Voisiko sinunkin taloyhtiösi säästää energialaskussa myymällä tulevaisuudessa hukkalämpöä? Selvitä ainakin nämä asiat

Hukkalämpöä hyödyntämällä voidaan pienentää energiakulujen ohella myös ilmastopäästöjä.

Rakentaminen & kiinteistöt
Kerrostalo
Energia-ala on kiinnostunut hyödyntämään myös isojen kerrostalojen ylijäämälämpöä.Henrietta Hassinen / Yle

Ylijäämälämmön hyödyntäminen kotien lämmityksessä yleistyy Suomessa vauhdilla.

Datakeskuksissa hyrräävät palvelimet lämmittävät osaltaan koteja esimerkiksi Espoossa ja Mäntsälässä. Helsingissä otetaan talteen jäteveden lämpöä ja kierrätetään sitä kaukolämpöverkkoon.

Nyt energiayhtiöiden katseet ovat kääntyneet myös suurten kerrostaloyhtiöiden ylijäämälämpöön.

Energiateollisuus ry kertoi viime viikolla, että alan tavoitteena on, että taloyhtiöt voisivat lähitulevaisuudessa myydä kaukolämpöverkkoon esimerkiksi ihmisten ja kodinkoneiden tuottamaa ylijäämälämpöä tai taloyhtiön omaa pientuotantoa.

Moni energiayhtiö suunnittelee jo kaukolämpöverkkojensa avaamista uusille lämmöntuottajille.

Esimerkiksi Suomen suurin energiayhtiö Fortum avaa tänä vuonna kaukolämpöverkkonsa myös taloyhtiöiden hukkalämmölle. Yhtiön on määrä julkistaa pian hukkalämmön ostohinnat verkkosivuillaan.

Mutta mitä lämpökauppiaaksi ryhtyminen käytännössä vaatisi taloyhtiöltä? Yle kysyi tätä Tampereen Sähkölaitoksen johtajalta Pasi Muuriselta ja Kiinteistöliiton johtavalta asiantuntijalta Petri Pylsyltä.

1. Selvitä aluksi, onko taloyhtiösi sopiva kaukolämmön myyjäksi

Rakennuksen täytyy olla liitettynä kaupungin kaukolämpöverkkoon.

Paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä kannattaakin heti aluksi selvittää, onnistuuko hukkalämmön syöttäminen verkkoon. Kysy myös, millaisilla ehdoilla ja mihin hintaan energiayhtiö olisi valmis ostamaan taloyhtiöltä ylijäänyttä lämpöä.

Kaukolämpöyhtiön näkökulmasta taloyhtiöiden hukkalämmön hyödyntämisessä on järkeä vain, jos energiaa on tarjolla riittävän paljon. Taloyhtiöistä ylijäämälämmön kauppiaiksi soveltuvatkin parhaiten isot kerrostaloyhtiöt.

Hyviä kohteita ovat myös esimerkiksi kerrostalot, joiden kivijalassa on ruokakauppa paljon lämpöä tuottavine jäähdytyslaitteineen.

Periaatteessa kiinteistön iällä ei ole väliä, mutta vaadittavat investoinnit on järkevintä tehdä rakennukseen, jonka talotekniikka on muutenkin uusittava.

Potentiaalia piisaa, sillä Suomessa on paljon saneerausikään tulevia, 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja.

Paras tilanne on tietysti vielä piirustuspöydällä olevilla rakennuksilla, jotka voidaan suunnitella alun perin energian suhteen yliomavaraisiksi.

Lämpöpumppu.
Maalämpö tekee tuloaan myös kerrostalojen lämmitysmuotona.Jouni Immonen / Yle

2. Teetä selvitys kiinteistön energiankulutuksesta ja talotekniikan kunnosta

Harvalla taloyhtiöllä tai isännöitsijällä on asiantuntemusta arvioida tarkasti kiinteistön energiatehokkuutta ja talotekniikan elinkaarta.

Mikäli hukkalämmön myynti kiinnostaa, kannattaa teettää huolellinen hankeselvitys riippumattomalla asiantuntijalla.

Olennaista on tietää, minkä verran ja mihin vuodenaikaan hukkalämpöä voisi olla myytäväksi. Tärkeää on tutustua myös lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon kuntoon.

Esisuunnittelussa tehdään myös kannattavuuslaskelmia ja saadaan alustava arvio siitä, missä ajassa investointi maksaisi itsensä takaisin.

Osakkeenomistajien kannalta on tärkeää tehdä kannattavia investointeja ja oikeaan aikaan. Esimerkiksi jos ilmanvaihto on uusittu viisi vuotta sitten, laitteita tuskin kannattaa vaihtaa eurojen näkökulmasta.

Lämpöpumpun putket vievät katolle, kuva alhaalta.
Asuinkerrostalojen energialaskua voidaan pienentää esimerkiksi lämpöpumppujen avulla.Jouni Immonen / Yle

3. Ota selvää, millaisia laitteita ja koneita rakennukseen kannattaa asentaa

Tyypillisesti vanhassa kerrostalossa yli 20-asteinen huoneilma johdetaan liesituulettimen hormin kautta katolle ja sieltä harakoille.

