Auschwitz-oikeudenkäynnit Unescon perintölistalle

Oikeudenkäyntimateriaali sisältää muun muassa satoja tunteja keskitysleirin todistajien kertomuksia sekä satoja niteitä asiakirjoja.

Auschwitz
Etelä-Puolan Auschwitzin keskitysleirin kuuluisa Arbeit macht frei -kyltti.
Etelä-Puolan Auschwitzin keskitysleirin kuuluisa Arbeit macht frei -kyltti.Stanislaw Rozpedzik / EPA

Auschwitzin keskitysleiriä koskevat oikeuden pöytäkirjat ja muu materiaali on otettu osaksi Unescon Maailman muisti-ohjelmaa.

Saksassa, Frankfurtissa vuosina 1963-1965 käydyissä oikeudenkäynneissä syytettyinä oli 22 upseeria, vartijaa tai muuta työntekijää, jotka olivat osaltaan vastuussa Puolassa sijainneen Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirin tapahtumista.

Oikeudenkäynti oli ensimmäinen, jossa saksalaiset kävivät oikeutta maanmiehiään vastaan sotarikoksista.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas kertoo, että oikeuden asiakirjat ovat päässeet Unescon Maailman muisti-ohjelmaan.

– Dokumentit ovat tärkeitä nyt, kun natsien julmuuksia on yritetty kieltää tai kyseenalaistaa, Maas toteaa.

Satoja asiakirjoja, satoja tunteja äänimateriaalia

Kaikkiaan Frankfurtin oikeudenkäynti tuotti yli 450 nidottua asiakirjaa, joita säilytetään Saksassa, Hessenin osavaltion arkistossa.

Oikeudenkäyntimateriaali sisältää lisäksi muun muassa 430 tuntia nauhoitteita 319 todistajan kertomuksista. Todistajista noin 180 oli Auschwitzista eloonjääneitä ihmisiä. Lisäksi ääninauhoilla kuullaan leirin henkilökunnan, SS-joukkoihin kuuluvien henkilöiden sekä poliisien kuulusteluja. Oikeudenkäynnin äänimateriaali on tallennettu 103 ääninauhalle.

Dokumenttien luokittelu kansainväliseen rekisteriin vahvistaa ihmiskunnan historiaan liittyvien käännekohtien säilymistä seuraaville sukupolville.

– Se on vakuutus unohtamisen varalta, sanoo Hessenin tiede- ja kulttuuriministeri Boris Rhein.

YK:n alainen Unescon Maailman muisti-ohjelma perustettiin vuonna 1992. Sen tavoitteena on säilyttää ihmiskunnan merkittävät arkistot ja kirjalliset kokoelmat.

Saksalaiset perustivat Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirin Etelä-Puolaan vuonna 1940. Leirillä murhattiin yli miljoona ihmistä. Heistä suurin osa oli juutalaisia.

Lähteet: AFP