Nasan suurtutkimus selvitti maapallon vesivarojen tulevaisuuden – Ihminen tuhoaa vesistöjä, mutta luonnonvoimat eivät ole lakanneet toimimasta

Nasan satelliittitutkimuksen tarkoituksena oli erottaa ihmisen vaikutus vesivaroihin luonnonmukaisista muutoksista.

vesivarat
Mansilla de la Sierran tekojärvi Espanjassa oli lähes tyhjä elokuussa 2017 ankaran kuivuuden takia. Järven rakentamisen takia veden alle jäänyt kylä tuli nähtäville.
Mansilla de la Sierran tekojärvi Espanjassa oli lähes tyhjä elokuussa 2017 ankaran kuivuuden takia. Järven rakentamisen takia veden alle jäänyt kylä tuli nähtäville.Raquel Manzanares / EPA

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on tehnyt laajan tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) maapallon suolattoman veden varantojen muutoksista vuosien 2002 - 2016 välisenä aikana.

Kyseessä oli ensimmäinen globaali vesivaratutkimus, jossa käytettiin sekä satelliittiaineistoa sateisuuden muutoksista että maan pinnalta koottua tietoa mm. maataloudesta, kaivostoiminnasta ja tekojärvistä.

Tutkimus keskittyi 34:ään kiinnostavaan seutuun eri puolilla maapalloa, joiden vesivarojen muutoksen suuruutta ja syytä selvitettiin.

Nasan tutkijat totesivat, että karkeasti voidaan todeta sateisuuden kasvavan päiväntasaajan seudulla ja pohjoisessa, kun taas väliin jäävä, lähinnä trooppinen alue kuivuu.

Muutoksista osa johtuu selkeästi ihmisen vaikutuksesta, kuten ilmaston lämpenemisestä tai vesivarojen ylikäytöstä, osa näyttäisi olevan luonnollista vaihtelua.

Massiivinen muutos käynnissä

– Olemme todistamassa suurta hydrologista muutosta, sanoo tutkimukseen osallistunut Jay Famiglietti.

– Näemme selvästi, että maapallon kosteat alueet saavat yhä enemmän kosteutta - nämä ovat lähinnä pohjoisilla leveysasteilla ja tropiikissa - ja kuivat alueet siinä välissä kuivuvat.

Esimerkiksi napa-alueiden jäiden ja vuoristojäätiköiden sulaminen on selkeästi seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Monilla seuduilla vesivarat hupenevat niiden ylikäytön takia. Näin on tilanne esimerkiksi Pohjois-Intiassa, missä on valtavasti laajennettu kastelujärjestelmiä. Käytössä olevat vesivarat ovat huvenneet, vaikka sademäärät ovat pysyneet ennallaan.

Irakissa ja Syyriassa on jouduttu suuressa määrin turvautumaan pohjaveteen sen jälkeen, kun Turkki on rakentanut niitä aiemmin kastelleille Tigris- ja Eufrat-jokiin 22 patoa.

Saudi-Arabiassa erittäin voimaperäinen, pohjaveteen perustuva maatalousmaan laajennus on heikentänyt käytettävissä olevia vesivaroja rajusti.

Yhdysvaltain Kaliforniassa sademäärät vähenivät luonnollisista syistä vuosina 2007 - 2016, mistä seurasi vesivarantojen hupeneminen, koska osavaltion asukkaat käyttävät hyvin runsaasti vettä.

Afrikassa Sambesijoen ylängöllä ja Okavangojoen suistossa vallitsi tutkimusaikana hyvin sateinen jakso, jota oli edeltänyt pari vuosikymmentä kestänyt kuiva kausi. Tutkijat uskovat, että vaihtelu johtuu luonnollisista syistä.

Araljärvi on jo suureksi osaksi kuivunut sen jälkeen, kun ihminen ylikäytti siihen laskevia jokia. Samanlainen kehitys on käynnissä Kaspianmeren osalta. Kaspianmeri on kuitenkin niin suuri, että sen kuivuminen kestäisi vuosituhannen. Rantojen eroosio ja veden saasteet ovat jo nyt vakavia ongelmia Kaspianmerellä.

Tutkijoiden mukaan lopputuloksena voidaan todeta, että hallitusten on oltava valppaina vesivarojen käytön suhteen ja lopetettava ylikulutus.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun).