Soten valinnanvapauskokeilu alkaa eri puolilla maata – kokeilussa jokainen saa valita oman terveysasemansa

Pilotit käynnistyvät ensi vuonna, jos valinnanvapauslaki läpäisee eduskunnan.

Sote-uudistus
Sotesekamelska
Yle Uutisgrafiikka

Lääkärissä käynti voi muuttua ensi vuoden alusta eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tiistaina rahoitusta sote-uudistuksen valinnanvapauspilotteja varten kaikkiaan kymmeneen maakuntaan yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat mukana sote-uudistuksen pilottialueiden joukossa. Kymenlaakso saa pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa ja Etelä-Karjala 5,5 miljoonaa.

– Haimme sote-keskusta varten 7,5 miljoonaa euroa, mutta tällä päästään tekemisessä alkuun eri tavoin, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

– Nyt riippuu STM:n rahoitusperusteluista, että joudummeko reivaamaan hankesuunnitelmaa. Tuskin oletetaan, että teemme samat asiat puolet halvemmalla, sanoo Lauri Lehto Careasta.

Ministeriö myönsi rahoitusta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin.

Uusimaa sai rahoituksesta suurimman siivun, 50 miljoonaa euroa.

"Pakko ei ole valita"

Kymenlaaksossa Kotka, Kouvola ja Hamina pilotoivat sote-keskuksen valinnanvapautta, jossa asukas voi valita palvelunsa joko julkisesta tai yksityisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Pilotti ei koske Pyhtäätä, Virolahtea ja Miehikkälää. Nämä kunnat hankkivat terveyspalvelunsa Attendolta, jonka Terveystalo osti vastikään.

Myös Etelä-Karjala pilotoi sote-keskusta. Pilotti koskee kaikkia maakunnassa asuvia.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen eli sote-keskuksen palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta, terveystarkastukset, yleislääkärin vastaanotot, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja neuvonta sekä tietyt erikoislääkärien vastaanotot.

Lappeenrannan keskussairaalan uusi pysäköintihalli.
Lappeenrannan keskussairaala. Erityistason terveys- ja sosiaalipalvelut säilyvät julkisina valinnanvapauspilotissa.Yle

Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle vähentäisi jonotusaikoja perusterveydenhuollossa.

Pilotissa asukas voi valita itse, mitä sote-keskusta hän käyttää. Sote-keskusta voi vaihtaa enintään puolen vuoden välein. Jos valintaa ei tee, tehdään se asukkaan puolesta. Silloin sote-keskukseksi määräytyy lähimpänä asuinpaikkaa sijaitseva julkinen sote-keskus.

– Pakko ei ole valita. Jos ei tee valintaa, kuuluu kuitenkin jonkin julkisen sote-keskuksen palvelujen piiriin, sanoo kuntayhtymä Carean asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

Tästä Ylen artikkelista näet, miten sote-uudistus vaikuttaa terveyteesi.

Velvollisuus tiedottaa palvelun laadusta

Pilotin käynnistyessä sote-keskuksen voisi valita sähköisesti Kelan järjestämästä portaalista. Jos tietokoneen käyttö tuntuu hankalalta, pitäisi apua olla saatavilla valinnan tekemiseksi, kertoo kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksotesta.

– Palveluntuottajien velvollisuutena on tiedottaa avoimesti palvelun laadusta kuten asiakastyytyväisyydestä, hoitoon pääsyn nopeudesta ja kustannustehokkuudesta. Asiakas voi sitten tietoja vertailemalla tehdä valinnan, sanoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Vielä valinnan tekemisen yksityiskohtia ei ole kuitenkaan lyöty tarkasti lukkoon. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso aloittavat pilotoinnin valmistelutyöt toden teolla kesäkuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö antaa kuntayhtymille tarkennettuja tietoja pilotista.

– Tällä pilotilla tuetaan sote-uudistusta ja siinä olevan valinnanvapauden toimeenpanoa. Pilottien avulla voidaan viedä uudistusta hallitusti ja vaiheittain eteenpäin, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Yksityisiä voi tulla enemmänkin"

Kehitysjohtaja Merja Tepponen arvioi, että Etelä-Karjalaan perustetaan pilotin aikana ehkä neljästä viiteen yksityistä sote-keskusta. Eksoten on määrä tavata yksityisiä palveluntuottajia lähiaikoina.

