Kuntien liiketoiminta poikii kärhämiä kuntapolitiikkaan, sanoo politiikan tutkija

Kuntakiistojen taustalla on usein kompurointia kuntien liiketoiminnassa.

kunnat
Kuntien vaakunoita kuntatalon käytävällä Helsingissä.
Mauri Ratilainen / AOP

Muutamassa Lapin kunnassa kuohuu muukin kuin kevättulva. Kittilän päättäjiä on syytteessä virkarikoksista. Kriisi puhkesi Levin hiihtohissiyhtiöstä, jossa kunta oli suurosakkaana.

Kemijärvellä, Sodankylässä ja Pellossa taas on tehty kanteluja tai tutkintapyyntöjä jääviydestä ja toimivallan ylityksistä.

Kuntapäättäjät ovat olleet muutoksen kourissa tällä vuosituhannella. Kunnan palveluja on yhtiöitetty ja vesi-, energia- ja kehitysyhtiöitä perustettu. Vanha paikallisen itsehallinnon yksikkö, kunta -niminen viranomainen, on muuttunut kuntakonserniksi toimitusjohtajineen ja liikesalaisuuksineen.

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta löytää selityksiä kuntakärhämiin tästä murroksesta. Omistajaohjaus on koetellut myös valtakunnan päättäjiä ja johtanut ministerieroihinkin.

– Jos näitä tapauksia raaputetaan vähän syvemmältä, niin siellä kaikkien taustalla tavalla tai toisella on kuntien omistajaohjausta tai konsernipolitiikkaa. Eli se ilmiö, että kunnat lähtevät mukaan elinkeinotoimintaan tai yhtiöittävät omia palveluitaan. Kun julkinen toimija pyrkii toimimaan yksityisten yhtiöiden kanssa, niin se on aina tietysti tarkkuutta edellyttävä homma ja näissä sitten on tullut ongelmia, Koikkalainen arvioi.

Lähiaikoina on tulossa soteuudistuksen ja maakuntauudistuksen kaltaisia historiallisen isoja muutoksia. Niissä riittää haastetta kokeneenkin kuntapäättäjän mielestä.

– Varmaan kukaan oikein tiedä tarkasti, että mitä tulee tapahtumaan, mikä on tulevaisuuden kunta, vastaa Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo.