Saamelaisperheen erikoinen matka diktaattorin vieraaksi – Nuorgamin perhe piipahti Francon hovissa yli 50 vuotta sitten

Aikojen saatossa saamelaiset ovat päätyneet monenlaisiin paikkoihin matkailun edistämisen nimissä. Utsjokelainen perhe kävi 1965 Espanjan presidentinlinnassa saakka.

diktaattorit
Nuorgam-bearraša Spánskka-mátkki muittut.
Nuorgamin perhe on säilyttänyt Espanjan-matkastaan kertovat lehtileikkeet.Maiju Saijets / Yle

Kaamasmukkalaiset Karoliina Nuorgam ja Hilma Mustonen katselevat vanhoja lehtileikkeitä vuodelta 1965. Äiti ja tytär muistelevat kesää, jolloin perhe vieraili Espanjan presidentin, Francisco Francon hovissa.

Pohjoissuomalaiset lehdet, Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa, kirjoittivat tuolloin, että utsjokelainen Nuorgamin perhe on juuri palannut Espanjan-matkaltaan. Saamelainen perhe on kerännyt runsaasti huomioita paikallisessa lehdistössä.

Myös Espanjan yleisradioyhtiö oli huomioinut perheen vierailun ja uutisoinut tapaamisesta presidentin kanssa.

Miten tavallinen porosaamelainen perhe pääsi eurooppalaiseen diktatuuriin ja Francon hoviin?

Francisco Franco oli espanjalainen kenraali, joka nousi Espanjan sisällissodan aikaan maan johtoon. Hän hallitsi yksinvaltiaana eli diktaattorina Espanjaa vuodesta 1939 vuoteen 1975 (siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia). Ville Titoff kertoo pro gradu -tutkielmassaan (siirryt toiseen palveluun) (Jyväskylän yliopisto, JYX-julkaisuarkisto), että Francon hallinnon alkuaikaa on pidetty Espanjan historiassa eristäytymisen aikana.

Nuorgamin perheen vierailun aikaan Francisco Franco oli hallinnut Espanjaa jo parikymmentä vuotta.

Karoliina Nuorgam ja Hilma Mustonen muistelevat, ettei perheelle täysin selvinnyt, miksi heidän perheensä oli suomalaisten yhteyshenkilöiden kautta saanut kutsun Francolta. Perheelle oli kuitenkin kerrottu, että Espanjan hallitsija oli halunnut tavata tavallisen saamelaisen perheen ja tutustua pohjoisen kulttuuriin.

Hilma Mustonen ja Karoliina Nuorgam.
Hilma Mustonen ja Karoliina Nuorgam katselevat vanhoja lehtileikkeitä vuodelta 1965.Maiju Saijets / Yle

– Meidän ystävämme vartiopäällikkö Eino Repo oli saanut tiedon, että Franco haluaa tavata saamelaisen perheen. Hän oli pyytänyt, että perhe vierailisi hovissa, muistelee Karoliina Nuorgam.

Espanjan-matkalle perhe lähti toukokuussa 1965 Utsjoen Kaamasmukasta. Perheen isä Hans, äiti Karoliina sekä teini-ikäiset lapset Hilma ja Eino nousivat lentokoneeseen Ivalosta. He matkustivat aluksi Helsinkiin, josta matka jatkui seuraavana päivänä lentäen edelleen Madridiin.

Hilma Mustonen kertoo matkan olleen hyvin jännittävä 14-vuotiaalle tytölle, joka ei ollut koskaan aikaisemmin lentänyt lentokoneella tai käynyt ulkomailla. Mustonen muistelee matkalla tapahtuneita käänteitä huvittuneena. Yhdelle jatkolennolle kiirehtiessään perhe oli jäädä matkan varrelle.

– Jossakin vaiheessa matkaa saavuimme taas yhdelle lentokentälle. Katselin taivaalle ja totesin veljelleni, että tuolla se meidän koneemme menee.

Hilma Mustonen geahččá boares Pohjolan Sanomat -aviissa, mii čálii Nuorgam bearraša mátkkis diktáhtora guossái.
Pohjolan Sanomat uutisoi kesäkuussa 1965 Nuorgamin perheen edustusmatkasta.Maiju Saijets / Yle

Kaikkien kauhuksi selvisi, että perhe olikin jäänyt kentälle ja kone lensi kohti määränpäätä ilman heitä, sillä heidän lentolippuihinsa oli merkitty väärä lähtöaika.

– Onneksi seurueeseemme kuului Pentti Halonen, joka oli Finnairin herroja. Hän meni ilmoittamaan, että olemme jääneet koneesta, ja niin kone kääntyi hakemaan meitä kentältä, naurahtaa Mustonen.

Karoliina Nuorgam muistaa, että koneen etuosa tyhjennettiin varta vasten heidän vuokseen.

– He laittoivat muut istumaan taaemmas ja meidät istutettiin etupenkkeihin. Muut koneessa olijat kyllä katsoivat, että mitä väkeä sieltä tulee.

