Valtiovarainministeriö: Soten valinnanvapaudella säästetään nolla euroa

Ministeriön muistiosta käy kuitenkin ilmi, että sote-uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoite on saavutettavissa.

Sote-palvelujen valinnanvapaus
Asiakkaat jonottavat terveyskeskuksen käytävällä.
Mårten Lampén / Yle

Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvällä valinnanvapausmallilla säästetään pyöreät nolla euroa.

Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle torstaina toimittamasta muistiosta (siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun valtiovarainministeriö on arvioinut valinnanvapausmallin säästöpotentiaalia.

Muistion mukaan valinnanvapaus ei tuo säästöjä, koska sen arvioidaan lisäävän kustannuksia. Tämä johtuu siitä, että valinnanvapauden arvioidaan tuovan palvelut saataville yhä useammalle.

– Peruspalveluihin pääsyä parantamalla valinnanvapaus vähentää erikoissairaanhoidon menojen kasvua. Toisaalta peruspalveluihin pääsy lisää menoja, Hetemäki toteaa muistiossa.

Muistiossa esitetty arvio valinnanvapauden säästöpotentiaalista on yllättävä, sillä sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada julkiset sosiaali- ja terveysmenot kuriin. Hallituksen mukaan sote-uudistuksella pitäisi pystyä hillitsemään menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Toisaalta hallitus ei ole erityisemmin painottanut sitä, että juuri valinnanvapauden lisääminen hillitsisi kustannuksia. Valinnanvapauden lisäämisen tavoitteena on se, että asiakas pääsisi nykyistä nopeammin hoitoon.

Säästötavoite silti toteutumassa

Muistiossa arvioidaan myös muita sote-uudistuksen osatekijöiden vaikutusta sote-menojen säästöpotentiaaliin ja säästöihin. Laskelmasta käy ilmi, että sote-uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoite on saavutettavissa.

Muistion mukaan neljän miljardin euron suuruiset säästöt tulevat lähes pelkästään tiedon ja teknologian käytöstä. Eri palveluiden yhteensovittamisen eli palveluintegraation säästöpotentiaaliksi on arvioitu 0,6 miljardia euroa.

Muistiosta ei käy ilmi, mihin arvio neljän miljardin euron säästöpotentiaalista tiedon ja teknologian käytöstä tarkalleen ottaen perustuu.

Hetemäki kuitenkin kirjoittaa, että tiedon ja teknologian tuottavuushyödyt ovat suuret esimerkiksi vanhustenhuollossa. Hetemäki viittaa muistiossaan Etelä-Karjalan Eksote-malliin. Muistiossa kerrotaan, että Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen on arvioinut aikaisemmin, että digitalisaatiolla olisi yksin erittäin suuri sote-menojen kasvua vähentävä vaikutus.

Hetemäki mainitsee Eksoten myös perustellessaan palveluintegraation säästöpotentiaalia. Hetemäen mukaan palveluiden yhteensovittaminen alentaa oletettavasti 52 suurimman kunnan sote-menot Eksoten tasolle. Tämä tarkoittaisi 360 miljoonan euron säästöjä koko maassa.

Lue myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä (siirryt toiseen palveluun)

Nyt se tapahtui: Hallitus esittää valinnanvapautta sote-palveluihin