Liikuntapääkaupungiksi haluavan Jyväskylän Hippos-suurhanke epäilyttää: toisten mielestä se on liian kallis ja toisten liian halpa

Jyväskylä havittelee liikunnan ympärille rakennettavasta uudesta Hippoksesta vetonaulaa, jolla pistää kampoihin muille kasvaville kaupungeille.

Havainnekuva Hippokselle etelästä. Alareunassa näkyy hiukan Köyhälampea. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

JYVÄSKYLÄ Jyväskylän Pallokerhon eli JyPKin pukukopissa Hippoksella komeilee pitkä, vihreäksi maalattu penkki. Maalausjälki paljastaa, että se on maalattu ruiskulla. Valmennuspäällikkö Jukka Västinen myhäilee työnsä jäljelle.

– Tytöt kysyivät, että miksi penkki on tämän värinen. Sanoin, että se on design, Västinen höröttää ja pyyhkii auringonpaahteessa hikipisaran otsaltaan.

Hän on työpaikallaan Hippoksella jalkapallokentän laidalla. Västisen selän takana nököttää kaksi rahtikonttia, sininen ja valkoinen. Toisessa sijaitsee Västisen toimisto tietokoneineen, toisessa taas jalkapalloa pelaavien tyttöjen pukutilat. JyPK sai treenejään helpottavat kontit käyttöönsä muutama viikko sitten.

– Ei voi kuin kiittää kaupunkia, Västinen sanoo.

Vihreä puupenkki konttiin tehdyssä pukuhuoneessa. Tulevaisuudessa Hippoksen tilat saattavat näyttää hyvin erilaisilta. Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Mies on tosissaan. Ilman kahta konttia Västisen pitäisi tehdä toimistohommia muualla ja jalkapalloilijoiden vaihtaa pelikamppeita taivasalla.

Ei Västinen silti panisi pahakseen, jos kaupunkiin tulisi uusia liikuntapaikkoja ja sisäliikuntatiloja. Ja niitä onkin tulossa, sillä Jyväskylän kaupunki aikoo purkaa Hippoksen vanhat liikuntahallit ja rakentaa tilalle uudet.

– Kyllähän uudet liikuntapaikat tarvitaan ehdottomasti. Mutta onko niiden oltava niin prameat, mitä suunnitelmissa on, niin siitä voi olla montaa mieltä, hän sanoo.

Pienimmästä päästä kaupungin suunnitelmat eivät ole: Jyväskylä haluaa rakentaa Hippokselle ja sen ympärille vetovoimaisen kaupunkialueen.

Urheiluseuroissa pelätään kalliita liikuntatilojen käyttömaksuja

Jyväskylän Hippokselle suunnitellaan rakennettavaksi muun muassa uutta jalkapallostadionia, jossa olisi avattava katto. Lisäksi se täyttäisi Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n standardit.

Mitä haittaa siitä olisi JyPKille, jossa pelaa noin 400 tyttöä ja naista, ja vielä 200 kortteliliigalaista päälle?

Valmennuspäällikkö Jukka Västinen tuhahtaa.

– Ei siitä mitään haittaa olisi, mutta olisiko siellä varaa pelata? Emme nytkään pelaa Harjun stadionilla, koska se on liian kallis, vaan Vaajakoskella. Voi vain kysyä, kuinka kalliiksi pelaaminen kävisi, hän pohtii.

Samaa mieltä on entinen Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Pekka Sihvonen.

– Kustannustaso nousee niin korkeaksi, että sijoitetulle pääomalle saatu tuotto jää niin pieneksi, että käyttäjämaksut nousevat pilviin. Jos urheiluseurat eivät selviä tilavuokrien korotuksista, joutuu kaupunki tukemaan niitä verovaroin.

Jyväskylän kaupunki aikoo sitoutua ostamaan käyttövuoroja uudelta Hippokselta 5,5 miljoonan euron arvosta vuosittain 20 vuoden ajan. Silti Sihvonen epäilee vahvasti, ettei summa riitä.

Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen uskoo, että urheiluseurat pystyvät jatkossakin maksamaan tilojen käyttömaksut. Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Urheiluseurojen pelkoja käyttömaksujen holtittomasta noususta toppuuttelee Hippos 2020 -hanketta vetävä Kari Halinen Jyväskylän kaupungilta.

– Käyttövuorojen ostosopimuksella eli konsessiosopimuksella taataan, että nykyinen hintataso pysyy kohtuullisesti kurissa. Tämä tarkoittaa kymmenen prosentin korotuksia niihin hintoihin, mitä Hippoksella nyt käytetään. Sen ei pitäisi olla kenellekään mahdoton. Halinen vastaa.

JyPKin valmennuspäällikkö on asiasta eri mieltä. Hänen mielestään liikuntatilojen käyttömaksuilla ei olisi varaa nousta yhtään.

– Osalla seuroista on nyt jo vaikeuksia selvitä niistä, Västinen huomauttaa.

Halinen myöntää, että osalla seuroilla taloudellinen tilanne on vaikea. Myös vaihtoehto, jossa seura jättää maksut maksamatta ja velkaantuu lisää, on huono.

– Ehkä on reilumpaa, että niiden seurojen osalta katsotaan, tarvitaanko muita tukielementtejä.

Käyttövuorojen ostaminen on kaupungilta tukea seuroille.

– Ilman sitä monet seurat eivät näillä markkinahinnoilla voisi jatkaa toimintaa, Halinen myöntää.

Loppujen lopuksi jokainen seura päättää itse, käyttääkö se Hippoksen liikuntatiloja vai etsiikö tilat muualta.

Rahoituksen vipumalli herättää epäilyksiä

Kaupungin suuria Hippos-suunnitelmia on kevään kuluessa arvosteltu kiihtyvään tahtiin.

Epäilyksiä ovat esittäneet esimerkiksi monet kaupungin pitkäaikaiset liikuntavaikuttajat (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen). Arvostelijat sanovat, ettei Hippokselle kaavailtu liikunta-, urheilu- ja tutkimuskeskittymä ole kansainvälisesti arvioituna niin ainutlaatuinen, mitä sen suunnittelijat väittävät.

Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, parikymmentä vuotta Jyväskylän kaupungin liikuntajohtajana työskennellyt Pekka Sihvonen on yhdessä professori Kimmo Suomen ja Jyväskylän entisen tilapalvelun projektipäällikön, Ilmo Viitasen kanssa arvostellut Hippoksen mittavaa uudistushanketta sanomalehti Keskisuomalaisessa (siirryt toiseen palveluun).

He ovat muun muassa esittäneet vaihtoehtoisen budjetin Hippoksen uudistamiselle.

Hippoksen kehittämistä Sihvonen ei vastusta, kuten ei moni muukaan hankkeen arvostelijoista. Hänen mielestään tilanne ratkeaisi korjaamalla nykyisiä rakennuksia ja muuttamalla tarvittaessa niiden käyttötarkoitusta. Rakennukset eivät Sihvosen mukaan ole purkukunnossa.

– Ongelmia siellä on, mutta tuunausrakentamisessa pystytään selviämään. Se on kaupunkilaisille ja käyttäjille selvästi edullisempi ratkaisu, hän sanoo.

Hippoksen havainnekuva. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Monet epäilevät etenkin Jyväskylän kaupungin ajatusta hyödyntää sijoittajien kiinnostusta alueen uudistamisessa.

Kaupunki on laskenut, että uudenlaisille järjestetyillä se pystyisi saamaan enemmän aikaan sillä rahalla, mitä sillä joka tapauksessa menisi Hippoksen tilojen ylläpitoon ja kunnostukseen. Tämä onnistuu, kun luodaan Hippokselle uusi kaupunkialue, jonne tulee liikunnan ja huippu-urheilun vanavedessä esimerkiksi asuntoja ja liiketiloja yrityksille.

Kaupunki investoi rohkeasti alueelle, minkä seurauksena yksityiset sijoittajat haluavat sijoittaa sinne vielä enemmän. Hippokselle syntyy uutta liiketoimintaa liikunnan ja urheilun ympärille.

