Valkolakki kotona koneella istuen: Älypuhelimet ja tabletit räjäyttivät etälukion suosioon

Etäopetus ei ole viemässä perinteisiä opettajan töitä, ainoastaan opetuksen muoto muuttuu. Netin kautta voi oppia myös taideaineita.

etäopetus
Kemissä asuva Ellen Nissinen tekee itsekin osan viikosta etänä. Hänen fyysinen työpaikkansa on Oulussa.
Etälukion koordinaattori Ellen Nissinen tekee itsekin osan työpäivistään etänä, kun hänen työpaikkansa on Oulussa ja koti sadan kilometrin päässä Kemissä.Kati Siponmaa / Yle

Kone auki ja koulu alkaa. Yhä useampi suorittaa lukio-opintoja etänä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa lähes 3000 opiskelijaa opiskelee etälukiossa. Opiskelijoiden ikähaarukka on laaja, teini-ikäisistä senioreihin.

Etälukiossa voi esimerkiksi valita kurssin, jota omalla paikkakunnalla ei ole tarjolla, täydentää opintojaan tai suorittaa koko lukion etänä.

Monen taskusta löytyvä älypuhelin tai kotona oleva tablettitietokone ovat tehneet etäopiskelusta aiempaa suositumpaa, kertoo eLukion koordinaattori Ellen Nissinen.

– Suosion voi sanoa kasvaneen räjähdysmäisesti. Lukiotahan suoritetaan kursseina ja jos muutama vuosi sitten meillä oli noin 3000 kurssi-ilmoittautumista, niin tänä vuonna niitä oli jo 10 000.

Kurssi-ilmoittautumisen määrän voi suhteuttaa niin, että se vastaa 400 opiskelijan kokoista lukiota. Tulevaisuudessa huomiota halutaan kiinnittää opiskelijoiden tukemiseen.

– Panostamme siihen, että etäopiskelija ei tuntisi olevansa yksin, Nissinen sanoo.

Netin avulla voi oppia vaikka harpunsoittoa

eLukion kurssitarjottimella on valittavana tällä hetkellä runsaasti lukuaineita. Koordinaattori Ellen Nissinen näkisi valikoimissa mieluusti myös taito- ja taideaineet, jotka sieltä nyt puuttuvat.

Hänen oma 12-vuotias tyttärensä on elävä esimerkki siitä, mitä etäopiskelun kautta voi saavuttaa myös musiikinopiskelussa.

– Helmi on hyvä osoitus siitä, että etänä voi opiskella sellaistakin, johon ei ole opetusta omalla paikkakunnalla. Helmi harjoittelee harpun soittoa Kemissä ja hänen soitonopettajansa Pauliina Kallio on Helsingissä. Itse näkisin, että etäopetus soveltuu kaikkeen oppimiseen, Nissinen sanoo.

Helmi Väinämö ei osaa sanoa, miksi hän kiinnostui opiskelemaan juuri harppua, vaikka lähipiirissä ei ollut valmiita opintoja houkuttelemassa. Helmi oli vasta 6-vuotias, kun suurikokoinen kielisoitin valloitti hänen sydämensä.

– Olisinkohan jossain elokuvissa kuullut ja nähnyt harpunsoittoa. Rakastuin siihen ääneen ihan totaalisesti, hän hymyilee.

Harpunsoittaja Helmi Väinämö.
Kati Siponmaa / Yle

Nuori harpisti ottaa opettajaansa yhteyden Skypen välityksellä, jossa molemmat voivat paitsi kuulla, myös nähdä toisensa. Läppäri pitää asemoida niin, että opettaja näkee oppilaansa hyvin.

– Joskus en löytänyt jalustaa mistään, niin laitoin Aku Ankan vuosikertoja tuolille läppärin alle. Ja kerran nuottitelineenä toimi vaatetanko, Helmi Väinämö kertoo etätuntien valmisteluistaan.

Hänelle etäopiskelu on jo soittimen koon vuoksi luonteva vaihtoehto. Ja hän aikoo jatkaa sitä niin kauan kuin vain suinkin on mahdollista. Ammattimuusikon urasta alakoululainen ei vielä haaveile, mutta yksi tähtäin kuitenkin on.

– Ainakin tosi hyväksi mä haluan!

Tekniikka ei korvaa opettajaa

Etäopintoja koordinoiva kemiläinen Ellen Nissinen kertoo etäopintoihin liittyvän monenlaisia ennakkoluuloja, joita halutaan eLukiossa poistaa. Nissisen mukaan opettajan merkitys on etäopiskelussakin suuri.

– Opettajan rooli on ensiarvoisen tärkeää. Etälukio on ollut toiminnassa 20 vuotta ja olemme juuri siksi voineet olla olemassa niin pitkään, että meillä on erittäin innokkaita opettajia, jotka ovat myös jatkuvasti halunneet kehittää tätä, Nissinen kehuu.

Nissisen mukaan eLukion opettajat ovat hakeneet ainekohtaisesti ratkaisuja aina pedagogiikka edellä.

– Samaa voisin sanoa myös Helmin soitonopettajasta. Hän on erittäin innokas, motivoiva ja kannustava. Ja sellaiset tunnepuolen asiat ovat todella tärkeitä tässä etäopetuksessa.