Metsän keskeltä löytyi peräkärryllinen mätänevää kalaa Keminmaassa: Laittomat kaatopaikat rehottavat yhä

Ympäristövalistuksen lisääntymisestä huolimatta jätteitä viedään luontoon yhä jopa peräkärrykuormittain. Veronmaksajille roskien siivous tietää rahanmenoa.

jätteet
Kaloja metsässä.
Peräkärryllinen kalaa mätänee metsässä.Antti Heikinmatti / Yle

Merilappilaiset ovat innostuneet kuljettamaan kotitalouden jätteitä ekoasemille aiempaa paremmin, mutta siitä huolimatta jätteitä kärrätään yhä myös luontoon.

Esimerkiksi metsästä Keminmaan Saarenkylänkankaalta löytyi pieneltä säteeltä muun muassa lasten sadetakki, kenkiä, remonttijätettä, huonekaluja, kylmälaitteita, poltettuja autoja, matto, öljykanisteri, auton penkkejä sekä peräkärryllinen mätänevää kalaa.

Kaloja metsässä.
Sadat kärpäset löysivät metsään mätänemään jätetyt kalat.Antti Heikinmatti / Yle

Erityisen ongelmalliseksi paikan jätteiden kippaamiselle tekee läheinen vedenottamo.

– Täällä on metallijätettä ja näytti siellä olevan öljykanisterikin. Ne ovat väärässä paikassa siinäkin mielessä, että tuossa noin kahden sadan metrin päässä on Keminmaan kunnan vedenottamo, kertoo ympäristöpäällikkö Aapo Mäenpää Meri-Lapin ympäristöpalveluista.

Roskapusseja luonnossa.
Luontoon jätettyjä jätteitä Keminmaan Saarenkylänkankaalla.Antti Heikinmatti / Yle

Pienikin määrä öljyä voi aiheuttaa suuren vahingon. Pilaantuneen pohjaveden puhdistuskulut ovat euroissa mitattuna miljoonaluokkaa.

– Yksi litra öljyä pilaa miljoona litraa pohjavettä. Jos on täysi öljykanisteri, niin siitä voi laskea, mitä se aiheuttaa. Mitä lähempänä vedenottamoa jätteet ovat, sitä suurempi on riski pohjaveden pilaantumiselle.

Verorahoja tuhlaantuu roskaajien vuoksi

Luontoon viedyt jätekasat aiheuttavat kuluja myös veronmaksajille.

– Jos ajatellaan, että kunta suorittaa muutaman roskasäkin kuskaamisen, niin siinä menee jokunen tunti työntekijöiden aikaa, polttoainetta ja kunta joutuu maksamaan jätepisteen jätemaksun. Kyllä siinä herkästi pienikin nökkönen tulee kymppejä maksamaan, yleensä ei alle satasen selviä kaikkine kustannuksineen, Mäenpää laskeskelee.

Roskia luonnossa.
Metsään viedään myös ongelmajätteitä.Antti Heikinmatti / Yle

Suurempi kuorma on vielä kalliimpi.

– Jos puhutaan isommasta määrästä rakennusjätettä, joka on aika helppo kipata jonnekin metsään, niin siellä puhutaan huomattavasti suuremmista summista. Jos siellä on sitten vielä kaikki rakennusjätteet, kuten muhat, lasit, eristysvillat ja vastaavat sekaisin, niin siitä tulee kallis kuorma.

Kaadettu roska-astia ja roskia maassa.
Ihmiset alkoivat heittää roskia ojaan Kemin Ruutissa sen jälkeen, kun joku kaatoi roska-astian.Jarno Tiihonen / Yle

Parinkymmenen vuoden takaiseen verrattuna jätekuormia kipataan luontoon aiempaa vähemmän. Ekoasemien jäte- ja asiakasmäärät ovat kasvaneet selvästi sen jälkeen, kun Perämeren jätehuollon alueella otettiin käyttöön perusmaksu ja asiakaskortti.

Erityisesti korttiin sisältyvät ilmaiset jätteentuontikerrat on hyödynnetty lukuisissa kotitalouksissa; ilmaiskäyntejä oli Perämeren jätehuollon pisteissä viime vuonna yli 20 000. Niistä suurin osa suuntautui Kemin Vilmilässä sijaitsevalle Esa&Pojat ekoasemalle.

– Verrattuna aikaan ennen Eko-korttia siinä on huomattava kasvumäärä. Voi sanoa, että 50 prosenttia on lisännyt käyttöä tämä kortti. Ihmiset ovat oppineet käyttämään sitä ja he osaavat hyödyntää sen edun minkä he saavat, kun he maksavat ekomaksun, kertoo toimipaikan johtaja Esa Pekkala.

Kaupunkialueella roskia heitellään maahan entiseen malliin

Myös ympäristöpäällikkö Mäenpää on huomannut, että ihmiset vievät aiempaa vähemmän jätteitä luontoon, mutta huomauttaa, että parannettavaa löytyy yhä.

– Tämä on vähentynyt onneksi siitä, mitä se oli 20 vuotta sitten, mutta eivät jätteet kuulu luontoon. Joku on ajatellut, että jätehuolto on näin helppoa, että otetaan auton peräkonttiin muutama jätesekki ja heitetään ohikulkiessa tai ihan asiasta tehden metsään.

Tupakkaroskia maassa.
Tupakantumpit sekä tupakka-askit sisältävät muovia, mikä on ympäristölle haitallista.Jarno Tiihonen / Yle

Merissä pyörivät valtavat muovilautat voivat tuntua kaukaisilta asioilta, mutta merten roskaantuminen ei ole vain väkirikkaiden alueiden ongelma. Moni saattaa olettaa, että joku muu kerää kadulle heitetyn roskan, mutta myös Perämeren pohjukassa tuuli kuljettaa maalle heitettyjä roskia mereen.

Edes tieto alati lisääntyvistä ympäristöongelmista ei ole saanut ihmisiä lopettamaan roskien heittelyä kaduille ja puistoihin, vaan roskia viskotaan maahan entiseen malliin. Toivo paremmasta kuitenkin elää.

– Kyllä siitä on niin paljon tullut informaatiota tänä päivänä, että uskon, että kaikki kuntalaiset ja ihmiset sen tiedostavat. Toivon mukaan se nyt sitten jatkossa näkyy voimakkaammin, Kemin kaupungin tekninen johtaja Mika Grönvall sanoo.