Suomalainen retkikunta aikoo valloittaa suljetun Suursaaren – päivystää Venäjällä ja odottaa lupaa

Tavoitteena on saada vuoden kuluttua liikkeelle jopa kymmeniä venekuntia.

matkailu
Saaria.
Suursaari näkyy kuvassa silhuettina taivasta vasten.Petri Lassheikki / Yle

– Tämä on jännitysnäytelmä ja henkien taistelu, huokaisee purjehtija Veijo Parviainen puhelimeen Kronstadtin satamassa Venäjällä.

Mies on kahden veneen retkikuntansa kanssa odottanut maanantai-illasta lähtien varmistusta sille, heltiääkö seitsemän vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin lupa veneillä Suursaareen. Lupa rantautumiseen tarvittaisiin Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta FSB:ltä.

– Aluevesille ja kiikarointietäisyydelle Suursaaresta pääsee Venäjän rajavartioston luvalla, ja se retkikunnallamme onkin. Lupa saatiin nopeasti, kertoo Parviainen.

miehiä purjeveneen kannella Kronstadtissa, suomalaisretkikunta, Suursaari, Kotka
Kahden suomalaisveneen, Tauruksen ja Piikun muodostama retkikunta Kronstadtin satamassa.Juha Rissanen

Kotkasta lähteneen seitsemän hengen retkikunnan piti saada varmistus Suursaareen pääsystä jo keskiviikkoaamuna – viikon mittaisen reissun puolivälissä.

– Lähdimme Kronstadtista bussilla käymään Pietarissa sijaitsevassa FSB:n toimistossa. Siellä meille kerrottiin, että lupa ei ole vielä valmis. Lupaa ei siis vielä ole, mutta ei sitä ole evättykään. Perjantaina mahdollisesti saamme tietää lisää, valottaa Parviainen lähipäivien odotusta.

– Aika vain tahtoo loppua kesken, lauantaina pitäisi olla jo takaisin Suomessa. Jos lupa tulee, yritämme kipaista äkkiä Suursaaressa, naurahtaa Parviainen.

– Vuosikymmenten takaiseen suosittuun matkailukohteeseen pääsy olisi unelman toteutuminen kenelle tahansa, hän lisää.

Suljettu Suursaari

Itäisellä Suomenlahdella Venäjän puolella sijaitseva saari on pysynyt ulkopuolisilta suljettuna viime vuodet sen jälkeen, kun Venäjän armeija rakensi sinne tutka-aseman ilmavalvontaa varten. Vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina saaressa pääsi käymään venäläisten järjestämillä kyydeillä.

Esimerkiksi kotkalainen valokuvaaja Juha Metso kävi Suursaaressa venäläisten järjestämillä kuljetuksilla ensimmäisen kerran jo vuonna 2002.

Metso on sanonut katselleensa koko ikänsä saaren silhuettia taivaanrannassa ja unelmoineensa pääsystä Suursaareen. Kirkkaalla säällä saaren voi nähdä Kotkan rannikolta.

Saari on kiehtonut suomalaisia vuosikymmenet sen jälkeen, kun se menetettiin viime sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

– Omalla veneellä, ainakaan luvallisesti, Suursaaressa ei ole sen jälkeen käynyt kukaan, kertoo Parviainen.

SA-kuva Suursaaresta, kesäkuu 1943, Suurkylä
Suursaaren Suurkylä ja sen satamalahti kesäkuussa 1943. Suurkylässä oli 1930-luvulla viitisensataa asukasta sekä kaupan, kirkon ja koulun lisäksi muun muassa ravintola, matkailijakoti, kirjasto ja limonaditehdas.SA-kuva

Asukkaita saaressa oli parhaimmillaan lähes 900. Turismi oli vilkkaimmillaan 1920- ja 30-luvuilla, jolloin saarella kävi yli 10 000 matkailijaa vuodessa.

Kymmenen kilometrin pituus ja yli 170 metrin korkeus merenpinnasta antavat saarelle ja sen luonnolle jylhät muodot, jotka ovat herättäneet kiinnostusta.

– Itseänikin kiinnostaa saaren luonto, sanoo Veijo Parviainen.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Suursaareen pääseminen ei ole pelkästään suomalaisten omaa keksintöä.

