Suomalaisten mielestä terrorismi on tulevien eurovaalien polttavin kysymys – vain ranskalaisia terrorismi huolestuttaa enemmän

Vain 35 prosenttia suomalaisista uskoo varmasti äänestävänsä vuoden 2019 eurovaaleissa.

Euroopan unioni
Aseistettu poliisi partioi.
Poliisi partioi yhden ihmisen hengen vaatineen terrori-iskun jälkeen Finsbury Parkissa Lontoossa 19. kesäkuuta 2017.Facundo Arrizabalaga / EPA

Terrorismin vastainen taistelu. Siitä suomalaiset kaipaavat kaikkein eniten keskustelua ennen seuraavia europarlamenttivaaleja.

Tämä selviää tänään julkaistusta eurobarometristä, jossa tutkittiin kaikkien EU-maiden kansalaisten ajatuksia vuoden kuluttua järjestettävistä Euroopan parlamentin vaaleista.

Suomalaisista 58 prosenttia piti keskustelua terrorismin vastaisesta taistelusta kaikkein tärkeimpänä vaaliteemana. Ainoastaan ranskalaiset näkivät terrorismin vielä suomalaisiakin tärkeämmäksi kysymykseksi (60 %).

Koko EU:n alueella kuitenkin lähes puolet kansalaisista halusi nostaa vaalikeskusteluun nimenomaan terrorismin. Nousu on merkittävä. Vuoden 2014 eurovaalien alla vain seitsemän prosenttia EU-kansalaisista piti terrorismia vaalien kannalta tärkeänä keskustelun aiheena.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta arvioi, että Suomen tuloksiin vaikutti kyselyn tekoaikaan paljon esillä ollut Turun puukotusisku.

– Lisäksi terrorismin vastainen taistelu koetaan tärkeäksi monissa maissa, joissa on voimakas maahanmuuttovastainen poliittinen ilmapiiri, kuten Tšekissä ja Puolassa. Monen mielikuvissa terrorismi liittyy islamilaiseen jihadismiin, vaikka muitakin terrorismin muotoja on.

Aunesluoma uskoo, että luvuissa näkyvät viime vuosina Euroopassa tehdyt terrori-iskut ja niiden ympärillä käyty kansallinen keskustelu.

– Esimerkiksi Kreikassa selvästi tärkeimmäksi (81 %) nousi keskustelu talouskasvusta, Aunesluoma huomauttaa.

”Vaalit ovat aina tilaisuus keskustella arvoista”

EU-vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin. Sillä ei ole suoraa päätösvaltaa esimerkiksi ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Silti juuri EU-vaalit ovat Aunesluoman mielestä oikea paikka terrorismikeskustelulle.

Vaaleissa voitaisiin nostaa esiin esimerkiksi kansalaisvapaudet, suhtautuminen maahanmuuttoon sekä keinot, joilla sisäistä turvallisuutta halutaan parantaa Euroopassa.

– Euroopan parlamentin vaaleissa otetaan kantaa isoihin eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Vaalit ovat aina tilaisuus keskustella arvoista, riippumatta siitä, ovatko ne lainsäädäntökysymyksiä. Missä muulloin näistä asioista käytäisiin periaatekeskustelua? hän kysyy.

Suomalaiset kaipaavat keskustelua ilmastosta ja ympäristöstä

Suomi eroaa kyselyn mukaan eurooppalaisesta valtavirrasta myös siinä, että täällä yli puolet vastanneista (53 %) pitää ilmastoa ja ympäristönsuojelua tärkeimpänä vaaliteemana.

Koko EU:ssa vastaava luku on vain 35. Suomen kanssa ympäristökysymyksiä yhtä tärkeinä pitävät Hollanti, Ruotsi ja Tanska.

Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä Euroopan parlamentilla on myös suoraan lainsäädäntövaltaa. Aunesluoma ei usko, että sillä on suurta vaikutusta kyselytulokseen.

– Enemmän tässä on kyse siitä, millaiset kysymykset ihmisten mielestä kuuluvat eurooppalaiseen poliittiseen asialistaan. Ja sen takia terrorismi, ympäristöpolitiikka, ilmasto ja talouskasvu nousevat esiin.

Äänestysinto on edelleen heikkoa

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vuoden kuluttua, siis toukokuussa 2019. Vaaleja vaivannut heikko äänestysaktiivisuus ei kyselyn perusteella vaikuta juuri muuttuvan.

Eurobarometrin mukaan suomalaisista 35 prosenttia aikoo ”erittäin todennäköisesti” äänestää tulevissa vaaleissa. Koko EU:ssa vastaava luku on 31.

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa uurnilla kävi (siirryt toiseen palveluun)43 prosenttia eurooppalaisista ja 39 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista.

Eurobarometriä varten haastateltiin huhtikuun alussa 27 601 EU-kansalaista. Heistä 1 007 oli suomalaisia.