Sorsien ahdinkoa helpottamaan rakennettu 10 000 keinopesää – Suomella merkittävä rooli koko Euroopan sorsakannalle

Monien sorsalajien kannat ovat taantuneet. Keinopesässä sorsan pesintämahdollisuudet paranevat merkittävästi.

sorsalinnut
Sorsaemo ja poikanen uivat keinopesän vieressä.
Osa tämän kevään sorsanpoikasista on jo kuoriutunut. Tämä keinopesä asukkaineen on kuvattu Lopella.Ere Grenfors

Tänä kesänä ei kannata hämmästyä, jos näkee järvissä ja kosteikoissa tolppien päällä törröttäviä heinähäkkyröitä. Tuubimalliset rakennelmat ovat vedessä ihan tarkoituksella, sillä ne ovat sorsia varten rakennettuja keinopesiä. Monet sorsalinnut ovat ahdingossa (siirryt toiseen palveluun) vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin, verottaessa kantaa. Myös ihmisen toimet ovat vaikuttaneet sorsakantoihin (siirryt toiseen palveluun) negatiivisesti.

Nelisen vuotta sitten tilanteeseen tartuttiin Suomessa keinopesien avulla. Sorsien keinopesien rakentamisesta syntyi buumi, joka on levinnyt kulovalkean tavoin eri puolille maata.

– Sorsanpesäntekijät-ryhmässä Facebookissa oli tältä keväältä kuva Kittilästä, jossa sorsanpesän taustalla näkyy tunturi. Eli ihan ympäri maata näitä on pystytetty. 10 000 pesää arviolta on nyt asennettuna vesistöihin, kertoo riista-alan asiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Sorsan keinopesä vedessä.
Sorsan keinopesä asennetaan tukevalle jalustalle veden yläpuolelle, jolloin maapedot eivät pääse pesärauhaa häiritsemään.Esa Huuhko / Yle

Veli-Matti Pekkarinen on toiminut sorsanpesien puolestapuhujana ja primus motorina. Viime vuosina hän on järjestänyt lukuisia koulutustilaisuuksia niin metsästäjille kuin lintuharrastajillekin pesien rakentamisesta. Pekkarisen omissa käsissä on syntynyt toista sataa pesää. Malli keinopesään on kopioitu Yhdysvalloista, jossa on jo yli parin kymmenen vuoden ajan saatu erittäin hyviä tuloksia keinopesillä.

Tuubi suojaa

Idea heinästä ja verkosta tehtyyn sorsan keinopesään on yksinkertainen. Rannoilla maapesissä pesivät sorsalinnut kärsivät predaatiosta. Toisin sanoen varislinnut, suuret lokit ja maapedot kuten supikoira ja minkki, harventavat maassa pesivien lintujen kantoja runsaasti. Koholla, veden päällä olevan keinopesän tuubimainen rakenne suojaa niin emoa kuin munia pedoilta haudonnan ajan. Poikaset puolestaan pääsevät loiskauttamaan suoraan omaan elementtiinsä veteen kuoriuduttuaan.

– Sorsien itse rakentamissa maapesissä yhdestä kahteen poikasta kymmenestä selviää vesistöön asti. Veden päälle asetetuissa putkipesissä kahdeksan tai jopa yhdeksän poikasta kymmenestä selviää uintipoikaseksi asti, Pekkarinen kertoo.

Sorsanpoikasia tekopesässä, riistakamera kuvaa
Video: Aki Reinikainen

Ihmisen toimien takia sorsalintujen elinpiirit ovat kaventuneet huomattavasti. Mökit ovat vallanneet pesintärantoja, kosteikot ovat vähentyneet ja järvet ovat rehevöityneet. Liikarehevöitymisen takia taantuneiden lajien, kuten tavin ja punasotkan, ravinnonsaanti on vaikeutunut.

– Tämä on takaisinmaksua. Näillä keinopesillä korvataan vähän sitä haittaa, jonka me ihmiset olemme sorsalinnuille aiheuttaneet, Pekkarinen valottaa ideologiaa pesien taustalla.

Veli-Matti Pekkarinen
Veli-Matti Pekkarinen on rakentanut kymmeniä pesiä sorsille viime vuosina.Esa Huuhko / Yle

Suomella on keskeinen asema sorsalintujen kannan muutoksiin, sillä maamme on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Niin Pekkarisen kuin monen muunkin riistaihmisen suuri toive on, että sorsan keinopesistä tulisi vakiintunut riistanhoitomuoto lintuvesille.

– Jos tämä saadaan toimimaan ja tuottavaksi, niin pystymme auttamaan koko Euroopan sorsakantaa, Veli-Matti Pekkarinen sanoo.

Jännitysnäytelmä omassa rannassa

Sorsien keinopesiä ovat innostuneet rannoilleen rakentamaan niin lintuharrastajat kuin metsästäjätkin. Sorsanpesän voi ajatella olevan samanlaista kotipiirin luonnonhoitoa kuin talviruokinta tai tavallisten linnunpönttöjen teko. Veli-Matti Pekkarinen vakuuttaa sorsanpesien tuovan iloa pitkäksi aikaa. Pesien rakentamiseen liittyy näpertelyä. Kevättalvella pesät laitetaan jään päältä paikoilleen. Sitten alkaa jännitys.

– Kun sorsat tulevat alueelle, on jännä seurata valitsevatko ne keinopesän. Se on havaittu, että jos emo kerran keinopesän kelpuuttaa, tekee se sinne suurella todennäköisyydellä munat seuraavanakin vuonna, Pekkarinen sanoo.

Hautovaa sorsaemoa ei saa häiritä, mutta riistakameralla pesän menoa voi seurata. Heinäsorsa tekee 9–16 munaa ja hautominen kestää vajaan kuukauden. Kesäkuun alussa yleensä poikaset kuoriutuvat.

– Kun untuvikot leiskauttavat kotiveteen, siinä riittää seuraamista koko kesäksi. Havaintojen mukaan yli puolet keinopesään syntyneistä naaraista hakeutuu jatkossa myös itse keinopesään munimaan, Pekkarinen kertoo innoissaan.

Vaikka maassamme on jo 10 000 keinopesää, ei kaikissa suinkaan vielä ole asukkaita. Veli-Matti Pekkarinen kertoo kärsivällisyyden olevan valttia luonnon ja eläinten kanssa toimittaessa.

– Sorsalla voi kestää useitakin vuosia, ennen kuin se hyväksyy keinopesän. Pesä tulisi sijoittaa sellaiselle alueelle, jossa normaalistikin sorsalintuja esiintyy.

Aiheesta lisää:

Näin pyöräytät sorsan tekopesän 45 minuutissa – vähän heinää ja verkkoa

Sorsan pesä rakennetaan veden keskelle suojaan ilmasta ja maasta hyökkääviltä vihollisilta – video

Sorsien tekopesistä tuli hitti – katso miltä kaislikon asukin koti näyttää