Hippoksen visiota pohtiessa herää kysymys, tehdäänkö sitä liikkujien vain liike-elämän näkökulmasta? Ainakin lajiseuroissa on osin herännyt pelkoja, että ne jäävät bisneksen jalkoihin.

– Todennäköisesti tästä hyötyvät yksityiset rahoittajat, jotka hakevat voittoja liikuntapaikoista, epäilee valmennuspäällikkö Jukka Västinen Jyväskylän Pallokerhosta.

Hippos 2020 -hanketta vetävä Kari Halinen vakuuttaa, ettei näin ole.

– Kyllä tämä on nimenomaan liikunnan ja urheilun harrastajan hanke, jota tuetaan liike-elämällä. Jos meillä ei olisi tässä liike-elämää mukana, emme pystyisi tätä tekemään.

– Ja jos jatkossa kaikkien liikunta-alan investointien pitäisi perustua julkiseen rahaan, niin niitä ei tehtäisi. Uusia rahoitusmallia etsitään jatkuvasti rahoittaa perinteistä kuntavetoista liikuntarakentamista, hän jatkaa.

Pekka Sihvonen on yksi niistä, joka epäilee, ettei vipurahoituksella eli yksityisiä rahoittajia houkuttelemalla ratkaista julkisten liikuntatilojen rakentamista eikä niiden käytöstä aiheutuvia kuluja. Kaupungin liikuntatilat pitäisi rakentaa julkisilla varoilla.

Halinen on eri mieltä. Yksityistä rahaa on käytetty hänen mukaansa urheilutilojen rakentamisessa aiemminkin.

– Ei tämän kokoluokan sijoituksia enää oikeastaan tehdä ilman yksityistä rahaa, Halinen sanoo.

Esimerkeiksi hän nostaa Tampereen kansiareenan (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti) sekä aikoinaan Helsinkiin rakennetun Hartwall Arenan, joka on vakiinnuttanut paikkansa kisa-areenoiden joukossa.

Yhtä aikaa liian kallis ja liian halpa

Liikuntapääkaupunki. Sellainen Jyväskylä päätti vuoden 2017 marraskuussa olla. Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen antaa mieluusti haastattelun Jyväskylän Paviljongissa upouuden ständin edessä. Näytöllä vilahtaa havainnekuvia suunnitteilla olevasta Hippoksesta. Hän vetää Hippoksen ohella toista isoa projektia eli sairaalanmäen ympäristön kehittämishanketta.

Halinen muistelee opiskeluaikaansa Jyväskylässä. Tämän päivän Hippos ei hänen mukaansa valtavasti poikkea niistä ajoista.

– Jos halutaan saattaa Hippos tämän päivän tasolle, se pitää tehdä nyt, Halinen sanoo virkamiehen viileydellä.

Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö ei hätkähdä suunnitelmiin kohdistuvaa arvostelua. Sitä kohdistuu aina julkisiin rakennushankkeisiin.

– Se on hyvä, että hanke herättää mielipiteitä. Silloin tulee kaikkia näkökulmia käytyä läpi, hän sanoo.

Joillekin Hippos 2020 -hanke näyttäytyy liian kalliina. Halisen mukaan hankkeen hintaa on saatu alennettua. Alkuperäinen kustannusarvio oli 300 miljoonaa euroa. Nyt arviot liikkuvat 200–250 miljoonassa eurossa.

Hippos-hankkeen rahoitus tapahtuu kiinteistöyhtiön kautta. Kiinteistöyhtiön oman pääoman määrä on runsaat 100 miljoonaa euroa, mistä kaupungin osuus on runsas kolmasosa. Jyväskylän kaupunki sijoittaa kiinteistöyhtiöön noin 34 miljoonaa euroa sekä vastaa alueen kunnallistekniikan ja liikuntapuiston rakentamisesta. Loput hankkeesta kiinteistöyhtiö rahoittaa ottamalla velkaa.

Liikuntatiloja ollaan rakentamassa noin 110 000 kerrosneliömetriä, kokonaisuutena rakennusalaa on 160 000 kerrosneliömetriä. Yhden kerrosneliömetrin rakennuskustannukset ovat runsaat tuhat euroa neliöltä.

Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Siinä missä Hippos 2020 -hanketta on moitittu kalliiksi ja ylimitoitetuksi, samaan aikaan sitä on epäilty myös tehtäväksi liian halvalla. Tätä epäilee muun muassa Pekka Sihvonen. Hänen mukaansa realistiset liikuntatilojen rakentamiskustannukset ovat pikemminkin kaksinkertaiset. Ainakin jos halutaan rakentaa laadukkaasti.

Sihvosta ihmetyttää Hippoksen alueen nykyisen rakennuskannan lyhyt elinkaari. Esimerkiksi monitoimitalo on alueella vanhimmasta päästä, ja se on noin 40 vuotta vanha. Siihen on tehty sinä aikana monia korjauksia. Hän pelkää, että vanhat tilat korvataan huonolla rakentamisella.

– Laatua, laatua, sitä rakentamisessa pitäisi saada. Esimerkiksi kaupungintaloon tehtiin mittava remontti, mutta rakennus on yli 100 vuotta vanha. Rakentaa voi myös laadukkaasti, jos halutaan, Sihvonen sanoo.

Kari Halinen myöntää, että runsaan tuhannen euron kerrosneliökohtaiset rakennuskustannukset ovat edulliset. Rakentaminen on hänen mukaansa sillä hinnalla kuitenkin mahdollista.

Hippoksen rakentajaksi on valittu Lehto Group. Yhtiö on erikoistunut talousohjattuun rakentamiseen. Toisin sanoen, rakennuskustannuksia puristetaan alaspäin esimerkiksi karsimalla käytäviä ja tilaa vieviä rakenteita sekä käyttämällä rakentamisessa valmiita moduuleita eli rakennusosia. Niitä yhtiö valmistaa omilla tehtaillaan.

– Talousmallia on koko ajan tehostettu. Teemme hanketta, jonka elinkaari on vähintään 50 vuotta. Jos tälle ajalle tehdään liikuntatiloja, noin 120 miljoonan euron arvosta, niin ei rakentamisen hinta yhtä vuotta kohden ole kovin paljon, Halinen perustelee.

Hän myös muistuttaa, että nyt rakennetaan kokonaan uutta. Määräykset ja teknologia ovat ehtineet muuttua ajoista, jolloin Hippoksen nykyiset rakennukset tehtiin.

Katse Hippokselta on suunnattu jo kohti keskussairaalanmäkeä

Kasvavien kaupunkien välinen kilpailu asukkaista, opiskelijoista, yrityksistä ja matkailijoista näyttää vain kiihtyvän talousnousun mukana. Vahvuuksia pitää etsiä. Sijainnissa Jyväskylä osin häviää Tampereelle ja satamakaupungeille, kuten Turulle.

Jyväskylässä sijaitsee kuitenkin Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU tuottaa tietoa ja tutkimustuloksia, ja sen osaamista haluttaisiin urheilubisneksessä kernaasti hyödyntää enemmänkin. Sen tiloissa toimii lisäksi Kansainvälisen Olympiakomitean toimipiste. KIHU:lle olisi ottajia muuallakin, mutta liikuntatieteellisen tiedekunnan takia muuttaminen ei ole ollut varteenotettava vaihtoehto.

Päällisin puolin näyttää, että Jyväskylällä olisi ainekset tarjota jotakin, mitä Tampereella, Oululla, Turulla tai pääkaupunkiseudulla ei ole. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii visioita, mutta kaikkien epäilyksiä ne eivät hälvennä.

– Pysyttäisiin niissä resursseissa, mihin meillä on varaa. Ei tästä kaupungista tule metropolia, liikuntakaupunkinakaan, epäilee Pekka Sihvonen.

Jyväskylä haluaa Hippoksesta alueen, joka vetää puoleensa paitsi liikunnan harrastajia myös huippu-urheilijoita ja tutkijoita, tavallista kisayleisöä sekä yrityksiä ja uusia asukkaita. Tavoitteena on alue, joka kiinnostaisi esimerkiksi huippu-urheilijoita siinä määrin, että sinne tultaisiin pitämään maajoukkueleirejä.