Usein ensimmäinen askel hukkalämmön hyödyntämiseen on asentaa kiinteistöön lämmön talteenottolaitteita ja lämpöpumppuja kaappaamaan poistoilman lämpö talteen.

Kerrostaloihin voidaan asentaa myös omaa energiantuotantoa, kuten maalämpöpumppu, joka kerää talteen maahan varastoitunutta auringon lämpösäteilyä. Maalämpöpumppu vähentää kaukolämmön ostamisen tarvetta, mutta lisää kiinteistön sähkönkulutusta.

Talon katolle voi asentaa myös aurinkopaneeleita omaa sähköntuotantoa varten.

Tampereella sijaitsevassa pilottikohteessa taloyhtiöön asennettiin katolle myös aurinkolämpöä kaappaavia aurinkokeräimiä sekä jäteveden lämmön talteenottolaitteet viemäriin.

Turun ammattikorkekoulun uusi opetus- ja tutkimustarkoitukseen tehty testilaitos tuottaa tietoa siitä, mikä vaikutus on aurinkopaneelien suuntaamisella ja tuulella.
Lähitulevaisuudessa yhä useampi kerrostalo tuottaa myös itse energiaa. Kuvassa aurinkopaneeleita turkulaisella katolla.Olga Pihlman / Yle

4. Pyydä asiantuntijaa laskemaan hankkeelle hintalappu

Usein edellä kuvattujen investointien ensisijainen tarkoitus on tehdä kiinteistöstä energiapihi. Hukkalämmön myynti olisi ikään kuin energiaremontin päälle tuleva bonus, jolla voi maksaa investointeja takaisin.

Hankkeeseen uppoavat rahasummat riippuvat tarvittavien remonttien laajuudesta ja asennettavasta talotekniikasta. Käytännössä urakat nousevat asennuksineen satoihintuhansiin euroihin.

Takaisinmaksuaika riippuu niin ikään kohteesta. Esimerkiksi Tampereen pilottihankkeessa taloyhtiö on laskenut energiaremontin takaisinmaksuajaksi 7–8 vuotta.

Pilottihankkeen perusteella ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä taloyhtiö on saanut tukea kokeiluun EU:lta.

Grafiikka - kaksisuuntainen kaukolämpö
Kaukolämpöverkoissa hyödynnetään nyt esimerkiksi datakeskusten ja tehtaiden ylijäämälämpöä, tulevaisuudessa yhä useammin myös kerrostalojen hukkalämpöä.Yle Uutisgrafiikka

5. Kaksisuuntainen kaukolämpö on uusi asia – varaudu myös mutkiin matkassa

Taloyhtiöiden hukkalämmön myynti on toistaiseksi vielä pilotointivaiheessa, eikä hankkeisiin ole ehtinyt kehittyä standardiratkaisuja.

Tulevien vuosien aikana kehitys voi ottaa isojakin harppauksia piloteissa saatujen oppien perusteella. Eteen tulevat pulmat voivat olla hyvin arkisia.

Esimerkiksi kaukolämpöverkossa, talojen suuntaan menevässä putkessa, veden täytyy olla yli 65-asteista. Tampereen pilotissa on havaittu, että kohteen lämpöpumput pystyvät syöttämään verkkoon näin kuumaa vettä vain muutamina tunteita vuorokaudessa.

Lisäksi ylijäämälämpöä on tarjolla eniten kesäkuukausina, jolloin hukkalämmölle on vähiten kysyntää verkossa. Hukkalämmön myynti vaatii siis paljon talon energiankulutuksen optimointia.

Oma lukunsa on taloyhtiön päätöksenteko. Tarvittava energiaremontti olisi iso hanke, johon osakkaat täytyy saada sitoutettua ajoissa.

Kyseessä on perinteisistä remonteista poikkeava hanke, joka vaatii Kiinteistöliiton mielestä osakkaiden suostumuksen. Hankkeesta olisi syytä tehdä periaatepäätös, jossa otetaan huomioon toimintaan liittyvät riskit, vastuut ja mahdolliset veroseuraukset.

Lämmön myyntitulot täytyisi huomioida myös budjetissa, sillä verottaja kiinnostuu tilinpäätöksestä, mikäli taloyhtiö tekee voittoa.

Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmän uudistamista koskevassa päätöksenteossa painavat eniten lämmitysjärjestelmän luotettavuus, toisena vaikutukset asumiskuluihin ja kolmantena ympäristövaikutukset.

Hankkeen kannatukseen vaikuttaneen siis olennaisella tavalla se, miten remontti vaikuttaa yhtiövastikkeen suuruuteen.

Tampereen pilottikohteessa tästä on saatu lupaavia tuloksia: Yhtiövastike on painunut energiatehokkuuden parantumisen myötä 2,6 euroon neliöltä kuukaudessa.

Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeet olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,04 euroa neliöltä kuukaudessa.

Lue myös:

Taloyhtiö aikoo myydä ylijäämälämpönsä Tampereen sähkölaitokselle

Taloyhtiö voisi myydä hukkalämpöään kaupungin verkkoon – Asiantuntijaryhmä avaisi suuret kaukolämpöverkot kilpailulle

Analyysi: Voiko Hanasaaren kivihiilivoimalan korvata poistoilmalämpöpumpuilla?