.

Unkari otettiin unionin jäseneksi 2004 suuren itälaajentumisen aallossa yhdessä yhdeksän muun maan kanssa. Jäsenyysneuvotteluita ajoi aikanaan ripeästi eteenpäin pääministeri Viktor Orbán.

Orbán on sittemmin kääntänyt kelkkansa ja alkanut kampanjoida unionia vastaan Unkarissa. Oppositio on pantu ahtaalle, media on valjastettu hallitsevan Fidesz-puolueen äänitorveksi ja EU-tukia on kanavoitu hallitsevan puolueen lähipiiriin.

Läntisissä jäsenmaissa moni on sitä mieltä, että edellisellä laajentumiskierroksella tehtiin virhe, kun itäiset ehdokkaat haluttiin ottaa mukaan liian löysin kriteerein.

Seurasi laajentumisväsymys. Siitä kärsivät nyt Länsi-Balkanin maat.

Unkari on rakentanut aidan koko Serbian-vastaisen rajansa pituudelta.
Unkari on rakentanut aidan koko Serbian-vastaisen rajansa pituudelta.Petri Raivio / Yle

Makedonian Skopjesta alkanut matka on lähellä loppuaan 631 kilometrin jälkeen Horgošin kylän poliisiasemalla. Haemme poliisilta luvan päästä Serbian Unkarin-vastaiselle raja-alueelle.

Muutaman kilometrin päässä pieni hiekkatie loppuu ylittämättömään esteeseen.

Orbánin rakennuttama raja-aita on karu ilmestys. Neljä metriä korkean sähköistetyn aidan päällä on piikkilankaa. Aidan takana on toinen samanlainen aita. Valvontakameroita on muutaman kymmenen metrin välein.

Horgošin raja-aseman lähistöllä aidassa on aukko, johon on rakennettu pyöröportti. Serbian puolella on teltta, jossa afganistanilainen Abdul Samim on majaillut kolme kuukautta. Hänkin pyrkii EU:hun.

Afganistanilainen Abdul Samim odottaa pääsyä Unkarin rajan yli pienessä telttaleirissä Serbian puolella.
Afganistanilainen Abdul Samim odottaa pääsyä Unkarin rajan yli pienessä telttaleirissä Serbian puolella.Petri Raivio / Yle

Samim on ilmoittanut nimensä ja perheenjäsentensä nimet unkarilaisille. Hän odottaa, että heidät kutsutaan aidan pyöröportista läpi. Unkari päästää sisään yhden turvapaikanhakijan päivässä ja yhden perheen viikossa.

– He eivät puhu meille. He vain tulevat tälle puolelle nimen kanssa, ja siinä se, Samim sanoo.

Jos Serbia liittyisi EU:hun, Horgošin raja-asemasta tulisi EU:n sisäraja.

Unkari tuskin kuitenkaan purkaisi aitaansa. Se nimittäin jatkuu myös toisen EU-maan Kroatian vastaisella rajalla.