Viime talven lumi- ja tykkytuhot ovat metsissä historian pahimmat – suurimmat vahingot Kainuussa

Tykkylumituhoalueilla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, on suunniteltu metsänhakkuita jo lähes 50 miljoonan euron arvosta. Pahimmillaan tuho on pirstonut useamman hehtaarin alueilta lähes kaiken puuston.

myrskytuhot
Tykkylumituhoja Kainuun metsässä.
Viime talven tykkylumituhot olivat historian pahimmat.Jonna Karjalainen / Yle

Valtavan lumimassan sulaminen paljasti keväällä metsänomistajille lohduttoman näyn: poikkeuksellinen lumimassa vei pahimmillaan vuosikymmenten työn ja aiheutti isot rahalliset tappiot.

Hyrynsalmelaisen metsänomistajan oli tarkoitus saada tänä kesänä tuotto irti tavoitteellisesta metsänhoidosta. Toisin kävi. Tuottohaaveet kallistuivat murto-osaan toivotusta samassa rytinässä puiden kanssa. Kaikki on aloitettava alusta.

Kainuun, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon metsätuhoja ennakoitiin suuriksi jo kevättalvella, mutta tieto on täydentynyt kevään edetessä.

Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat suunnitelleet tykkylumituhoista johtuvia hakkuita lähes 16 000 hehtaarin alueelle. Hakkuista kertyy puuta noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä, jonka myyntiarvo on 45–50 miljoonaa euroa. Tämän hetken tiedon mukaan tykkylumituhoista aiheutuva puunmyyntitulojen menetys on 7–10 miljoonaa euroa, kun vielä maaliskuussa puhuttiin 3–4 miljoonasta.

Pahimmillaan tuho on pirstonut useamman hehtaarin alueella lähes kaiken puuston.

Jonna Karjalainen / Yle
Tykkylumituhoja Kainuussa.

Metsäkeskuksen mukaan pahiten metsät ovat vaurioituneet Kainuussa, missä tykkytuhohakkuita on suunniteltu yli 20 miljoonan euron arvosta ja vahinkojen suuruus on lähes neljä miljoonaa euroa.

Suurimmat tuhoalueet ovat Suomussalmella, Kuhmossa ja Puolangalla. Metsäkeskus on tilastoinut (siirryt toiseen palveluun) lumituhojen perusteella tehdyt metsänhakkuusuunnitelmat.

Onnenpotkuja onnettomuudessa

Kerroimme suomussalmelaisen metsänomistajan Jarmo Tolosen tilanteesta tammikuussa, kun mies laski menettäneensä kymmenien tuhansien eurojen metsätuotot, eikä tilanne ollut vielä edes ohi. Lunta tuli taivaalta edelleen.

Nyt taivas on selkeä, toukokuun loppupuoli on ollut ennätyksellisen lämmin ja uusi kasvu on käynnissä. Metsänomistajan mieli on kirkkaampi kuin talvella, vaikka harmikseen Tolosen veikkaus rahallisesta menetyksestä osui oikeaan.

– Vahingon määrä oli tuhat kiintokuutiota, mies sanoo.

Tykkylumituhoja Kainuun metsissä. Etualalla metsänomistaja Jarmo Tolonen.
Metsänomistaja Jarmo Tolonen.Jonna Karjalainen / Yle

Onni onnettomuudessa oli kuitenkin se, että hän on saanut osan tukkipuusta tuloutettua. Lisäksi hän kuului niihin metsänomistajiin, joilla oli metsävakuutus.

– Onneksi puukauppa on käynyt vilkkaasti. Tukki on menetetty, mutta kuitupuu käy kaupaksi hyvin. Se on ollut pelastus, hän huokaisee.

Tolonen tietää, että vaikka hänen menetyksensä on iso, pahemminkin olisi voinut käydä.

– Lumi kuritti laajalta alueelta ja monella muulla tuho oli vieläkin isompi kuin itselläni. Se riippui siitäkin, missä päin pitäjää metsätila sijaitsee. Kaikkia harmittaa, mutta eipä luonnonvoimien edessä ole mitä tehdä.

Tunnollisesti metsäänsa hoitaneita rankaistiin eniten. Tolonenkin oli vasta harventanut ja lannoittanut metsäänsä saaden puihin komeat ja tuuheat latvukset.

Tykkylumituhoja Kainuussa.
Tykkylumituhoja Kainuussa.Jonna Karjalainen / Yle

– Kun latvusmassa tuplaantuu, sen voi arvata, miten käy, kun päälle sataa paljon lunta.

Tapahtunutta on Tolosen mukaan turha kuitenkaan jäädä voivottelemaan. Samaan tahtiin kun tykky on karissut puista, myös metsänomistajien kumaraan kääntynyt pää on suoristunut. Näin Tolonen ainakin itse kokee.

– Mieli on jo kesässä ja kesäajan touhuissa. Elämä jatkuu ja uusi kasvu alkaa, hän sanoo.

Konekapasiteetti kovilla

Tuhon kokonaisvaikutukset näyttää vain aika, sillä katkenneiden ja tuhoutuneiden puiden raivaustyö on vasta käynnissä.

– Konekapasiteetti on ollut tänä keväänä kovilla. Koneyrittäjät ovat joutuneet myymään ei oo:ta. Jos puiden hakemiseen ei ole ollut kunnon välineitä, niin se on aika kovaa hommaa, Jarmo Tolonen sanoo.

Tolosen mukaan kaikki eivät ole edes vielä tietoisia oman metsänsä kohtalosta.

– Monet metsänomistajat asuvat muualla, isommissa kaupungeissa. He ehtivät metsään vasta kesälomilla.

Tänään tiistaina metsäasiantuntijat kokoontuivat lumituhoretkelle Hyrynsalmen Oravivaaraan. Maastoretken järjestysvastuussa ovat Suomen metsäkeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus.

Aamu alkoi jutun alussa esimerkkinä olevasta, viime kesänä harvennetusta mäntymetsästä, joka sai tuta lumen painon pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Tykkylumituhoja Kainuussa.
Tykkylumituhoja Kainuussa.Jonna Karjalainen / Yle

Metsähallituksen metsätietoasiantuntijan Mika Rautiaisen mukaan seuraavat 15 vuotta metsänomistajalle on tuoton sijaan jälleen luvassa vain kuluja.

– Koko metsikkö joudutaan uudistamaan. Osittain tehdään avohakkuita, Mika Rautiainen kertoo.

Kohteen uudistamiskulut, maanmuokkaus ja metsänviljely, maksavat vähintään 600 euroa hehtaarilta. Lumituhohakkuutulot eivät välttämättä riitä uudistamiskuluihin.

Rautiaisen mukaan viime talven aiheuttamat metsätuhot olivat poikkeuksellisen suuret vuosikymmeniin, vaikka metsiä ovat kurittaneet myös monet rajut myrskyt.

– Esimerkiksi Kainuussa tuhot koskevat kaikkia kuntia.

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että Pohjois-Karjalassa tykkytuhohakkuita on suunniteltu 16 miljoonan ja Pohjois-Savossa noin viiden miljoonan euron arvosta. Valtimo, Nurmes ja Rautavaara ovat pahimpia tuhokuntia.

Kilpajuoksu hyönteisten kanssa

Parhaillaan metsänomistajilla on kiire, sillä lumen tuhoamat havupuut on saatava pois metsästä ennen kuin kaarnakuoriaiset ja muut hyönteiset iskevät apajille.

Työ on jo alkanut. Sanomalehti Kaleva uutisoi (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla, että moottorisahat tekevät Kainuussa kauppansa tavanomaista vilkkaammin.

Metsäkeskuksesta muistutetaan, että hyönteiset parveilevat touko-kesäkuulla ja iskeytyvät tuoreisiin lumen pirstomiin puihin ja puutavarakasoihin.

Puut ja puutavara tulisikin saada pois metsistä ja tienvarsilta viimeistään heinäkuussa, jotta uusi hyönteissukupolvi ei ennätä poistua metsään puun runkojen sisältä.

Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen arvioi, että metsiin jää paljon korjaamatonta puuta syksyyn saakka.

– Hyönteismäärät ovat ensi vuonna paljon nykyistä suuremmat, arvioi valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tykkylumituhoja Kainuun metsissä. Etualalla Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.
Etualalla Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.Jonna Karjalainen / Yle

Tuhopuissa lisääntyvien hyönteisten aiheuttamien seurannaistuhojen välttämiseksi metsätuholaki velvoittaa puiden omistajaa korjaamaan vahingoittuneet puut pois metsiköistä ja välivarastoista laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä.

Vahingoittuneita puita ovat esimerkiksi lumen katkomat pystyyn jääneet rungot, katkenneet latvaosat ja kokonaan kaatuneet puut. Korjuuvelvoite ei koske lehtipuita, jotka metsänomistaja voi jättää metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Tykkylumituhoalueilla testataan satelliittikuvien käyttöä tuhojen kartoittamisessa maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella.

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että äkillisten metsätuhojen kartoitusmenetelmiä on tarpeen kehittää, jotta tuhojen sijainnista ja määrästä saataisiin aiempaa tarkempaa tietoa entistä nopeammin

Lumettomana aikana otetuista satelliittikuvista saadaan tuloksia todennäköisesti kesäkuun alussa.