Sairaaloiden lääkekustannukset rajussa kasvussa – lääkärit joutuvat miettimään, kuka kalliita lääkkeitä saa

Pelko sairaalalääkkeiden hinnannoususta näyttää käyvän toteen. Alkuvuonna lääkerahaa on palanut runsaasti.

lääkkeet
Lääkäri täyttää injektioruiskua
Lääkäri täyttää injektioruiskua Docrates-syöpäsairaalassa.Docrates Syöpäsairaala

Sairaalat kamppailevat korkeuksia kohti kipuavien lääkekustannusten kanssa. Sairaalalääkkeiden hinnat ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa, mutta alkuvuonna kustannusten kasvu on kiihtynyt selvästi.

Tammi-huhtikuussa sairaaloiden lääkekustannukset kasvoivat peräti 45 miljoonaa euroa viime vuodesta. Kokonaissumma on kasvanut viidesosalla. Luvut perustuvat lääketukun listahintoihin, eikä niissä ole huomioitu mahdollisia alennuksia. Luvuissa ei myöskään näy lääkkeitä, jotka sairaalat tuovat itse maahan.

Lääkkeiden tukkumyynti tammi-huhtikuussa 2018
Yle

Pääsyynä kustannusten kasvuun ovat uudet lääkehoidon indikaatiot. Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen avaa termiä näin:

– Tulee uusia lääkkeitä tai lääkkeille uusia käyttötarkoituksia. Jos me katsomme viime vuotta, uusia indikaatioita oli melkein satakunta. Kasvu on jatkunut tänä vuonna.

Uusia lääkkeitä syntyy, koska diagnostiikka on kehittynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että tauteja löydetään jatkuvasti lisää.

– Jos meillä oli ennen vaikkapa joku tietty syöpä, nyt meillä on kahdeksan kappaletta sen syövän alatyyppejä, joita hoidetaan uusilla lääkkeillä, kertoo arviointipäällikkö Vesa Kiviniemi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

– Meillä on enemmän harvinaisia sairauksia, joihin pystytään valmistamaan lääkkeitä uutta geeniteknologiaa hyödyntämällä. Potilaan omasta syöpäkudoksesta voidaan tehdä analyysi, ja lääke voidaan kohdentaa nimenomaan hänen tautiinsa yhteensopivaksi, Petri Virolainen sanoo.

Lääkkeitä siis "räätälöidään" potilaskohtaisesti. Se on tietenkin kallista.

"Meidän täytyy sitten tinkiä muusta hoidosta"

Kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi nivelreuman, Crohnin taudin, HIV:n ja etenkin erilaisten syöpien hoidossa.

Esimerkiksi virtsarakon syövän ja keuhkosyövän hoidossa käytettävä pembrolitsumabi maksaa yli 10 000 euroa potilasta kohden kuukaudessa. Voit tutustua kalliiden lääkkeiden kustannusarvioihin Fimean sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Petri Virolainen pelkää, että kustannusten kasvu ei ole taittumassa lähivuosina.

– Riski siihen, että nousu on paljon suurempi, on ihan todellinen. Todennäköisesti meille tulee lähivuosien aikana huomattavasti aikaisempaa enemmän uusia valmisteita käyttöön. Olemme pelänneet tätä jo useamman vuoden ajan, Virolainen kertoo.

Laboratorio Sveitsissä.
Lääkeyhtiö Novartiksen laboratorio Sveitsissä.Gaetan Bally / AOP

Kun rahan määrä ei sairaanhoitopiireissä ole lisääntymässä, on tehtävä valintaa. Kalliiseen lääkkeeseen upotettu raha on pois jostain muualta.

– Kärjistäen meillä on sama rahamäärä käytettävissä. Meidän täytyy sitten tinkiä muusta hoidosta. Yleensä se tarkoittaa sitä, että pyritään tinkimään vähemmän vaikuttavista hoidoista. Jos hyöty on kovin vähäinen hintaan nähden, meidän on uskallettava tehdä ratkaisu, että lääkkeen käyttöönotto ei kannata, Petri Virolainen sanoo.

Virolainen korostaa, että tämä ei tarkoita sitä, että potilaita jätettäisiin hoitamatta. Hän antaa esimerkin.

– Jos meillä on uusi kallis syöpälääke, me emme voi aloittaa sen käyttöä ennen kuin on koetettu, etteivät halvemmat lääkkeet toimi.

Fimean Kiviniemi on samoilla linjoilla. Hän puhuu lääkehoidon priorisoinnista.

– Käytetään näitä kalliita hoitoja vain sellaisille potilaille, joiden todennäköisyys hyötyä hoidosta on kaikkein suurin. Tavallaan rajataan hoitoa, Kiviniemi sanoo.

Lääkekulutuksen rajaamisen ja lääkealennusten neuvottelemisen lisäksi sairaaloilla on kovin vähän tehtävissä asian suhteen. Kiviniemelle tulee kolmantena keinona mieleen lääketeollisuuden kilpailun lisääminen.

Lääkehoidon priorisointi ei ole uusi asia

Lääkärit joutuvat tulevaisuudessa yhä useammin hankalaan tilanteeseen, kun heidän tulee päättää, kuka kallista lääkettä saa. Tämä voi johtaa eettisiin pulmatilanteisiin.

Vaikka lääkäri ei uskoisi kalliin lääkkeen tehoon, on vaikeaa olla määräämättä sitä esimerkiksi lapsipotilaalle, jolla on mahdollisesti kuolemaan johtava tauti.

Fimean Kiviniemi siirtäisi tällaisen vastuun pois hoitavan lääkärin harteilta.

– Hoitava lääkäri on todennäköisesti väärä henkilö tekemään laajamittaista priorisointia. Priorisointi pitäisi tehdä jossain muussa laajemmassa elimessä.

Kiviniemi huomauttaa, että tilanteessa ei sinänsä ole mitään uutta. Lääkehoitoa on priorisoitu aina.

– Onhan meillä paljon lääkkeitä, joille ei myönnetä esimerkiksi Kela-korvattavuutta. Sekin on eräänlainen priorisointivalinta: käytännössähän se tarkoittaa usein sitä, että kyseistä lääkettä ei voida määrätä, koska sitä ei korvata ja yksittäisellä henkilöllä ei ole varaa ostaa lääkettä.

"Potilaan kannalta iloinen asia"

Tyksin Virolainen ja Fimean Kiviniemi muistuttavat, että tilanne ei ole lähtökohtaisesti huono, vaikka kulut karkaavatkin.

– Osa näistä uusista lääkehoidoista voi tuoda merkittävää lisäarvoa hoitoon, Kiviniemi sanoo.

Virolainen kertoo, että yhä useampaan tautiin löytyy nykyään lääkehoito. Lisäksi moneen tautiin on kehitetty aiempaa tehokkaita lääkkeitä.

– Tämä on tietysti potilaan kannalta hirveän iloinen asia, Virolainen sanoo.

Sairaalajohtaja Petri Virolainen.
Turun yliopistollisen keskussairaalan johtaja Petri Virolainen.Carolus Manninen / Yle