Burundin presidentistä tulee tänään itsevaltias diktaattori – ”Sisällissota ei ole vain mahdollinen, se on todennäköinen”

Itä-Afrikan Burundissa järjestetään tänään kansanäänestys, joka periaatteessa antaa presidentille absoluuttisen vallan maassa.

Burundi
Burundilainen ympäristöaktivisti Mamert Sabushimike Ugandan Kampalassa.
Burundilainen ympäristöaktivisti Mamert Sabushimike Ugandan Kampalassa.Liselott Lindström / Yle

KAMPALA Jos Burundi äänestää kyllä uudelle perustuslaille, oppositio ja etniset vähemmistöt tarttuvat varmasti aseisiin, sanoo burundilainen ympäristöaktivisti Mamert Sabushimike.

Tapaamme Ugandan pääkaupunki Kampalassa, missä hän on ollut paossa jo pian kolme vuotta.

Sabushimike johti Burundissa ympäristöjärjestöä ja nosti esille hallituksen tekemiä ympäristörikoksia. Ei ole väliä millä allalla olet – jos kritisoit hallitusta, olet pulassa, hän sanoo.

– Nostimme meteliä, kun vesistöistä löytyi niin paljon ruumiita, että ihmiset sairastuivat niistä, hän kertoo.

Presidentti takertuu valtaan

Rutiköyhä Burundi ajautui poliittiseen kaaokseen vuonna 2015, kun presidentti Pierre Nkurunziza asettui ehdolle kolmannen kerran vastoin maan perustuslakia.

Seurasi vallankaappausyritys, joka estettiin väkivaltaisesti. Satoja tapettiin ja lähes puoli miljoonaa burundilaista on yhä paossa naapurimaissa.

Nyt presidentti haluaa muuttaa perustuslakia niin, että hän saa kaiken vallan käsiinsä parlamentissa, koulutuksessa ja poliisissa – siis kaikessa, sanoo Mamert Sabushimike.

– Jos parlamentti esimerkiksi esittää lakimuutosta, presidentti voi vain päättää, ettei allekirjoita sitä. Kolmenkymmenen päivän päästä se raukeaa, hän sanoo.

Turvallisuusjoukoista uhkaa tulla presidentin oma kuolemanpartio uuden perustuslain myötä. Presidentin pahamaineinen nuorisomiliisi Imbonerakure seuraa ja tappaa ihmisiä, jotka vastustavat hallintoa.

– Tilanne on jo nyt todella vaarallinen, ja kymmeniä on jo tapettu. Oppositio käskee ihmisiä äänestämään ei, mutta samalla ei:n puolesta kampanjoivat tapetaan ja laitetaan vankilaan. Tulos on siis jo ennalta selvä, Sabushimike sanoo.

Sisällissota vielä tuoreessa muistissa

Pienessä Burundissa on samat etniset jakolinjat kuin naapurimaa Ruandassa, ja Burundissakin tapahtui kansanmurhaksi luonnehdittua väkivaltaa vuonna 1993, ennen Ruandan kansanmurhaa.

Hutut tappoivat kymmeniätuhansia tutseja myös Burundissa.

Nyt Ruandan ja Burundin välit ovat todella huonot. Burundin presidentti on hutu ja Ruandan tutsi, ja molemmat syyttävät toisiaan kapinan valmistelusta.

Samalla Tansania haluaa lähettää kotiin burundilaiset pakolaisleireiltään. Tansania on ottanut suurimman osan pakolaisista sitten vuoden 2015. Nyt naapurimaita uhkaa uusi pakolaisaalto.

Burundin sisällissota loppui virallisesti vuonna 2005, ja maan tämänhetkinen perustuslaki perustuu niin kutsuttuun Arushan rauhansopimukseen, joka estää diktatuurin syntymistä ja sorron vähemmistöjä kohtaan.

Uusi perustuslaki poistaa kaikki vähemmistöjen kiintiöt parlamentissa ja muualla hallinnossa. Tähän asti esimerkiksi varapresidentin on pitänyt olla eri etnisestä ryhmästä kuin presidentti.

– Tämänhetkinen perustuslaki takaa myös esimerkiksi kaikille entisille presidenteille paikan parlamentissa, mutta nyt se pykälä poistuu. Presidentti heittää koko Arushan rauhansopimuksen roskakoriin. Se on taannut jonkinlaisen rauhan tähän asti, Sabushimike sanoo.

Presidentistä tulee itsevaltias

Uusi perustuslaki antaa presidentille mahdollisuuden olla vallassa vuoteen 2034 asti, mutta ennen sitä hän ehtii muuttaa lakia vielä monta kertaa, Sabushimike pelkää.

Sabushimikeä on seurattu myös Ugandassa. Burundin hallitus pelkää erityisesti kansalaisyhteiskuntaa, koska ihmisillä on vielä usko sen kykyyn muuttaa asioita, hän sanoo.

Hänellä on vielä paljon kontakteja Burundissa, jotka lähettävät hänelle tietoja. Hän yrittää saada YK:n ja muun maailman heräämään Burundin tilanteeseen.

– En osaa sanoa, kuinka monta ihmistä on tapettu ja laitettu vankilaan. Mutta jos olet hallitusta vastaan, olet vaarassa, hän sanoo.

Ihmisoikeusaktivistit vaativat nyt sotilaallista väliintuloa, joko Afrikan Unionilta, EU:lta tai YK:lta. Jotain pitää tapahtua, tai presidentti tapattaa kaikki, jotka vastustavat häntä, sanoo Mamert Sabushimike.