Kylmyys ruskettaa koivunlehtiä – punainen väri kerää lämpöä ja tehostaa ravinteiden liikkumista

Maassa riittää koivuillekin vettä, vaikka toukokuu onkin ollut kuiva Lapissa. Punainen väri ei siis johdu kuivuudesta, vaan se on rauduskoivujen tapa reagoida hallaöihin.

rauduskoivu
Punertavia lehtiä koivussa.
Antti Heikinmatti / Yle

Ainakin Kemin seudulla havaittu koivunlehtien ruskettuminen ei johdu kuivasta keväästä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkasen mukaan rauduskoivut reagoivat kylmään lisäämällä punaisen pigmentin tuotantoa.

– Rauduskoivulla on keväällä pienen lehden vaiheessa taipumus mennä punaruskeaksi tai jopa punaiseksi. Mutta lehdet ei ole kuivuneita, eikä kuolleita – kun sellaisen lehden ottaa ja repäisee, näkee että siellä on vihreää sisällä, Jalkanen sanoo.

Lehtien värinvaihto liittyy koivun lämmönvaihtoon ja sopeutumiseen.

– Kun on joku kylmä yö tai lyhyt kylmä jakso lämpimän jälkeen, niin rauduskoivu käyttäytyy näin ja myöskin haapa, Jalkanen sanoo.

– Koivu reagoi kylmään tuottamalla sinne väriaineita, jotta se saa pitkäaaltoisella punaisella värillä nostettua solukkojen lämpötilaa, jolloin se lisää ravinteiden kulkua – fosforia ennen kaikkea, Jalkanen selostaa.

Hieskoivulla ei samanlaista punerrusta esiinny.

Lapissa on satanut toukokuussa jonkin verran keskimääräistä vähemmän. Jalkasen mukaan maassa on kuitenkin vielä runsaasti kosteutta lumen sulamisen jäljiltä, eivätkä puut kärsi vähäsateisesta toukokuusta.

– Normaali kesänä puut pärjäävät tuonne heinäkuun alkuun asti sillä sulamisvedellä. Tänä talvenahan oli heikko routa, jolloin aika paljon sulamisvedestä on mennyt maahan. Kyllä maassa vettä on, vaikka maan pinta saattaa tuntua kuivalta.