"Kuin olisi käynyt baarissa mutta ilman iloa" – erikoislääkäri ja anestesiahoitaja kertovat, millaista on kun töissä on pakko kellottaa kovia ylityötunteja

Moni yhteiskunnan perustoiminto ei pyörisi ilman kovia ylityömääriä kellottavia ihmisiä. Yksi sellainen paikka on sairaala.

ylityö
Anne-Mari Kantanen, neurologi, KYS
Anne-Mari Kantanen on neurologi ja lääkärien luottamusmies Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.Matti Myller / Yle

Kaksikymmentäyksi päivää. Siinä on pisin jakso, jonka Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiasairaanhoitaja Olli Lotila muistaa tehneensä ilman varsinaista vapaapäivää.

– Mutta kieltämättä se tuntui kropassa, varsinkin kun ikää rupeaa olemaan 50 vuotta, hän naurahtaa.

Lotilan työaika kertyy suunnitelluista työvuoroista, varallaolosta kotona ja niiden päälle tulevista ylimääräisistä hälytysvuoroista. Kun häly tulee, miehen on oltava työpaikalla työvaatteissa puolen tunnin sisällä.

Ai miksi? Jos sanon suoraan, niin rahan takia.

Olli Lotila

Kun Yle vertaili ylitöiden määrää eri aloilla, sairaanhoitajista ylitöitä teki joka kuudes, keskimäärin neljä tuntia viikossa. KYSissä eniten ylitöitä tekevät hoitajista ensihoidon ja anestesiatoimintojen sairaanhoitajat, kuten Lotila.

Olli Lotila, anestesiasairaanhoitaja, KYS
KYSin anestesiahoitaja Olli Lotila tekee ylitöitä omasta halustaan.Matti Myller / Yle

Vieläkin enemmän ylitöitä tekevät lääkärit. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ylitöitä teki 19 prosenttia lääkäreistä, keskimäärin kuusi tuntia viikossa.

– En voi pudottaa lapasia kesken potilaan hoidon ja jättää häntä seuraavalle lääkärille. Pyrin hoitamaan hänen asiansa siihen pisteeseen, että hänet voi siirtää toiselle ilman että tulee haittaa tai katkoa. Tosi moni asia jäisi hoitamatta, jos ei koskaan tekisi ylitöitä, neurologi ja lääkäreiden luottamusmies Anne-Mari Kantanen sanoo.

Hän ottaa esimerkin omalta erikoisalaltaan. Sairaalassa on neljä lääkäriä, jotka osaavat tehdä aivovaltimotukoksen poistoja. Heidän on joskus oltava lomallakin, joten päivystysvastuu napsahtaa usein ja ylityötunteja kasautuu.

– Mutta lääkärit haluavat tehdä näin. He eivät kestä sitä ajatusta, että ihminen, joka tarvitsee hoitoa, ei saa sitä koska lääkärit eivät jousta, Kantanen sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

grafiikka
Yle

Päivästä toiseen samaa työaikaa tekevä ei ehkä tule ajatelleeksi, miten esimerkiksi juuri sairaalat pyörivät ylityötä tekevien yksilöiden varassa.

Mutta onko tilanne oikein?

"Eihän se ole oikein..."

KYSin päivystyspoliklinikan ja teho-osaston hoitohenkilöstö päätti viime vuonna kieltäytyä paikkaamasta sairauspoissaoloja ylitöillä ja vuoronvaihdoilla. Kampanjalla yritettiin saada työnantaja palkkaamaan lisää käsiä osastoille ja päivystyksen kohdalla se onnistuikin ainakin osittain.

Tänä vuonna joustamattomuudesta saatiin makua muuallakin, kun koko hoitoala ryhtyi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Moni sairaala joutui vaikeuksiin. Esimerkiksi Kuopiossa muutamia leikkauksia peruttiin ja töihin kysyttiin eläkkeelle jääneitä hoitajia.

Työntekijäjärjestö piti ylityökiellon vaikutuksia todisteena siitä, että työntekijöitä ei ole tarpeeksi.

– Ihmiset eivät tajua, kuinka paljon sairaalassa ihmiset joutuvat venymään, että tämä systeemi pyörii, anestesiahoitaja Olli Lotila myöntää.

Me otettaisiin lisää henkilökuntaa jos olisi tarjolla.

Olli Lotila

Hän kuitenkin lisää, että jokainen alalle tuleva tietää tilanteen. Hänen työyhteisössään ketään ei ole pakotettu ylitöihin, vaikka käytännössä tilalle olisi hyvin vaikeaa löytää hoitajia, jos vakiokaarti ryhtyisi vastustelemaan.

