Uusi tutkimus: Tornionjoen lohia ja taimenia seurataan radiolähettimillä monta vuotta

Tornionjoella otetaan seurantaan yhteensä 300 taimenta ja lohta. Vaellusta seurataan parillakymmenellä signaalin vastaanottimella.

vaelluskalat
Taimen ja ja radiolähetin
Meritaimenkanta on uhanalainen, ja sen tehokas elvyttäminen edellyttää riittäviä perustietoja taimenten vaelluksista. Kuvassa on oikealla alhaalla radiolähetin ommeltuna taimenen vatsaan. Leikkaushaavan pyrstön puoleisesta päästä pistää ulos lähettimen antenni.Ari Huusko ja Tapio Laaksonen

Tornionjoella aloitetaan uusi tutkimus, jossa seurataan taimenia ja lohia radiolähettimillä.

Tutkimuksen avulla nähdään, miten suuret etäisyydet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen vaelluksistaan. Tutkimuksen avulla saatuja tietoja hyödynnetään Tornionjoen kalakantojen hoidossa ja elvyttämisessä.

Lohien ja taimenten vaelluskäyttäytymistä kudulle sekä niiden vaellusta takaisin merelle ei ole tutkittu paljoa varsinkaan Tornionjoen kokoisessa vesistössä, missä vaellukset ovat satoja kilometrejä pitkiä.

Tutkimuksen tekevät Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruotsin maatalousyliopisto. Luken ja Ruotsin maatalousyliopiston lisäksi projektia rahoittavat Tornionjoen kalastuslupatulojen rahasto sekä suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.

Kaloja seurataan 3 - 4 vuotta

Seurantaan otetaan 100 meritaimenta ja 200 lohta, jotka varustetaan radiosignaaleja lähettävillä kalamerkeillä.

Jokivarren asukkaat osallistuvat tutkimukseen antamalla luvan radiosignaalin vastaanottimen asentamiseen kiinteistönsä alueelle.

– Vaelluksia seurataan parillakymmenellä kiinteästi vesistön eri osiin asennettavilla radiosignaalin vastaanottimilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Kalojen seuranta on ympärivuotista ja se kestää kolmesta neljään vuotta.

– Sen jälkeen kalamerkkien paristot loppuvat. Tänä aikana osa kaloista ehtii käydä kudulla kaksi kertaa, Romakkaniemi kertoo.

Kaloja pyydetään erityisluvilla kauden ulkopuolella

Tutkimukseen otettavat kalat pyydetään tänä ja ensi vuonna. Kaloja pyydetään erityisluvalla myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. Erityisluvalla tapahtuvassa kalastuksessa ei oteta saaliiksi kaloja muuhun kuin merkintään.

Pahasti vahingoittuneet kalat toimitetaan Suomen tai Ruotsin eläintautitarkkailusta vastuussa oleville viranomaisille tutkittaviksi.

Jos kalastaja saa saaliikseen radiolähettimellä varustetun kalan, hänen toivotaan vapauttavan sen hyväkuntoisena takaisin jokeen.

– Jos mahdollista, kala olisi hyvä valokuvata ja sen pituus mitata, Romakkaniemi toivoo.

Jos kala on lopetettava, pyydetään siitä ilmoittamaan tutkijoille. Ilmoituksen voi antaa esimerkiksi tutkija Riina Huuskolle (puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi (siirryt toiseen palveluun)) tai Ruotsin maatalousyliopistoon lehtori Gustav Hellströmille (puh. 0046-703727258, gustav.hellstrom@slu.se (siirryt toiseen palveluun)).