Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua

Eviran arvion mukaan luomuun siirtyy lähes 500 uutta maatilaa ja lähes 33 000 uutta hehtaaria.

maanviljely
Maanviljelijäpariskunta pellolla.
Maanviljelijät ja yrittäjät Anne Lukana ja Olli Lukkarinen pellollaan.Tanja Heino / Yle

Nurmijärvellä paistaa aurinko ja pelto pölisee. Krannin tilan isäntä Olli Lukkarinen katselee pelloillensa, jota yhteistyökumppani, naapuritilan isäntä parhaillaan kylvää.

Krannin tila on keskikokoinen maatila, jonka päätuote on kaura. Keväällä vietettiin oman myllyn avajaisia ja siellä tehtyjä tuotteita, kuten jauhoja, leseitä ja hiutaleita isäntäpariskunta Lukkarinen ja Anne Lukana myyvät suoraan asiakkaille. Tilalla on käynnissä suuria muutoksia, sillä vielä pari vuotta sitten kaikki vilja tilalta meni teollisuuden käyttöön. Tänä vuonna tilalla tehdään toinen suuri muutos, kun viljelyssä siirrytään luomuun.

Nainen myymälässä.
Anne Lukana maatilansa myymälässä.Tanja Heino / Yle

Kauraa, ohraa, ruista ja vehnää viljelevä pariskunta kylvää ensimmäistä vuottaan luomuviljaa. Ennen kuin vilja on luomua, täytyy korjata toinenkin sato. Vasta kolmas sato on puhdasta luomua.

Anne Lukana kertoo, että luomuun siirtyminen oli luonnollinen jatkumo tilan kehittämiselle.

– Teemme viljatuotteiden myyntiä ja markkinointia suoraan asiakkaille ja asiakasyrityksille, niin heiltä saatu palaute motivoi myös tekemään tämän päätöksen.

– Tottakai myös se talousasia aina maanviljelyssä on siellä taustalla ja luomulla haetaan parempaa kannattavuutta maatalouteen, jatkaa Lukkarinen.

Luomun menetelmät kiinnostavat viljelijöitä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) luomutilojen osuus kasvaa tänä vuonna 10,6 prosenttiin. Luomuun alkaa siirtyä lähes 500 uutta maatilaa ja lähes 33 000 uutta hehtaaria peltoalaa. Tämä tarkoittaisi, että vuoden lopussa luomutiloja olisi kaikkiaan lähes 5 100, kun viime vuonna niitä oli hieman alle 4 700.

Suurin osa uusista luomuviljelijöistä on viljelijöitä, jotka vaihtavat tavanomaisen viljelyn luomutuotantoon, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Luomualan kehitystä ja kasvua edistävän Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila kertoo, että viljelijät kokevat luomuviljelyn taloudellisesti kannattavammaksi kuin tavanomaisen viljelyn.

Kottilan mukaan viljelijät ovat myös kiinnostuneet luomun menetelmistä, eivätkä haluaisi käyttää torjunta-aineita, joita tavanomaisessa viljelyssä käytetään.

– Maan kasvukunnon ylläpito kiinnostaa ja sehän on ollut luomuviljelyssä aina keskeistä, Kottila kuvailee.

Mitä luomuviljelyn aloittaminen vaatii viljelijältä?

– Jonkin verran on ollut uutta opiskelemista, sillä viljelytekniikka eroaa hieman tavanomaisesta. Maanmuokkausta on aiempaa tavanomaista viljelyä enemmän, myös maankiertoon on tullut uusia viljelykasveja, joten on täytynyt hieman opiskella, Lukkarinen kertoo.

– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.

Mies traktorissa.
Olli Lukkarila ajaa traktorilla pellollaan.Tanja Heino / Yle

Hintataso ja tuet houkuttelevat luomutuotantoon

Pro Luomun toiminnanjohtaja Kottila ja MTK:n Åberg uskovat, että luomuviljelyn kasvun taustalla on myös ajankohtainen hintatilanne. Luomuviljellyistä tuotteista ja raaka-aineista maksetaan paremmin kuin tavanomaisesti viljellyistä.

– Jos hintatilanne kääntyy, voi olla, että osa luomuviljelijöistä palaa tavanomaiseen viljelyyn, Kottila arvioi.

Kottilan mukaan kaikenlainen luomun kysyntä on kasvussa.

– Luomuviljasta suurin osa menee vientimarkkinoille. Luomuvilja on huikea volyymituote, Kottila kehaisee.

Yksi luomutuotantoon houkutteleva asia on tukipolitiikka. Luomutilat saavat tällä hetkelä niin kutsuttua luomukorvausta, jonka tarkoituksena on kattaa osa luomutuotannon aiheuttamista kustannuksista.

– Luomukorvausten menekki on noussut monena vuonna peräkkäin, samoin kuin tilojen ja luomukotieläinten lukumäärät ja pinta-alat ovat kasvaneet, MTK:n Åberg kuvailee luomuviljelyn kasvun merkkejä.

Kylvökone
Kylvökone.Tanja Heino / Yle

Emolehmiä ja luomuvasikoita

Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.

– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.

Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.

Pulaa kotimaisista luomuvihanneksista

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.

Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.

– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.

Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.

– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.

– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.

Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.

Viljelijä toppuuttelee ensimmäisen vuoden satoa

Viljelijä Olli Lukkarinen kertoo, että kylvötyöt kestävät heidän tilallaan pari-kolme viikkoa. Tänään kylvetään tilan viimeinenkin pelto.

– Nyt on oikein hyvä päivä, aurinkoinen ja kuiva keli. Maa on varsin otollisessa kunnossa kylvöä varten, sillä pohjassa on kosteutta, mutta pinta on kuiva. Saadaan kauransiemenet laadukkaasti maahan itämään ja jatkamaan kasvua, Lukkarinen kertoo tyytyväisenä.

Maanviljelijä nojaa traktoriinsa.
Viljelijä Olli Lukkarila.Tanja Heino / Yle

Millaista satoa luomun siirtymävaiheessa uskaltaa odottaa?

– Tottakai sitä on toiveikkaana, ainahan maanviljelijä odottaa hyvää satoa, se on selvä. Mutta nyt, kun luomu on uutta, niin odotus on maltillinen. Mutta totta kai sitä innokkaana odottaa, että mitä se maa antaa.