Ensimmäinen paperikone upposi haaksirikossa – Suomen vanhimmalla yhä toimivalla paperitehtaalla on takana pitkä matka lumpuista hampurilaiskääreisiin

Pienen janakkalalaisen taajaman keskellä seisoo ja voi hyvin Suomen toiseksi vanhin edelleen toimiva yritys. Tervakoski Oy on olennainen osa Suomen teollisuuden historiaa.

Tervakoski Oy
Mustavalkokuvassa nainen ja miehiä töissä Tervakosken paperitehtaalla vuonna 1952
Pekka Kyytinen on kuvannut työskentelyä Tervakosken paperitehtaalla vuonna 1952.Pekka Kyytinen / Museovirasto - Musketti

Janakkalan Tervakoskella tehtaalaisuus periytyy: Saija Koskinen on Tervakoski Oy:n paperitehtaalla kuudennen polven työntekijä. Hänen isänsä Timo Koskinen kertoo, että hänen isoäitinsä isoäiti meni Tervakoskelle töihin yhdeksänvuotiaana vuonna 1857.

– Hän meni sinne lumppujen pariin. Tuolloinhan paperi tehtiin käsin tekstiilijätteistä eli lumpuista, selittää 42 vuotta tehtaalla töissä ollut Timo Koskinen.

Tervakosken paperitehtaan johtajat eivät enää määrää siitä, ketkä kylällä saavat mennä keskenään naimisiin, mutta edelleen yhteisö tehtaan ympärillä on vahva. Vuoden 1857 jälkeen Tervakoski on ollut työnantaja jokaisessa sukupolvessa.

– Emmekä toki ole ainoita, tehtaalle palkattiin myös muualta ihmisiä. Maaseuduilta tuli väestöä tehtaalle ja kylälle. Tervakoskea sanottiin aikoinaan renkolaisten Amerikaksi, naurahtaa Koskinen.

Renko on Hämeenlinnaan vuonna 2009 liitetty, aiemmin itsenäinen kunta Tervakosken "naapurissa".

Tehdas syntyi erilaiseen Suomeen

Tehtaan perustamisen aikoihin 1800-luvun alkupuolella Suomi oli agraarivaltio, jossa ei juuri teollisuutta ollut. Vuoden 1820 tilaston mukaan tehdastyöläisiä oli suuriruhtinaskunnassa 3 500. Tehtaan käsite on kuitenkin epämääräinen; moni tehdas oli manufaktuuri eli joukko yhteen kerättyjä käsityöläisiä.

Ennen 1800-lukua Suomessa oli muun muassa metalliruukkeja. Sellaisesta Suomen vanhin toimiva yritys Fiskars sai alkunsa 1649. Lisäksi oli joitain sokerin ja tupakan valmistamoja sekä kutomateollisuutta.

Eräs erikoisuus oli kattolevyjä ja läkkipeltiä tekevä peltilevytehdas Inkoon Fagervikissä. Se aloitti toimintansa jo vuonna 1730.

Tervakoskikin perustettiin aluksi tuottamaan lisää rahaa maalaiskartanoon. Useat työntekijät tekivät töitä sekä pelloilla että tehtaassa.

Paperia tehty Suomessa 350 vuotta

Paperin tekeminen oli keksitty Kiinassa ajanlaskumme alussa ja Eurooppaan taito saapui 1000-luvun alussa. Suomeen paperin valmistus hiipi 1600-luvulla.

Ensimmäinen paperipaja perustettiin Tammisaaren lähelle Tomasböleen vuonna 1667. Siellä tehtiin paperia vuoteen 1713. Puolensataa vuotta myöhemmin perustettiin paperimylly Turun lähelle 1765, Tampereelle 1785 sekä Tervakoskelle 1818.

Näistä paperia tekee enää Tervakoski, mutta aivan toisella tavalla kuin alkuaikoina. Tervakosken tuotteena oli pitkään käsintehty paperi. Ensimmäinen paperikone valmisti painopaperia sanomalehdille vuonna 1853.

Vanha kuva 30-luvulta, jossa paperitehtaan työntekijät tarkastavat paperia paperintarkastuskoneella
Kuva on vuodelta 1933. Tässä työskennellään paperintarkastukoneilla.Aarne Pietinen / Museovirasto - Musketti

Koneen hankkiminen ei ollut tuolloin pikku juttu. Ensimmäinen tilattu kone upposi haaksirikossa meren pohjaan vuonna 1850.

Toinen kone saapui Helsinkiin vuotta myöhemmin, mutta sen kuljettaminen Tervakoskelle oli iso urakka. Kone purettiin osiin ja kuljetettiin talvella, kun kesäiset "tiet" eivät olisi kuljetuksia kestäneet. Kuljetus kesti kinttupoluilla talvellakin kuukausia.

