Presidentti Sauli Niinistö sisällissodan muistojuhlassa: On hyvä muistaa, että siitä selvittiin

Kaatuneiden muistopäivänä on haluttu muistaa etenkin sisällissodan uhreja.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Helsingin Hietaniemen hautausmaan Sankariristille kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 20. toukokuuta
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Helsingin Hietaniemen hautausmaan Sankariristille kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 20. toukokuuta.

Sunnuntaina on vietetty kaatuneiden muistopäivää. Turussa arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimään sisällissodan muistopäivään osallistuivat pääministeri Juha Sipilä, presidentti Sauli Niinistö sekä eri puolueiden ja uskontojen edustajat.

Päivä alkoi Helsingin Hietaniemen hautausmaalta, jossa presidentti Sauli Niinistö kunnioitti kaatuneita laskemalla seppeleen Sankariristille.

Kaatuneiden muistopäivää vietetään kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvatehtävissä kuolleiden kunniaksi.

Sankarihautoja Helsingin Hietaniemen hautausmaan  kaatuneitten muistopäivänä
Sankarihautoja Helsingin Hietaniemen hautausmaan kaatuneitten muistopäivänä.

Sisällissota on sisältänyt paljon vaikenemista

Iltapäivällä Turun Tuomiokirkossa järjestettiin ekumeeninen jumalanpalvelus. Johdantosanat piti arkkipiispa Kari Mäkinen. Mäkinen totesi, että sisällissota ja sen jälkeinen aika on sisältänyt paljon vaikenemista.

– Kaikesta ei ole voinut kertoa, eikä kaikille. Sekin on muovannut meitä. Se hiljaisuus asuu meissä edelleen.

Mäkinen totesi, että sisällissodan perintö on myös kirkon perintöä ja haavat kirkon haavoja. Samalla se muistuttaa myös paljon sataa vuotta paljon vanhemmasta kirkon ja kristinuskon perinteestä.

– Jokaisen ihmisen arvo ja arvokkuus ovat loukkaamattomia. Tämä ei viime kädessä ole kiinni siitä, miten me olemme kirkossa tai yhteiskunnassa olemme osanneet tai osaamme sen osoittaa, Mäkinen sanoi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen johti muistohetkeä Turun tuomiokirkossa 20. toukokuuta
Arkkipiispa Kari Mäkinen johti muistohetkeä Turun tuomiokirkossa 20. toukokuuta.Roni Lehti / Lehtikuva

Kukkatervehdykset punaisille ja valkoisille

Kirkosta muistokulkue siirtyi punavankien muistomerkille ”535” Turun Kurjenkaivonkentälle ja sen jälkeen vuoden 1918 sankarimuistomerkille.

Valtionjohto laski kukkatervehdykset sekä punaisten että valkoisten muistomerkeille yhdessä puolueiden nuorisojärjestöjen sekä kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen siitä, että sadan vuoden takaista vaikeaa aikaa on muistettu tänä keväänä yhdessä sovinnon hengessä.

Presidentti Sauli Niinistö totesi, että suomalaiset muistavat sisällissodan historialliset tapahtumat. Niistä voi myös oppia jotakin.

– On hyvä muistaa se, että siitä selvittiin. Luulen, että tässäkin tilaisuudessa siitä on aika paljon kysymys, että kunnioitetaan kaikkien muistoa, mutta rakennetaan yhteyttä, Niinistö sanoi.

Nuorisojärjestöjen edustajat laskivat kukkatervehdyksen Turun punavankileirin muistomerkki 535:lle Kurjenkaivonkentällä.
Sisällissodan yhteistä muistopäivää vietettiin Turussa kaatuneitten muistopäivänä 20. toukokuuta. Nuorisojärjestöjen edustajat laskivat kukkatervehdyksen Turun punavankileirin muistomerkki 535:lle Kurjenkaivonkentällä.Roni Lehti / Lehtikuva

"Me selvisimme suhteellisen nopeasti"

Niinistö osallistui aiemmin tässä kuussa Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa Kyösti Kallion sovinnonpuheen juhlaan. Juhla oli Niinistön mukaan esimerkki siitä, miten voidaan luoda uutta näkökulmaa Suomen historiaan.

Nivalassa muisteltiin valkoista senaattoria Kyösti Kalliota. Hän oli ensimmäinen merkittävä poliitikko, joka ehdotti sodan vastakkainasettelusta luopumista Nivalan kirkossa toukokuussa 1918. Kyösti Kalllio näytti esimerkkiä muille.

- Me selvisimme suhteellisen nopeasti sovinnon ja demokratian kautta. Sillä tavoin opimme kunnioittamaan toistemme mielipiteitä, vaikka ne erilaisia olisivatkin, ja luomaan demokratian keinoin välineet keskustella myös riidoista.