Rehn: Kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä

Suomen Pankin pääjohtajaksi valitun Rehnin mukaan tarvitaan myös uutta, kuten positiivinen luottorekisteri.

Suomen Pankki
Olli Rehn
Olli Rehnin mielestä Euroopan keskuspankin päättäjien pitäisi muodostaa yhteinen käsitys siitä, miksi rahapolitiikan teho on heikentynyt.Henrietta Hassinen / Yle

Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi valitun Olli Rehnin mielestä suomalaisten kotitalouksien ennätystasolle nousseen velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä.

– Tarvitaan myös uusia välineitä, kuten positiivinen luottorekisteri ja työtä etenkin nuorten talousosaamisen ja talouslukutaidon vahvistamiseksi, Rehn sanoi tänään tiedotustilaisuudessa nimityksensä jälkeen.

Presidentti Sauli Niinistö nimitti Rehnin Suomen Pankin pääjohtajaksi tänään. Seitsenvuotinen toimikausi alkaa heinäkuussa.

Valtioneuvosto esitti Rehniä tehtävään eilen. Rehn toimii parhaillaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. Tätä ennen hän on ollut muun muassa EU:n talouskomissaari ja elinkeinoministeri.

Rehnin nouseminen Suomen Pankin pääjohtajaksi ei ollut yllätys. Suomen Pankkiin siirtymisestään lähtien Rehn on ollut kestoveikkauksissa pankin pääjohtajaksi Erkki Liikasen jälkeen.

Liikanen jättää pääjohtajan paikan heinäkuussa. 67-vuotiaasta Liikasesta tuli pankin pääjohtaja vuonna 2004, ja tällä hetkellä hänellä on menossa toinen seitsenvuotinen toimikausi pankin johdossa.

Rehnillä on tehtävään vahva kansainvälinen tausta. Hän vastasi EU-komission jäsenenä EU:n laajentumisesta 2004-2010 sekä talous- ja raha-asioista 2010-2014.

Rehnillä on politiikan kentiltä vahva keskustatausta. Ennen Suomen Pankkiin siirtymistä Rehn oli elinkeinoministerinä ja samalla keskustan ministeriryhmän avainpelaajia.

Koulutukseltaan Rehn on filosofian tohtori Oxfordin yliopistosta, pääaineenaan kansainvälinen talous.

Pääjohtaja on raskaan sarjan talousvaikuttaja

Suomen Pankin pääjohtaja on raskaansarjan talousvaikuttaja, jonka näkemyksillä on painoarvoa kotimaisessa talouskeskustelussa.

Pääjohtaja on Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen eli yksi niistä, jotka päättävät euroalueen rahapolitiikasta. Rahapolitiikassa on eletty viime vuodet historiallisesti poikkeuksellisia aikoja nollakorkoympäristön keskellä.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on korkoruuvia kiristellyt jo useampia naksuja. Euroopassa näkymä rahapolitiikan normalisoitumisesta on tuntunut valuvan eteenpäin. Tavallisen asuntovelallisen ei näillä näkymin tarvitse vielä hetkeen huolehtia korkojen suuremmasta loikasta ylöspäin.

EKP on isojen kysymysten äärellä, kun se pyrkii rahapolitiikassa palaamaan kohti tavallisempia vesiä. Näillä linjauksilla on isot vaikutukset eri maiden ja koko euroalueen talouteen.

Tiedotustilaisuudessa Rehn totesi, että rahapolitiikan normalisointi ei tarkoita paluuta mihinkään kriisiä edeltävään "vanhaan meininkiin".

– Vaan siirtymää kovin erinäköiseen uuteen normaaliin, jossa rahapolitiikan välineistö on aiempaa monipuolisempi ja jossa toisaalta rahoitusvakaudella ja myös makrovakauspolitiikalla on perustellusti paljon isompi painoarvo ylipäänsä keskuspankkien toiminnassa kuin oli ennen kriisiä, Rehn sanoi.