Havainnekuva Sporttibulevardin lounaispäästä. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Pisimmät visiot kohdistuvat keskussairaalanmäelle asti, joka on alle puolen kilometrin päässä Hippokselta. Nykyään esimerkiksi leikkauksista toipuvat urheilijat matkustavat Suomesta Kroatiaan kuntoutumaan. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalajan mukaan sama voitaisiin tehdä Jyväskylässä.

– Meiltä löytyy hyviä kirurgeja ja ortopedeja sekä osaaminen kuntoutukseen. Osaaminen on kansainvälistä tasoa, Kalaja sanoo.

Ongelmana on tällä hetkellä, että osaaminen on hajallaan. KIHU:n johtaja näkee mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Tai siis, jos sote-uudistus toteutuu, sote-maakunnan kanssa.

– Näen, että training room -konsepti voi olla vahva uudella Hippoksella, Kalaja sanoo.

Samaa sanoo Hippos2020 -hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen. Hän vastaa myös rakenteilla olevan keskussairaalan ympäristön kehittämisestä.

– Kymmenen tai 15 vuoden jälkeen Hipposta ja keskussairaalan kukkulaa ei enää pidetä eri alueina. Kyse on vain nimestä. Onko alue silloin Hippos ja Kukkula, vai Kuppos tai Hippula, Halinen veistelee.

Kieltämättä, kun katselee soran pöllyämistä Hippoksen parkkipaikalla ja eri vuosina kylki kylkeen rakennettuja hallirakennuksia, näkymä ei vastaa mielikuvaa kaupungista, jonka kaduilla korkeakoulujen opiskelijat parveilevat ja jonka väkiluku kasvaa noin 1 500 ihmisellä vuosittain.

Havainnekuva Mid-areenasta. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

Jotain Hippokselle pitää siis tehdä. Mitä ja millä rahalla, sen ratkaisee Jyväskylän kaupungin valtuusto. Se käsittelee Hippos 2020 -hankkeen rahoitusta 28. toukokuuta. Lista siitä, mitä kaupunki Hippokselle kaavailee, on hengästyttävä.

Liikuntatiloja aiotaan rakentaa 110 000 kerrosneliömetriä. Vanha jäähalli puretaan ja korvataan monitoimiareenalla. Pääasiassa monitoimiareena toimisi jäähallina, mutta olisi myös muunneltavissa monen muun eri lajin tarpeisiin. Monitoimihalliin mahtuisi 6 500 ihmistä, ja siellä voisi järjestää myös konsertteja.

Jalkapallohallin tilalle aiotaan rakentaa jalkapallostadion, jossa on avattava katto ja istumapaikkoja 5 000 ihmiselle. Stadion täyttäisi Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n standardit, mikä mahdollistaisi sen, että Jyväskylässä voisi olla jalkapallon valmennuskeskus.

Liikuntatilojen lisäksi suunnitelmissa on rakentaa kaikkea muutakin, esimerkiksi tutkimustiloja Jyväskylän yliopistolle ja ammattikorkeakoululle sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:lle. Hippokselle ja sen lähiympäristöön halutaan myös rakentaa asuntoja ja tiloja yrityksille. Alueelle halutaan esimerkiksi hotelli, jossa huippu-urheilijat voivat yöpyä saapuessaan harjoitusleirille.

Köyhälammen rantaan suunnitellaan liikuntapuistoa, jossa olisi palloilukenttiä ja ulkoliikuntalaitteita. Liikuntapuistossa voisi lisäksi järjestää isoja ulkoilmatapahtumia.

Tämän kaiken Jyväskylän kaupunki on arvioinut maksavan noin 250 miljoonaa euroa. Se on 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin alussa. Hankkeesta kaupunki pääomittaa noin 34 miljoonaa euroa. Se vastaa summaa, mikä saadaan, kun lasketaan yhteen Hippoksen liikuntatilojen korjaustarpeet, tehdään kiinteistöjärjestelyjä ja myydään tonttimaata rakennussijoittajille.