– Me otettaisiin lisää henkilökuntaa, jos olisi tarjolla. Ja kun miinuksella ollaan, niin ylitöillähän puuttuvat ihmiset korvataan.

Lääkärien luottamusmies, neurologi Anne-Mari Kantanen ymmärtää hoitajien huolen. Myös lääkäreistä tuntuu joskus, että tekijöitä on liian vähän. Heidän ammattikunnassaan lähtökohta on kuitenkin toinen, koska lääkärillä on muun muassa erilainen juridinen vastuu potilaan hoidosta. Se velvoittaa joustamaan.

– Eihän se ole oikein, että ylitöillä pyöritetään sairaalaa, mutta lääkäreinä olemme sopimustasolla hyväksyneet sen, että päivystetään, jotta palvelua saadaan virka-ajalla ja sen ulkopuolella. Emme voi ajatella, että työnantajan pitäisi tästäkin potilaasta vastata, kun se ei pysty sitä tekemään. Asiantuntijoita ei saada yhtäkkiä lisää.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka
Yle

Pyysimme Kantasta ja Lotilaa avaamaan toteutuneet työvuoronsa yhden viikon ajalta. Ne kertovat, miten vähän puhdasta vapaa-aikaa lopulta jää suunniteltujen työvuorojen, ylityötuntien ja erilaisen päivystysvelvollisuuksien jäljiltä.

Molempien tapauksissa tässä jutussa esitellyt työvuorot edustavat tavallista arkea. Kantanen ei ole laskenut työtunteihinsa esimerkiksi koulutustunteja eikä työsähköpostien kirjoittamiseen käytettyä aikaa. Silti kuuden päivän ajalle kertyi yli 50 työtuntia sairaalassa ja 24 tuntia kotona päivystämässä.

– Puhelinpäivystyksessä pitää olla sairaalassa ja sitten tavoitettavissa puhelimen kanssa kotona, olinpa sitten saunassa, vessassa tai roskia viemässä. On se silti enemmän lepoa kuin sairaalassa olo, Kantanen miettii.

Jos siihen tulee vielä valvottuja öitä, niin sehän on kuin olisi käynyt baarissa mutta ilman iloa.

Anne-Mari Kantanen

Lotilalla esimerkkiviikolle ei sattunut yhtään sellaista päivää, jolle tavallisen työvuoron lisäksi osuu yksi ylityönä tehty lisävuoro. Sellaisiakin tulee anestesiahoitajan arjessa vastaan silloin tällöin. Kaikki eivät halua niitä tehdä, mutta Lotila on ottanut vastaan ylimääräisiä työvuoroja välillä muidenkin edestä.

– Ai miksi? Jos sanon suoraan, niin rahan takia. Totta kai olen rahan takia töissä. Ja olen ollut täällä niin pitkään, että työ ei enää jännitä ja koen, että osaan tämän etu- ja takaperin, hän perustelee.

Lääkäreille ylityöt eivät ole samalla tavalla tulokysymys kuin hoitohenkilöstölle. Neurologi Anne-Mari Kantanen palaa tässäkin lääkärien vastuukysymyksiin: ylitöitä tehdään, koska se kuuluu ammattiin.

"Ihminen ei jaksa, jos kova ylityökuorma on jatkuvaa"

Jossain vaiheessa niin lääkärille kuin hoitajallekin tulee raja vastaan tehtyjen työtuntien määrässä. Kantanen ja Lotila luettelevat oireita, joista rajan tunnistaa: energiatasot eivät palaudu, pinna kiristyy helposti, tekemättömät kotityöt kertyvät, mielenkiinto työtä kohtaan hiipuu.

– Ihminen ei jaksa, jos kova ylityökuorma on jatkuvaa. Ja jos siihen tulee vielä valvottuja öitä, niin sehän on kuin olisi käynyt baarissa mutta ilman iloa, Kantanen sanoo.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoitajilla on työaikapankki, josta he voivat halutessaan pitää ylitöitä pois lyhyitä vapaita. Lääkäreiden ylityötunnit puolestaan tarkistetaan kahteen kertaan vuodessa. Jos niitä on jäänyt pitämättä yli 30 tuntia puoleen vuoteen, työnantaja puuttuu asiaan ja yhdessä sovitaan, hyvitetäänkö pitämättömät tunnit vapaina vai rahana.