"Olemme ihan pulassa, jos niitä ei ole" – Mehiläisiin hurahtaneelle huilistille hunajassa on monia makuja

Pölyttäjillä on merkittävä vaikutus ihmisravinnolle.

mehiläiset
Huilisti, joka hurahti mehiläisiin
Huilisti, joka hurahti mehiläisiin

Suomen tärkeimmät pölyttäjähyönteiset varastivat noin kahdeksan vuotta sitten helsinkiläisen Auli Kontisen sydämen.

Kiinnostus pölyttäjiä kohtaan syveni, kun hän pääsi vierailemaan ystäviensä mökillä kahdella mehiläispesällä. Rakkaus syttyi heti.

– Äänet ja mehiläisen pesän tuoksu, Kontinen kuvailee.

– Ne (mehiläiset) olivat lämpimiä ja vähän karvaisia, se yllätti minut täysin.

Erityisen vaikutuksen Kontiseen teki tutkimus, jossa kuvattiin pölyttäjien merkitystä ihmisravinnolle.

Tutkimuksessa kerrottiin, että ihmiselle välttämättömistä rasva-aineista eli lipideistä 75 prosenttia vaatii hyönteispölytystä. C-vitamiinia sisältävistä ruoista 98 prosenttia tarvitsee mehiläisiä ja muita siivekkäitä. Lue Ylen juttu mehiläiskadon vaikutuksista ihmisten lautasilla.

– Me olemme ihan pulassa, jos niitä ei ole, Kontinen sanoo.

Mehiläisten joukkokuolemista on raportoitu ympäri maailmaa. Hunajantuottajamehiläisten määrä on puolittunut 50 viime vuoden kuluessa. Viime viikolla EU kielsi mehiläiskuolemia aiheuttaneet tuholaismyrkyt.

Lehmus- ja siirtolapuutarhahunajaa kaupungista

Kontinen ei ole mehiläisharrastuksensa kanssa yksin. Suomessa on nykyisin noin 3 000 mehiläistarhaajaa, ja hunajaa tuottavia mehiläispesiä noin 55 000.

Kontisen harrastuksessa erityistä on se, että hän hoitaa mehiläisiä kaupungissa.

Urbaaneissa olosuhteissa tuotettu hunaja maistuu erilaiselta kuin maalla. Esimerkiksi Helsingistä saa Kontisen makuun sopivaa lehmushunajaa. Sitä ei Kontisen mukaan ole saanut Suomesta ennen kuin kaupunkiviljely aloitettiin.

– Helsinki on oikein hyvä mehiläiskaupunki. Täällä on paljon puistoja, ja pienilmasto kaupungissa lämpimämpi kuin maaseudulla. Se on hyvä mehiläiselle, Kontiainen kertoo.

Kaupungista saa myös Kontiaisen siirtolapuutarhahunajaksi nimeämää kultaista herkkua. Sen makua Kontiainen kuvailee yrttiseksi. Maku johtuu mäkimeiramista, joka on usein villiintynyt siirtolapuutarhoissa. Mäkimeiramista tulee voimakas tuoksu ja moniulotteinen maku hunajaan.

Kaupungissa ongelmana on mehiläisten parveilu, mutta sekin on ehkäistävissä hyvällä hoidolla.

Huilisti rentoutuu mehiläisten parissa

Kontinen on ammatiltaan huilisti. Hän soittaa Kymi sinfoniettassa. Mehiläistenhoito on Kontiselle mielenrauhaharjoitus.

– Jos on hoppu jonnekin, aikaa liian vähän, ajatukset jossain muualla tai jos on itse hermostunut, niin kyllä mehiläisetkin ovat hermostuneita ja hankalia. Silloin tulee helposti piikkejä.

Kontiainen kertoo, että mehiläiset eivät mielellään pistä, sillä tikkauksen jälkeen ne kuolevat.

– Mehiläiset haistavat pelon ja kaiken muunkin. Ihmisten on vaikeaa ymmärtää sitä, koska emme kommunikoi hajuilla.

– Jos on itse rauhallinen, niin mehiläisetkin ovat.