Suurimmat yksityiset terveysfirmat Suomessa ovat Mehiläinen, Pihlajalinna ja Attendon terveyspalvelut ostanut Terveystalo.

– Yksityisiä sote-keskuksia voi tulla enemmänkin kuin 3–4, mutta tämä on karkea arvaus tässä vaiheessa, sanoo Merja Tepponen.

Eksoten yhtenä merkittävänä painotuksena pilotissa ovat haja-asutusalueet. Palveluja halutaan säilyttää ja kehittää myös paikkakunnilla, jotka sijaitsevat yli 30 kilometrin päässä Lappeenrannan ja Imatran keskustoista.

– Varmaan tulee erimallisia sote-keskuksia. Palveluntuottajalla voisi olla esimerkiksi toimipiste Lappeenrannassa ja toinen toimipiste Luumäellä. Kaikissa toimipisteissä ei välttämättä ole samoja palveluita joka päivä saatavilla, sanoo Tepponen.

Pohjola-talo
Pohjola-taloon Kouvolassa on perusteilla yksityinen sote-keskus.Pyry Sarkiola / Yle

Isoilla terveysfirmoilla mielenkiintoa Kymenlaaksoa kohtaan

Kymenlaaksossa terveysjätti Mehiläinen on jo ehtinyt ilmoittaa, että se aikoo perustaa sote-keskuksen Kouvolassa sijaitsevaan Pohjola-taloon. Yhtiö kaavailee sote-keskuksia myös Kotkaan ja Lappeenrantaan.

Yhtiö arvioi, että siirtymää julkisista yksityisiin palveluihin tapahtuu, mutta että se olisi tahdiltaan maltillista.

– Tätä on vaikea ennustaa, mutta varmaan valtaosa ihmisistä tulee edelleen saamaan palvelunsa julkiselta sektorilta ja yksityiselle siirtyy tietty osa. Ihmiset vaihtavat palveluntuottajaa siinä vaiheessa, kun heille tulee tarve siihen. Arvio on, että asiakasmäärät kasvavat maltillisesti, sanoo Mehiläisen perusterveydenhuollon liiketoimintajohtaja Markku Näreneva.

Lauri Lehto Careasta arvioi, että liikehdintää yksityisten ja julkisten palvelujen välillä tulee olemaan.

– Kymenlaakson alueelta en tiedä kuin tämän Mehiläisen avauksen. Valtakunnallisilla toimijoilla on kuitenkin mielenkiintoa. Esimerkiksi Pihlajalinna on rakentamassa valtakunnallista verkostoa. Hämmästyisin, jos suurimmat terveysyritykset eivät olisi palveluntuottajaehdokkaina. Toivotaan, että myös pieniä tuottajia tulee mukaan, sanoo Lehto.

Keskiössä myös lapset ja nuoret

Kymenlaaksossa pilotin keskiössä ovat etenkin mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito sekä lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Molemmat ryhmät tarvitsevat perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, joita voi tarjota yksityinen tai julkinen sektori. Lisäksi näillä ryhmillä on tarvetta kuntayhtymän järjestämille erityistason palveluille. Tavoitteena onkin, että julkisen ja yksityisen tason palveluita sovitetaan yhteen kustannustehokkaalla tavalla ilman, että asiakasta pompotellaan luukulta toiselle, sanoo asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

Sote-keskukset eivät ole ainoita palveluita, joita on tarkoitus pilotoida ensi vuonna, mikäli valinnanvapauslaki hyväksytään eduskunnassa. Valtakunnallisesti pilotteja on neljänlaisia. Niissä testataan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä.

Etelä-Karjala haki rahoitusta myös henkilökohtaisen budjetin pilotointia varten, mutta siihen kuntayhtymä ei saanut hakemaansa 1,9 miljoonan lisärahoitusta. Maakunta on jo mukana henkilökohtaista budjettia koskevassa kokeilussa, johon se on saanut 770 000 euron valtionrahoituksen.

– Henkilökohtainen budjetti voidaan tässä vaiheessa myöntää vammaisille tai vanhuksille. Asiakas voi budjetin avulla hankkia palveluita yksityiseltä sektorilta. Edellytyksenä on, että asiakkaalla pitää olla laaja-alaista avun tarvetta ja hänellä tulee olla joko tuettuna tai itsenäisesti olla kyky tehdä valinta, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.