Terästä, akryylia, silikonia – joka kolmannen lapsen hampaita oiotaan, mutta tiedätkö sinä, mitä lapsesi suusta löytyy ja miksi?

Ennen oikomishoito näkyi joka hymyllä. Nykyään kiinteää oikomislaitetta ei tarvita läheskään yhtä usein, sillä purennanohjaimet ja kevyet kojeet hoitavat homman.

hampaanoionta
Lähikuva suusta.
Sari Vähäsarja / Yle

Oikomishoidot ovat Suomessa yleisiä: jopa joka kolmannella 10–13-vuotiaalla on suussaan jonkinlainen koje. Tuossa iässä oikomishoitoa annetaan eniten, vaikka monella paikkakunnalla työ aloitetaan jo 5-vuotiaiden seulomisella.

Hoidon nimi voi johtaa harhaan, sillä pääasia ei ole korjailla yksittäisten hampaiden asentoja saati kauneusvirheitä. Kyse on leukojen ortopediasta. Terveyskeskuksissa seulotaan esiin luustoepäsuhdista aiheutuvia purentavirheitä, jotka voisivat aiheuttaa myöhemmin vaikkapa leukanivelvaivoja tai puremalihasongelmia.

Hampaiden pienet epäjärjestykset tai lievä ahtaus eivät olekaan syy aloittaa oikomishoitoa, mutta usein sitäkin luustoepäsuhtiin liiittyy.

Hammaslääkärit tarttuvat oikomistarpeeseen mieluuusti mahdollisimman varhain. Kun päästään aloittamaan varhain, voidaan käyttää yksinkertaisempia kojeita, jotka ovat usein myös helpompia hampaiden puhdistamisen kannalta ja reikiintymisriski voidaan välttää.

Monissa luustoepäsuhdissa saadaan myös parempia hoitotuloksia, kun leukojen luusto ei ehdi kovasti mukautua hammaskaarten virheelliseen suhteeseen.

Jokainen lapsi ja purentavirhe mietitään tarkasti erikseen, ja hoito räätälöidään tarpeen mukaan. Yleisimpiä laitteita ja kojeita käytetään paljon, mutta hoitoon kuuluu paljon variointia ja yhdistelemistä.

– Ensin on mietittävä, mikä on vikana ja sitten rakennettava ratkaisu. Pyrimme hoitamaan kuitenkin mahdollisimman yksinkertaisilla ja järkevillä laitteilla, sanoo oikomishoidon erikoishammaslääkäri Sirkka Lahtinen Kokkolasta.

Hammasslangin QH on valtaosalle tuttu

Levityskojeista quadhelix eli ammattislangissa QH on laite, jota käytetään jo jopa 5-vuotiaiden suussa. Sillä pureudutaan lapsilla yleiseen ristipurentaan eli tilaan, jossa osa ylähampaista jää alahampaiden sisäpuolelle. Ristipurentaa voi olla myös sivu- ja etualueella.

Lapsen suussa quad-helix-niminen oikomishoitolaite, joka levittää ylähammaskaarta.
Quad-helix levittää ylähammaskaarta.Soite

Quadhelix on ohuesta teräslangasta taivuteltu jousimainen koje, joka ei näy ulkopuolelle. Se levittää hammaskaarta niin, että leukojen leveyskasvuun saadaan symmetriaa ja ylähammaskaarelle tulee lisätilaa.

– Maitohampaissa pitäisi olla aukkoja. Jos niitä ei ole, se ennakoi ahtautta, koska pysyvät hampaat ovat isompia kuin maitohampaat, muistuttaa erikoishammaslääkäri Sirkka Lahtinen. Toki leuoissa tapahtuu myös luonnollista leveyskasvua hampaiden puhkeamisen aikana.

QH on suussa jatkuvasti, sillä se sementoidaan kojeessa olevien renkaiden avulla hampaisiin. Sen kanssa harjataan ja eletään muutenkin normaalisti. Vain sitkeät karkit voivat olla uhka ja saada renkaat irtoamaan. Pari ensimmäistä päivää hampaat voivat olla puruarat ja jomottavat, mutta yleensä kojeeseen totutaan hyvin.

Ristipurenta korjaantuu usein varsin nopeasti, jo muutamassa kuukaudessa. Quadhelixiä käytetään silti pidempään ylläpitämässä tulosta.

Älä anna nopean suulaenavaajan nimen pelottaa

Vähän vanhemmilla lapsilla voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös niin sanottua nopeaa suulaenavaajaa, joka nimensä mukaisesti avaa suulaen luista keskisaumaa. Lapsella keskisauman kiinnitys on vielä säikeistä, joten luupuoliskot saadaan erkanemaan toisistaan tällä levityskojeella.