Venäläiset viranomaiset kertoivat jo vuonna 2015 , että Suursaari avautuu veneilijöille. Sen piti tapahtua seuraavana vuonna. Toistaiseksi rantautumislupia ei suomalaisille ole kuitenkaan myönnetty.

Veijo Parviainen sanoo, että myös muut Neuvostoliitolle sodissa menetetyt itäisen Suomenlahden saaret Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari kiinnostavat veneilijöitä matkakohteina.

– Mutta Venäjän kartoissa ne on merkitty sotilasharjoitusalueiksi eli nekään eivät ole helppoja saavuttaa.

Lisää veneilijöitä vuonna 2019?

Suomalaispurjehtijat aikovat tosissaan tehdä Suursaaresta matkailukohteen. Kotkalaisen retkikunnan päätavoite on, että saareen matkailisi virallisen luvan kanssa ensi vuoden kesällä useita venekuntia.

– Ehkä kymmenestä veneestä per kuukausi kymmeneen veneeseen per viikko. Ja jokaisessa venekunnassa kuuden hengen miehistö, laskeskelee Parviainen.

Varovainen arvio perustuu Parviaisen kontakteihin kokeneena matkapurjehtijana ja muun muassa avomeripurjehduksen opettajana.

Kotkalaiset aikovat ryhtyä keräämään Suursaareen halukkaiden veneilijöiden nimiä.

– Nimien keruu hoidetaan Itäisen Suomenlahden Vesistömatkailu ry:n nimissä syyskuun loppuun mennessä, sanoo Parviainen.

mies purjeveneessä nostamassa purjetta, Kotkan satama, Sapokka, Veijo Parviainen, purjevene Taurus, Kotkan Pursiseura
Veijo Parviainen kipparoimansa Taurus -veneen kannella Kotkan Sapokassa pari päivää ennen kevään 2018 yritystä Suursaareen.Juulia Tillaeus / Yle

Yhdistyksessä on mukana kotkalaisia ja haminalaisia veneilyn harrastajia. Tulevat matkat on tarkoitus tehdä yhdistyksen vetäminä. Alustavien laskelmien mukaan Suursaareen haluaville kertyisi matkasta kustannuksia noin 300 euroa venekuntaa kohti.

Parviaisen mukaan nimienkeruun jälkeen Suursaareen vuonna 2019 haluavien täytyy myös hankkia vuoden mittainen viisumi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen yhdistys voi alkaa keskitetysti hoitaa kuukausien lupaprosessia.

– Venäjän viranomaiset ovat aina aiemmin sanoneet meille, että luvan myöntämiseen voi tulla viivästyksiä. Nyt kun valmistelu aloitetaan heti tämän reissun jälkeen, viivästyksiä ei enää pitäisi tulla, uskoo Parviainen.

Nyt meneillään olevan purjehduksen valmistelut aloitettiin viime joulukuussa.

Apuna Venäjällä Vladimir ja Igor

Suomen viranomaiset ovat Parviaisen mukaan aina suhtautuneet Suursaareen pyrkimiseen myönteisesti, mutta asiointiaan Venäjän lupaviranomaisten kanssa mies kuvaa “henkien taisteluksi”.

Suursaareen rantautumiseen tarvitaan Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavan FSB:n lupa, joka Suursaareen pyrkivän on henkilökohtaisesti haettava turvallisuusyksikön toimistosta Pietarista.

Tämän vuoden lupien haussa retkikunnan apuna oli venäläisiä konsultteja, joiden apua Parviainen kuvaa erikoisin sanankääntein.

– Yksi heistä oli Venäjän miliisiasioita tunteva lakimies, sanottakoon hänen nimekseen “Igor”. Toinen oli 15 vuotta ulkomaisia veneilijöitä Venäjällä auttanut “Vladimir”, kertoo Parviainen yhteyksistään.

Hänen mukaansa joukossa oli vielä kolmaskin venäläiskonsultti tuomassa Parviaisen sanoin "apuvoimaa" lupien hakemiseen.

– Mutta hänen nimeään en mainitse, sanoo Parviainen.

Matkan loppuvaiheessa selvisi, etteivät luvat ehtineet ajoissa, ja reissu Suursaareen jäi tälläkin kertaa tekemättä.

Tekstiin lisätty 25.5.2018 kello 13:01 tieto siitä, ettei retkikunta saanut maihinnousulupia ajoissa.