Kaikissa päiväkodeissa ei suostuta rasvaamaan lapsia aurinkovoiteella – keskustele

Vaasassa lapsia ei rasvata hoitopaikassa, vaan ensisijainen suojakeino on vaatetus. Säteilyasiantuntija ei lämpene rasvauskiellolle

Auringolta suojautuminen
Äiti laittaa aurinkorasvaa lapselleen.
AOP

Emma Heikkisen puolitoistavuotias tytär meni toukokuun poikkeuksellisena hellepäivänä päiväkotiin aurinkorasva repussaan. Kun äiti haki hänet pois, tytöllä oli päällään pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Lämmintä oli Heikkisen mukaan varjossa melkein 30 astetta.

Äiti ihmetteli, miksi tyttö oli puettu tanakammin rasvaamisen sijasta ja sai vastaukseksi, että Vaasan kaupunki on kieltänyt rasvaamisen päiväkodissa.

– Kyllä se vähän herätti ihmetystä, kun rasvan käytöstä koko ajan toitotetaan, sanoo Emma Heikkinen.

Kuntien välillä ja sisälläkin onkin erilaisia linjauksia. Helsinki ohjeistaa vanhempia tuomaan rasvan mukana, eikä Kokkolakaan sitä kiellä. Pietarsaaressa mietitään jopa, olisiko käytännöllisempää hankkia päiväkoteihin yhteiset rasvat.

Säteilyturvakeskuksen asiantuntijan mukaan palamisen riski on huomattavasti suurempi uhka kuin mahdollinen huoli rasvojen sisältämistä aineista, ja rasvauksesta aiheutuva vaivakin kannattaa nähdä.

"Lapset eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa"

Vaasan varhaiskasvatus on pyytänyt jo vuosia sitten terveydenhuollosta näkemyksen aurinkovoiteiden käytöstä hoitopäivän aikana. Päätöksestä pidetään yhä kiinni. Kannanoton mukaan päiväkoti-ikäinen lapsi ei hoitopäivän aikana tarvitse aurinkovoidesuojausta, mutta tarvitsee suojauksen paljolta auringonpaisteelta.

Varhaiskasvatusjohtaja Lillemor Gammelgård sanoo, että linjauksen taustalla ovat käytännön syyt. Päivähoidossa ei anneta lapsille mitään lääkeaineita eikä rasvata heitä muillakaan rasvoilla ilman lääkärin määräystä.

– Se on vanhempien tehtävä.

Lillemor Gammelgårdin mukaan aamuinen rasvaus kotona riittää. Päiväkodissa olennaista on pitää lapset suojassa auringolta, ja se onnistuu pitkien vaatteiden ja suunnittelun avulla. Keskipäivällä ulkoilua vältetään, ja henkilökunta huolehtii muutenkin siitä, että lapset eivät ole liikaa suorassa auringonpaisteessa.

– Lapsethan eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa.

Gammelgård sanoo myös, että rasvaaminen olisi käytännössä iso urakka. Jos jokainen lapsi toisi oman rasvansa, hyllyissä olisi kymmeniä purkkeja. Aurinkorasvojen terveellisyydestä aikanaan käyty keskustelu on vaikuttanut päätökseen, mutta pääsyy Vaasan linjaan ovat käytännön perusteet.

Lapsia päiväkodin pihassa.
Simo Pitkänen / Yle

Esimerkiksi Helsingin kaupunki ohjeistaa vanhempia (siirryt toiseen palveluun) tarvittaessa laittamaan lapsen mukaan nimellä varustetun aurinkovoiteen ja/tai suojaamaan lapsen ihon jo kotona voiteella. Sitä siis voidaan laittaa myös päiväkodissa.

Kokkolan tuore linjaus nojaa näkemykseen siitä, että aurinkovoide ei ole lääkeaine. Toive on, että huoltajat rasvaavat lapset itse aamulla, mutta pitkinä päivinä lisärasvaus voi olla tarpeen. Jos huoltajat tuovat hoitopaikkaan aurinkovoiteen, sitä voidaan laittaa olosuhteiden vaatiessa ja tilanteen salliessa, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakso.

Vaatteet ja ulkoilun suunnittelu ovat silti ensisijalla.

– Sataa lasta olisi mahdoton rasvata. Mutta täyttä kieltoa ei ole, meillä ei ole siihen oikeutta, sanoo Hakalahden päiväkodin johtaja Satu Forsberg.

Melko vastavalmistunut Isokylän päiväkoti kärsii siitä, että pihalla on varsin vähän varjopaikkoja. Päiväkodin johtaja Marika Hautaniemi sanoo, että oman rasvan saa ilman muuta ottaa mukaan.

– Tarkoitus on, että vanhemmat rasvaisivat aamulla, mutta iltapäivällä on hyvä rasvata uudelleen, ja sen tekee henkilökunta.

Henkilökunnasta kukaan ei ole myöskään sanonut, etteikö lapsia ehtisi rasvata.

Isokylän monitoimitalon lastenhoitaja Laura Niemi levittää lapsille soveltuvaa aurinkorasvaa, ergonomisella lastenhoitotasolla.
Isokylän monitoimitalon lastenhoitaja Laura Niemi levittää lapsille soveltuvaa aurinkorasvaa, ergonomisella lastenhoitotasolla.Clarissa Jäärni / Yle

Pietarsaaressakin päädyttiin viime viikolla näkemykseen, että aurinkorasvaa tarvitaan kotona laitetun satsin lisäksi uusi kerros iltapäivällä. Omien purkkien rumbasta pääsemiseksi kaupungissa mietitään nyt yhteisten aurinkorasvojen ostamista päiväkoteihin. Omia rasvoja käytettäisiin vain allergiaperustein.

