1. yle.fi
  2. Uutiset

Riehuminen vihahuoneessa on viihdettä, ei terapiaa – vihaongelmaiselle "se voi olla aikapommi"

Kun arjessa kiukuttaa, voi aggressioitaan käydä purkamassa vaikkapa Vihahuoneessa. Hoitomuodoksi hauskanpitoon kehitetystä elämyshuoneesta ei kuitenkaan ole.

viha
Vihahuone on viihdettä, ei terapiaa
Kävimme testaamassa minkälaisia tunteita riehuminen luvan kanssa aiheuttaa.

Autosta hajosi kytkin, töissä on kiire, ärsyttää. Menen Vihahuoneeseen kokeilemaan, miltä tuntuisi purkaa arjen aiheuttamaa ärtymystä riehumalla niin sanotusti luvan kanssa.

Käteni tarttuu teräksiseen pesäpallomailaan, joka on kuulemma huoneen käytetyin työkalu. Saan pistää palasiksi muun muassa vanhan tulostimen ja modeemin, lattialla on laatikko kukkurallaan kukallisia posliiniastioita. Yritän miettiä asioita, mitkä tällä hetkellä kiukuttavat, mutta lähinnä tilanne aiheuttaa huvitusta.

Erilaisten elämyshuoneiden tarjonta laajenee. Run out- eli pakohuoneita löytyy jo useimmista isoista kaupungeista ja pienemmiltäkin paikkakunnilta. Viimeisimpänä elämystarjontaan on tullut esimerkiksi Vihahuone, joka perustettiin Tampereen jälkeen toukokuussa myös Seinäjoelle.

Vihahuoneessa saa purkaa aggressioitaan – jos siltä tuntuu. Ennen kaikkea huone on kuitenkin kehitetty hauskanpitoon esimerkiksi polttariseurueille tai illanviettäjille. Kaikki Vihahuoneessa tarjolla oleva tavara on tullut kierrätyskeskuksesta ja kierrätykseen ne palaavatkin.

Mitä viha on?

Vihakouluttaja, yhteisöpedagogi Jari Koposella ei ole kokemusta vihahuoneista. Hän arvioi niitä ammattinsa kautta.

Koposen mukaan vihan tehtävä on suojella ja puolustaa, tehdä tilaa hyvinvoinnille ja vapauttaa tilaa rakkaudelle. Toiset tuntevat vihaa toisia herkemmin.

Kyse on Koposen mukaan siitä, miten lapsuudessa on annettu lupa tunteita erilaisia tunteita.

– Kaikki me opimme tuntemaan joitakin tunteita luvan kanssa ja toisia tunteita opimme peittelemään. Viha on yksi näistä tunteista, Koponen kuvaa.

Vihanhallinta ei ole Koposen mielestä vihan kontrollointia. Termi on hänen mielestään harhaanjohtava. Viha on puhdasta voimaa, jota ei voi pakottaa mihinkään.

– Sen kanssa pitää oppia tulemaan toimeen.

Auttaako säkin lyöminen?

Mäiskin tavaroita lekalla ja pyrin välillä siirtelemään niitä takaisin järjestykseen. Joudun koko ajan miettimään, mitä lyön seuraavaksi ja millä voimalla. Mieli tekisi ennemmin siivota kuin sotkea – jonkinlainen kontrollifriikki nostaa päätään.

Posliinikupin heittäminen seinään saa aikaan pientä riemua, mutta vihaa en tunne, eikä se toki ole vihahuoneen tarkoituskaan.

Jari Koponen vetää vihatyökursseja, joilla opitaan tutustumaan vihan tunteeseen ja käsittelemään sitä. Koposen kurssilla saa myös lyödä pampulla säkkiä, jos siltä tuntuu. Vihan fyysinen purkaminen omissa oloissaan voi kuitenkin johtaa vihan lisääntymiseen.

– Kun tilanteesta puuttuu vuorovaikutus, se niin sanottu todellinen hätä voi jäädä piiloon.

Vihahuone
Pesäpallomaila on yksi väline, jolla Vihahuoneessa voi särkeä tavaroita.Pasi Takkunen/Yle

Aikapommi aggressioille?

Vihakouluttaja Jari Koponen ymmärtää vihahuoneiden viihdearvon. Varsinaisen tunnehaavan hoitamiseen hän ei kuitenkaan voi vaikkapa vihahuoneessa käymistä suositella, koska se voi pahentaa tilannetta.

– Kun ihminen näkee vihahuoneessa käymisen puhtaasti viihteenä, se on ihan ok. Mutta jos vihaa yritetään purkaa vain vaikka tavaroita rikkomalla, se voi olla aikapommi, Koponen pohtii.

Koposen mukaan on mahdollista, että esimerkiksi vihahuoneessa käyminen voisi laukaista väkivaltaista käyttäytymistä muuallakin. Hän arvelee sen kuitenkin olevan harvinaista.

Miksi kontrolli iski päälle?

Vartin tavaroiden paiskomisen ja astioiden seinään heittelemisen jälkeen on ennen kaikkea hiki, olo on kuin pitkän juoksulenkin jälkeen. Hengästyttää, tunne on ristiriitainen. Sain purkaa vihaani niin sanotusti luvan kanssa, mutta tavaroiden hajottaminen ei tuntunutkaan juuri miltään.

Päällimmäinen tunne oli kuitenkin vahva kontrolloinnin tarve. Miksi?

– Kun huomaat itsessäsi kontrollin, se tarkoittaa, että olet turvaton. Tilanne ei ole ehkä ollut tarpeeksi turvallinen sinulle, jotta voisit päästää tunnetta ulos ja näkyville, kuvailee Jari Koponen kokemustani vihahuoneessa.

Kontrolli on Koposen mielestä merkki siitä, että ihminen haluaa suojata omaa haavoittuvuuttaan. Pelko ja häpeä voivat saada ihmisen pidättäytymään tunteissaan. Koponen muistuttaakin, että kontrolloimisen tarve on terve merkki tilanteessa, jossa ihminen kokee olonsa turvattomaksi.

Restamaxin vuoropäällikkö Vellu Vetoniemi Seinäjoen vihahuoneessa.
Seinäjoen Vihahuonetta pyörittävän Restamaxin vuoropäällikkö Wellu Vetoniemi.Mirva Ekman / Yle

Vihahuone ei ole terapiaa

Vihahuonetta ei ole tarkoitettu vihan purkamiseen, vaan nimenomaan elämyksiin, muistuttaa Restamaxin vuoropäällikkö Wellu Vetoniemi Seinäjoen Vihahuoneesta.

– Me emme lähde leikkimään lääkäriä, vaan olemme täällä pelkästään ilonpitoa ja nauttimista varten. Ihmiset tulevat yleensä huoneesta ulos hieman ristiriitaisessa olotilassa, mutta hymy huulillaan, mikä on meille se pääasia, Vetoniemi sanoo.

Viha on sekä hyvässä että pahassa valtava voima.

– Mielikuvitus vain asettaa rajat sille, mitä kaikkea pahaa viha saa aikaan ja missä se tekee tuhoa. Kun ymmärrämme, että se on voimaa, jonka käyttötapa ratkaisee tasan mitä siitä seuraa, sitä voi käyttää myös hyvään. Vihaa tai pelkoa ei saa vähätellä missään tilanteessa, vihakouluttaja Jari Koponen tiivistää.

Lue myös:

Nainen! Ole viisaasti vihainen kotona ja työpaikalla – keskustele

Suomalaiset ovat mestareita patoamaan vihaa – taustalta löytyy häpeää, pelkoa ja kateutta

Kuuntele: Vihan tehtävä on suojella ja puolustaa

Lue seuraavaksi