Saamelaiset edistämässä suomalaista matkailua

Matkailu ja turismi ovat kuuluneet Saamenmaan arkeen jo 1800-luvulta lähtien. Tutkija Marjut Aikio ja entinen saamelaispoliitikko Pekka Aikio kuvaavat Saamelaiskulttuuri ja matkailu -esseessään, että joidenkin saamelaisten kanssa oli solmittu sopimuksia, joiden mukaan saamelaiset esittäytyivät matkailijoille poroineen. Eksoottiset saamelaiset olivat siis yksi syy, miksi pohjoiseen tultiin.

Nuorgamien matka Espanjaan liittyy tähän samaan ilmiöön. Erikoisuuden avulla haluttiin edistää lappilaista ja suomalaista turismia. Matkasta kirjoittaneet Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa toivat artikkeleissaan esiin, että Operaatio Lappi Espanjassa saavutti loistavan menestyksen ja Nuorgamien perhe oli erinomainen matkailunedistäjä.

"Propagandamatkan tuloksista voidaan jo nyt sanoa, että tuskin on Suomi rauhanomaisissa merkeissä ennen Espanjassa ollut niin runsaasti esillä kuin viime viikon aikana. Espanjan televisiossa esiintyi saamelaisperhe eri tilaisuuksissa moneen otteeseen."

Pohjolan Sanomat, kesäkuu 1965

Pohjola Sanomat kuvaili saamelaisperheen matkaa erikoiseksi esimerkiksi Suomesta. Artikkelin mukaan Nuorgamin perheen 15-minuuttisesta tapaamisesta Francon kanssa kerrottiin valtakunnallisen yleisradioyhtiön radiokanavilla kautta Espanjan.

"Vaikka valtakunnan päämiehen vastaanotolla oli monia merkittäviä ryhmiä, niin kaikissa lehdissä selostuksena ja kuvana oli saamelaisperheen vastaanotto. Useimmissa lehdissä seurueen kuvat esiintyivät etusivulla."

Pohjolan Sanomat, kesäkuu 1965

Saamelaisperhe kiinnosti enemmän kuin muiden maiden delegaatiot, jotka samoihin aikoihin vierailivat Francon hovissa.

Perhe edusti kesähelteellä villaisissa saamenpuvuissaan

Karoliina Nuorgam muistaa vieläkin, miten hän valmistautui matkaa varten ompelemalla kiireellä koko perheelle uudet saamenpuvut.

– Ennen matkaa piti kauhealla vauhdilla ommella uudet puvut ja valmistaa muut pukuun kuuluvat asusteet.

Hilma Mustonen kertoo, että heidän täytyi koko matkan ajan edustaa saamenpuvuissaan. Tämän vuoksi perhe herätti huomiota missä tahansa liikkuikin.

"Maan lehdistö julkaisi seurueesta suuria kuvia, sekä monipalstaisin otsikoin varustetussa haastatteluissa Suomea ja Lapin erikoisuuksia kuvaavana esimerkkinä."

Pohjolan Sanomat, kesäkuu 1965

– Kävimme monissa eri paikoissa ja kyllä siellä oli kuuma, niin kuuma. Meillä oli villaiset verkatakit päällä ja ne piti pukea ylle joka aamu ja silkkihuivit laittaa kaulaan. Kyllä se oli aikamoista hommaa, Mustonen naurahtaa.

Perheelle oli helpotus iltaisin saapua hotellille.

– Aina kun tultiin hotellille, me heitimme puvut saman tien pois ja lepäsimme, Mustonen hymähtelee viidenkymmenen vuoden takaista matkaa.

Perheen Espanjan-matkalla Suomea tehtiin muillakin tavoin tunnetuksi espanjalaisille. Nuorgamit ottivat osaa Festivál Español de la Canción -musiikkitapahtumaan, jossa perheen äidin, Karoliina Nuorgamin, täytyi esiintyä festivaaliyleisölle ammattimuusikoiden ohella.

– Se oli iltakonsertti ja minun piti laulaa saameksi. En halunnut joikata, joten päätin veisata yhden laulun. Se meni jotenkin näin: “Norskemannes huset, hetkinen, norjanmies talossaan on varjellut maatamme. Vaikka on pimeää, isämme sotivat ja äidit itkivät, niin herra meitä auttoi voittoon.”

– Sen minä lauloin, mikä lie laulu ollut, Nuorgam muistelee.

Hilma Mustonen lei 14-jahkásaš go sii gallededje Franco šloahtas.
Hilma Mustoselle ja Karoliina Nuorgamille on jäänyt hyviä muistoja erikoisesta Espanjan-matkastaan.Maiju Saijets / Yle

Nuorgamin perheen matkasta Espanjan päämiehen Francisco Francon vieraaksi tulee tänä keväänä 53 vuotta. Karoliina Nuorgamin ja Hilma Mustosen muistot matkasta ovat jääneet mieleen.

Lehtileikkeitä katsellessaan Hilma Mustonen muistelee teini-ikäistä itseään. Hän ei ennen matkaa edes tiennyt, että Espanja-niminen maa on olemassa.

– Ei sitä metsäläisenä ajatellut asioita, mutta nyt miettii, että olipa siinäkin “lomamatka”, Mustonen toteaa.