Tärkein suojautumiskeino on vaatetus, mutta heinäkuussakin auki olevan Kirkkorannan päiväkodin johtaja uskoo, että rasvaakin tarvitaan.

– Pitää miettiä, että jos kyseessä olisi oma lapsi, mitä toivoisin? Vaikka rasva ei anna täydellistä suojaa, se suojaa kuitenkin. Tärkeintä on lapsen terveys, sanoo päiväkodinjohtaja Taina Heikkinen-Kaivosoja.

Toisaalta hän tiedostaa samoin perustein voivan olla, että kaikki eivät halua lastaan rasvattavan.

Päiväkodin poika lukee Tatua ja Patua.
Emilia Malin / Yle

STUK: Aurinkorasvaa muun suojauksen rinnalla

Säteilyturvakeskuksen STUKin erikoistutkija tietää, että käytännöt asiassa vaihtelevat paikkakunnittain ja jopa päiväkotikohtaisesti. STUK ei näe perusteita rasvauskiellolle.

Pitkät vaatteet ja varjossa olo ovat toki keskuksen ohjelistalla, mutta niiden rinnalla kannattaa käyttää myös aurinkorasvaa, sanoo erikoistutkija Lasse Ylianttila Ionisoimattoman säteilyn valvonta -yksiköstä.

– Melanooman ja muiden ihosyöpien kannalta lapsuus on riskiaikaa, ja tärkeintä on estää palaminen. Kaikki muut riskit ovat pienempiä.

Ylianttila ei kannata edes alle 3-vuotiaiden rasvauskieltoa. Hänen mukaansa alle kävelyikäistä ei kannata pitää auringossa, mutta sitä isommille hän laittaisi lapsille tarkoitettua aurinkorasvaa.

Ylianttila pitää Euroopan alueella valmistettuja ja myytäviä rasvoja turvallisina, sillä EU:n kemikaaliasetuksessa on jo pitkään listattu aurinkorasvan turvalliset ainesosat.

Ison joukon rasvaaminen päiväkodissa voi olla vaivalloista, mutta se kannattaa, sanoo Ylianttila. Toisaalta rasvaaminen on turvallista henkilökunnalle, vaikka hanskojakaan ei käytettäisi.

– Rasvat on tutkittu ihon läpi imeytymisen kannalta. Niistä ei tule niin isoa altistusta, että se olisi riski.

Vaasalaisäiti haluaa muutoksen

Emma Heikkinen alkoi ihmetellä avoimesti Vaasan linjaa, ja keskustelu levisi hänen äitinsä Facebook-päivityksen kautta mediaan. Asiasta kirjoitti muun muassa sanomalehti Pohjalainen.

Heikkisen mukaan aamuinen rasvaus ei suojaa lasta enää iltapäivällä.

– Yritän saada tähän muutoksen: että rasvattaisiin ennemmin edes kerran päivässä kuin ihmeteltäisiin muutaman vuoden päästä, kun ihosyöpätilanne räjähtää käsiin, pamauttaa Heikkinen.

Heikkinen ei usko, että kyse olisi työajasta. Hänen mukaansa rasvaamiseen kuluu vähemmän aikaa kuin muina vuodenaikoina pukemiseen. Uv-suojatut vaatteet taas ovat tavallisia kalliimpia, eikä kaikilla ole niihin varaa.

Heikkinen pitää myös rasvaamista osana perushoitoa, joka on lähihoitajien työtä. Itsekin hoitoalalla työskentelevä Heikkinen sanoo, että asiakas rasvataan aina tämän niin pyytäessä.

Nainen levittää aurinkorasvaa kädelleen.
Jarno Kuusinen / AOP

Rasvojen jakaminen fysikaalisiin ja kemiallisiin suodattimiin on menettänyt viime vuosina merkityksensä, ja erikoistutkija Lasse Ylianttilan mukaan pitäisi puhua mieluummin epäorgaanisista ja orgaanisista suodattimista.

Epäorgaaniset suodattimet, titaani- ja sinkkioksidit, ovat aurinkorasvoissa nykyään nanomuodossa ja suojaavat säteilyltä absorboimalla UV-säteilyä eli imemällä sitä itseensä. Aiemmin ne olivat voiteessa suurempina hiukkasina, jolloin ne heijastivat UV-säteitä pois iholta ja näkyivät iholla valkoisena kerroksena.

Ylianttilan mukaan yli 30:n suojaa on vaikea saada aikaiseksi ilman epäorgaanisia suodattimia, varsinkin jos haluaa suojata ihoa myös UV-A-säteilyltä eikä vain UV-B:ltä. Tämän vuoksi käytännössä kaikki aurinkovoiteet sisältävät sekä epäorgaanisia että orgaanisia suodattimia. Niiden sekoituksella on saatu aikaan suoja sekä UV-B- että UV-A-säteilyltä.

Ultraviolettisäteilyn suurimmat erot (siirryt toiseen palveluun) ovat siinä, kuinka syvälle ihoon säteet tunkeutuvat. UV-B-säteily jää ihon pintaosiin. Se polttaa ihoa ja altistaa ihosyöville. Toisaalta ilmakehässä auringon UV-B-säteilystä vaimenee noin 90 prosenttia.

UV-A-säteet taas tunkeutuvat ihon syviin kerroksiin. Ne ruskettavat ja vanhentavat ihoa. Myös UV-A-säteily voi edistää ihosyöpää. Tämä säteily ei juuri vaimene ilmakehässä.

Yleisesti suomalaisten aurinkosuojauksessa on Ylianttilan mielestä vielä parantamisen varaa. Kyselytutkimus kertoo ihmisten tietävän palamisen riskit. Käytäntöön asti tieto ei silti vielä kaikilla mene.