Kansalaisaloitteella avohakkuita vastaan – tavoitteena kieltää ne valtion metsissä

Järjestöjen mukaan avohakkuisiin kulminoituu aika moni metsätaloutemme ongelmista.

kansalaisaloitteet
hakkuuaukea

Joukko Suomen ympäristöjärjestöjä käynnisti tänään torstaina kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on laki avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä.

Yhtä laajaa ympäristöjärjestöjen kansalaisaloitetta ei Suomessa ole aiemmin nähty, järjestöistä mukana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto (siirryt toiseen palveluun), Greenpeace (siirryt toiseen palveluun), Birdlife Suomi (siirryt toiseen palveluun), Luonto-Liitto (siirryt toiseen palveluun) ja Natur och Miljö (siirryt toiseen palveluun).

Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkin mukaan avohakkuiden lopettamista lähdettiin ajamaan kansalaisaloitteen kautta osittain "yleisön pyynnöstä".

– Kyllä ne selvästi ovat se, mikä suomalaisia metsätaloudessa vaivaa. Ihan tutkimustenkin mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. Ja kuitenkin se on yleisin hakkuutapa myös näissä meidän yhteisesti omistamissa valtion metsissä.

Juuri nyt asiaan tartuttiin sen vuoksi, että Suomen metsiin on kohdistunut viime vuosina suurta painetta, Harkki sanoo.

– Puhutaan valtavista uusista sellutehdasinvestoinneista. Valtio tavoittelee sellaista hakkuumäärän lisäystä, mikä ei missään nimessä ole kestävästi sovitettavissa yhteen luonnonsuojelutavoitteiden ja virkistysmetsien säilyttämisen ja ilmaston kanssa.

Harkki toteaa yksinkertaisesti, että maisema, ihmisten hengähdyspaikat ja marjametsät tuhoutuvat vuosikymmeniksi, jos avohakkuu tehdään.

– Koska vaihtoehtoja on. On mahdollista hoitaa metsiä kannattavasti ilman avohakkuita, hän jatkaa ja toteaa, että metsien muutkin merkitykset pitää ottaa huomioon.

Avohakkuu näkyy heti lajistossa

Hallitus aikoo lisätä metsien hakkuita Suomessa noin 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen mukaan metsien kasvu on sen verran nopeaa, että hiilinielu ei tästä kärsi.

– Hiilivarastojen kasvattaminen olisi olennaista, jos haluamme hidastaa ilmastomuutoksen etenemistä. Näillä hallituksen päätöksillä niitä toimenpiteitä käytännössä viskataan 20–30 vuodella eteenpäin, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

– Kun mietitään, minkälainen aikataulu meillä on ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa, niin se ei käy ollenkaan yksiin. Eli meillä on kiire, me emme voi lykätä näitä päätöksiä, Hölttä jatkaa.

Höltän mukaan avohakkuita tehdään joka vuosi 100 000 – 150 000 hehtaarilla. Esimerkiksi vanhojen metsien määrä on vähentynyt kuluneen 15 vuoden aikana 40 prosenttia.

– Oletettavasti, jos nämä uudet tehdassuunnitelmat toteutuvat, niin se siitä myös kasvaa.

Avohakkuista kärsii monet lajit. Höltän mukaan esimerkiksi paikkalinnut tai monet sellaiset lajit, jotka eivät pysty sopeutumaan nopeaan yhtäkkiseen muutokseen.

Hölttä kertoo, että jo nyt monet lajit ovat vähentyneet metsätalouden takia. Uhanalaisia metsälajeja on noin 800 ja moni ei vielä uhanalainen laji on vähentynyt. Esimerkiksi mustikan peittävyys on pienentynyt.

– Ja ne ilmastovaikutukset pitäisi ottaa enemmän ja enemmän huomioon. Avohakkuun jälkeen maaperä alkaa vapauttaa hiiltä ilmaan. Tätä ei tämmöisessä maailmassa pitäisi sallia, jatkaa Greenpeacen Sini Harkki.

Korjattu otsikko kello 9.26: Tavoitteena on kieltää avohakkuut valtion metsissä, ei kokonaan.