Poskihampaisiin laitetaan renkaat, joiden varaan rakennetaan suulakeen jäykkä lukkorakenne. Vanhempien tehtäväksi jää pyörittää kojeen lukkoa neljännesmillin verran vuorokaudessa.

Suulakea saadaan levitettyä 6–7 millimetriä muutamassa viikossa. Sen jälkeen laitetta pidetään ylläpitomielessä jokunen kuukausi, jotta levityskohtaan muodostuu uutta luuta. Sitten tilalle voidaan vaihtaa kevyempi koje ylläpitämään saavutettua leveyttä.

Levitys tehdään yleensä aina vähän yli, sillä osa kapenee takaisin. Samasta syystä levitystä pitää ylläpitää hoidon jälkeenkin.

Nopea suulaenavaaja pöydällä, paketissa silikoninen purennanohjain.
Nopea suulaenavaaja pöydällä, paketissa silikoninen purennanohjain.Sari Vähäsarja / Yle

Purennanohjaimet

Silikoniset purennanohjaimet ovat yksinkertaisimmillaan sellaisia, joissa ei ole hampaille omia koloja, vaan pelkät urat. Ohjaimet ovat tehdasvalmisteisia, mutta niitä on monia kokoja. Toisissa taas etu- ja kulmahampaille on omat kolonsa.

Ne tuovat alaleukaa oikeaan suuntaan suhteessa yläleukaan. Samalla ne tasoittavat hammaskaaria. Koje myös ohjaa kielen oikeaan asemaan – myös kielen väärä sijainti voi aiheuttaa purentavirheitä.

Kokkolassa kojeista on tykätty, koska lapset saa osallistumaan hoitoon todella hyvin. Pehmeät kojeet ovat mukavia ja turvallisia myös hammasterveydelle, koska ne eivät kerää likaa. Niiden rinnalla voi käyttää myös yövetoa.

Aktivaattori taas on öisin pidettävä jäykkä, akryylinen koje. Se on tehokas kasvuspurtissa, jos lapsen alaleuka on pieni ja takana. Aktivaattori valmistetaan laboratoriossa tiettyyn asentoon ja sitä pidetään öisin. Alaleuka tulee eteen venytykseen ja niin saadaan ohjattua alaleuan kasvusuuntaa.

Kiinteät oikomiskojeet ovat tutuimmat ja näkyvimmät

Kiinteät kojeeet koostuvat braketeista eli kiinnikkeistä, jotka liimataan hampaisiin ja joita yhdistää kaarilanka. Niiden säätäminen ja liimaamin on tarkkaa puuhaa, mutta kun kiinnike on paikallaan juuri oikein, yksittäisen hampaan asennon saa hoidon aikana ideaaliksi. Kaarilangan ominaisuuksien ja taivuttelun avulla taas säädellään koko hammaskaaren muotoa.

Hammasraudat
Yle

Jos kiinnikkeitä laitetaan sekä ala- että yläleukaan, voi käyttää myös kumivetoja tai jousia, jolla saa korjattua leukojen välistä suhdetta. Kiinteidden kojeiden kanssa voi käyttää myös niska- tai päähinevetoja, joita voi ylipäänsä yhdistää moniin laitteisiin.

Kiinteäkojehoito pitää tehdä mahdollisimman sujuvasti, sillä kojeet keräävät likaa ja se aiheuttaa reikiintymisriskin. Ylläpitohoidoksi tulee yleensä niin sanottu retentiolevy suulakeen, ja sen kanssa voi joutua elelemään yötäpäivää puoli vuottta, sitten toista vuotta vain öisin. Alaleuan kiinnityslanka jää useimmiten loppuiän seuralaiseksi.

Retentiolevyllä ylläpidetään saavutettua tulosta.
Retentiolevyllä ylläpidetään saavutettua tulosta.Sari Vähäsarja / Yle

Kasvomaski on raskas mutta lyhyt hoito

Jos lapsen yläleuka on pieni ja takana, ja hänellä on etualueella ristipurentaa, avuksi voidaan ottaa kasvomaski. Siinä veto tulee suussa olevasta kojeesta kasvojen edessä olevaan, yöllä pidettävään kojeeseen. Maski koostuu tukiaisasta, joka nojautuu leukaan ja otsaan leukakapan ja otsatuen avulla.

Aluksi yläleukaan rakennetaan tukeva koje, josta saa otteen: se voi olla vaikkapa neljän pisteen quadhelix tai nopea suulaenavaaja. Siitä vedetään kumilenkit kasvomaskiin, jossa on poikkiaisa suun kohdalla. Näin saadaan suunnattua voima eteenpäin ja ohjattua yläleukaa eteen.

Yleensä tämä hoito kestää vain puolisen vuotta. Se voi kuitenkin venähtää, jos maskin käytöstä lipsutaan niin kuin välillä käy.