Orpo puolustaa parjattuja laskelmia sote-säästöistä – SDP:n Harakka: "Syvältä stetsonista revitty luku"

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää hallituksen kolmen miljardin euron sote-säästötavoitetta edelleen realistisena.

Sote-uudistus
Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 22. toukokuuta.
Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 22. toukokuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Talouspolitiikan arviointineuvosto tyrmäsi eilisessä lausunnossaan valtiovarainministeriön esittämät laskelmat sote-säästöistä epäuskottavina.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskuntaan toimittamassa muistiossa arvioitiin, että sote-uudistuksen säästöpotentiaali olisi yhteensä 4,6 miljardia euroa. Arviointineuvoston viiden professorin lausunnossa todetaan, että arviot säästöpotentiaalista ovat puutteellisesti perusteltuja.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa laskelmia. Hänen mukaansa Hetemäki kuvaa muistiossa nimenomaan sitä, miten säästöt olisi mahdollista saada aikaan.

– Ensinnäkin, on olemassa potentiaali, mistä tuleva kustannusten hillintä pystytään ottamaan irti, ja täytyyhän olla potentiaali, jos säästöjä aiotaan tehdä. Toinen kysymys on se, että valtiovarainministeriön ajattelu perustuu siihen, että viime kädessä menokehyksen kautta menot saadaan tavoitellulle tasolle, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.

Menokehyksillä säästöjä

Myös talouspolitiikan arviointineuvoston lausunnossa todetaan, että menokehykset ovat periaatteessa hyvä tapa rajoittaa sote-menojen kasvua.

Ongelma on arviointineuvoston mukaan kuitenkin siinä, että terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillintä ovat keskenään vastakkaisia tavoitteita. Mikäli tuottavuus ei kasva tavoitellulla tavalla, olisi lopputuloksena joko menokehyksen rikkoutuminen, hoidon tason lasku tai julkisten menojen leikkaus.

Tuottavuuden parantamisesta ja menokehyksistä Orpo on arviointineuvoston kanssa samaa mieltä. Jos tuottavuus ei parane, eivät tavoitteet toteudu. Hänen mielestään hallituksen kolmen miljardin euron tavoite sote-säästöjen saavuttamiseksi on edelleen realistinen.

– Tuottavuutta pitää saada parantumaan ja siksihän tämä uudistus tehdään. Siksi siirrytään 18 järjestäjään nykyisen 200 heikon järjestäjän tilalle. Siksi kiinnitetään erityistä huomioita johtamiseen, henkilöstön osaamiseen, teknologian ja digitalisaation hyväksikäyttöön. Näistä se tuottavuus haetaan.

Orpon mukaan kukaan ei pysty sanomaan "eksaktia" lukua, kun puhutaan miljardiluokan menoista ja siitä, kuinka paljon vähemmän sote-menoihin kuluu vuonna 2029, kuin niihin kuluisi ilman sote-uudistusta.

Sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet 2000-luvulla noin neljän prosentin vuosivauhtia. Sote-uudistuksella tavoitellaan sitä, että sote-menot kasvaisivat enää kahden prosentin vuosivauhtia.

"Akateemisen keskustelun piirteitä"

Valtiovarainministeriön laskelmiin kohdistunut kova kritiikki ei ole Orpon mielestä kolaus valtiovarainministeriön arvovallalle.

– Minusta tässä on vähän akateemisen keskustelun piirteitä. Tämä Hetemäen muistio on perustelu siihen, mistä tämä säästö on mahdollista saada.

Oppositiossa Hetemäen muistio ja talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto puolestaan nähdään vahvistuksena sille, että edes hallituspuolueissa ei enää uskota soten säästöihin.

Valtiovarainvaliokunnassa istuva SDP:n kansanedustaja Timo Harakka kertoo, että Hetemäen muistion todettiin valiokunnassa nopeasti olevan hataralla pohjalla.

Valtiovarainministeriö toimitti muistion valiokuntaan viime viikolla juuri ennen, kuin valiokunta oli viimeistelemässä lausuntoaan sote-uudistuksesta.

– Valtiovarainvaliokunnassa me pyysimme koko kevään ajan jonkinlaista, edes miljardiluokan arviota siitä, mitä tämä lysti tulee maksamaan. Viimeisenä päivänä saimme tällaisen täysin syvältä stetsonista revityn luvun, joka oli niin hatara, että valiokunta ei huolinut sitä omaan lausuntoonsa, Harakka sanoo.

Harakka ei usko menokehysten pitävän

Harakan mukaan kyse ei ole enää kustannussäästöjen suuruudesta vaan siitä, kuinka paljon sote-uudistus tulee lisäämään kustannuksia. Hän ei usko siihen, että maakuntien menokehykset tulisivat rajoittamaan kustannusten nousua kuten valtiovarainministeriö ennakoi.

– Näyttää siltä, että maakuntavaltuustoissa tulee istumaan kansanedustajia. Todennäköisesti käy niin, että nämä samat maakuntavaltuutetut tulevat pyytämään itseltään kansanedustajina rahaa ja kas kummaa, he tulevat sitä myös saamaan. Marraskuussa ei potilaita heitetä ulos pakkaseen, kun maakunnalta rahat loppuvat.

Talouspolitiikan arvintineuvosto toteaa lausunnossaan, että kustannuksia voitaisiin arvioida uskottavasti toteuttamalla uudistus alkuun vain rajatulla alueella muutamassa maakunnassa. Harakka kertoo SDP:n kannattavan ajatusta soten vaiheittaisesta toteuttamisesta peruskoulu-uudistuksen malliin.

Orpon mielestä kokeilu ei ole tarpeen. Hän vetoaa siihen, että erilaisia kokeiluja on tehty jo vuosien ajan. Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on nyt saada sote-lait valmiiksi. Vaadittavia korjauksia voidaan tehdä sitten, kun järjestelmä otetaan käyttöön.

– Näin suuri uudistus ei ole koskaan ihan priima kerralla, sen varmaan jokainen ymmärtää. Viilauksia ja parannuksia tehdään matkalla.

Katso myös

Analyysi: Hetemäen muistio sote-säästöistä taisi olla karhunpalvelus uudistukselle – nyt kustannusten hillinnän onnistumista todella pitää epäillä

Talouspolitiikan arviointineuvostolta tyrmäys sote-säästöille – valtiovarainministeriön arvio 4,6 miljardista eurosta ei ole uskottava

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä