Tarveharkinnasta luopuminen helpottaisi Lapin työvoimapulaa

Luopumiseen ei ole nähty toistaiseksi erityistä tarvetta.

työvoima
Siivooja
Lapissa työnantajilla on vaikeuksia saada töihin esimerkiksi mökkisiivoojia.Andriy Popov / AOP

Tarveharkinnasta luopuminen lisäisi todennäköisesti ulkomaisen työvoiman tuloa Lappiin ja helpottaisi työvoimapulaa. Lapin työ ja elinkeinotoimiston johtajan Tiina Keräsen mukaan pitää kuitenkin harkita, millaiset valmiudet alueella on ottaa vastaan kansainvälisiä työnhakijoita.

– Pitää katsoa kokonaisuutta ja esimerkiksi kysyä ovatko lappilaiset yritykset ja työyhteisöt valmiita ottamaan vastaan kansainvälisiä työnhakijoita. Ovatko yritykset valmiita kansainvälistymään niin, että esimerkiksi työpaikkojen työkielenä käy myös joku muu kieli kuin suomi.

Keränen arvelee, ettei palvelurakenne vielä vahvista ja tue kansainvälisen työvoiman tuloa Lappiin. Alueelta puuttuu esimerkiksi asettautumispalvelu, joka auttaisi muualta tulevia käytännön seikoissa.

Lapissa saatavuusongelmaa monilla aloilla

Tarveharkinta tarkoittaa, että viranomaiset voivat myöntää EU:n ulkopuolelta tuleville työluvan vain jos sopivaa työntekijää ei ole saatavissa EU:n sisältä. Lapissa mitään erityistä tarvetta tarveharkinnasta luopumiseen ei ole toistaiseksi ollut.

Keräsen mukaan aiheesta ei ole käyty suuremmin keskustelua. Yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta aiheesta tulee kuitenkin viestiä.

– He kertovat yritysten työvoiman saatavuuden ongelmasta, jopa niin ettei edes EU-alueelta löydy sopivia, Keränen sanoo.

Alueellisissa työlupalinjauksissa on tunnistettu aloja, joissa työnantajilla on erityisiä vaikeuksia saada työvoimaa. Niille ei sovelleta tarveharkintaa. Lapin alueella tällaisia ovat esimerkiksi matkaoppaat, mökkisiivoojat, sairaanhoitajat, tarjoilijat ja kokit sekä autonasentajat.

Viimeisimpänä tarveharkinnasta luopumista esitti toimihenkilöjärjestö STTK.