Kaiken lisäksi konetta koottaessa huomattiin, että osia puuttui. Kun osat viimein saatiin, aloitti Paperikone 1 toimintansa. Koko tehdas ja paperikone sen mukana paloi maan tasalle vain kymmenen vuotta myöhemmin.

Tästäkin Tervakoski selvisi, kuten monista myöhemmistäkin vaikeuksistaan.

Tervakoski vältti sisällissodan vihollisuudet

Lähes koko olemassaolonsa ajan Tervakosken paperitehdas on ollut kylälle ja asukkaille kaikki kaikessa. Tehdas loi kylän ja piti patruunahenkisesti huolta kasvavan työntekijämääränsä kaikista tarpeista.

Tervakoski perusti ensimmäisen lapsukaiskoulunsa vuonna 1861 – aikana, jolloin lapsia pidettiin lähinnä pieninä työläisinä. Paperitehtaan johto hallitsi muutenkin työntekijöidensä toimia. Avioliittoa ei pystynyt solmimaan ilman patruunoiden hyväksyntää ja viinan salapoltto johti häätöön: vieläpä niin, että torppa, jossa viinaa oli poltettu, revittiin maan tasalle.

Vanhempi värikuva Tervakosken paperitehtaassa kesällä
Kuvan kuvausajankohdasta ei ole tietoa, mutta tästä kulmasta tehdas näyttää idyllisen puolensa.Volker von Bonin / Museovirasto - Musketti

Tervakosken sisäänlämpiävästä kulttuurista oli hyötyä sata vuotta yhtiön perustamisen jälkeen. Repivä sisällissota ei koskettanut Tervakoskea. Ketään ei tapettu punaisten vallan aikana.

Saksalaisten maihinnousu Etelä-Suomeen saavutti myös Tervakosken keväällä 1918. Tällöin tehtaan johto neuvotteli saksalaisen sotilasjohdon kanssa, että aseet luovuttavia punakaartilaisia ei ammuta. Niinpä saksalaisten marssiessa Tervakoskelle punakaarti otti muodossa seisten vastaan preussilaisten ohimarssin. Vihollisuuksia ei nähty.

Omaleimainen yhteisö – kehdosta hautaan

Vaikka Tervakosken paperitehdas muuttui ajan myötä yhä enemmän normaaliksi tuotantolaitokseksi, oli se vielä 1970-luvulle asti kyläyhteisössä kaikessa mukana. Se omisti työntekijöiden asunnot, kerhotalot, vesijohto- ja sähköverkon.

Yhtiö tuki myös urheilua ja taidetta. Tervakoskella oli elokuvateatteri, ja yhtiö rakensi jopa uimahallin. Tuolloin uimahallia ei ollut edes Hämeenlinnassa eikä Riihimäellä.

– Sieltä ne kaupunkilaiset tulivat Tervakoskelle halliin uimaan, nauraa jo vuosikymmenen yhtiöstä eläkkeellä ollut Timo Koskinen.

Osa Tervakosken paperitehdasta ulkoa kuvattuna
Janne Rönkkö / Yle

Koskinen vakavoituu ja toteaa, että tuolloin yhtiö huolehti työntekijöidensä tarpeista. Oli oma koulu, terveysasema ja perhettä tuettiin jopa tehtaan työntekijän kuollessa.

– Yhtiö hoiti kehdosta hautaan.

Kaikki muuttui 70-luvun lopulla ja 80-luvulla. Yhtiö myi tehtaan ulkopuoliset omistuksensa. Viimeistään 80-luvun joukkoirtisanomiset rikkoivat aiemman perhemäisen yhteyden tehtaan ja työläisten välillä.

Valoisa tulevaisuus?

Muuttuneesta asemastaan huolimatta tänä vuonna 200 vuotta täyttävä Tervakosken paperitehdas on edelleen merkittävä yritys Tervakoskella ja Janakkalassa. Itävaltalaisomistukseen parikymmentä vuotta sitten siirtynyt paperitehdas työllistää suoraan 340 ihmistä.

Tehdas tuottaa neljällä paperikoneellaan vuosittain 100 000 tonnia erikoispapereita. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia.

Tehtaan johto kertoo, että Tervakoski on vakavarainen yritys, osa menestyvää Delfort-konsernia. Tervakosken päätuotteet ovat ohuita painopapereita: esimerkiksi leivinpaperia tai raamattujen ohuita sivuja.

Monet meistä pitävät käsissään Tervakosken paperia lukiessaan lääkepakkauksen tiukkaan taiteltua pakkausselostetta – tai syödessään hampurilaista. Sen käärepaperi on hyvin todennäköisesti lähtenyt matkaan pienehköstä taajamasta eteläisestä Hämeestä.

Aika harppaus huonolaatuisesta lumppupaperista kansainvälisen suuryrityksen ateriakääreeksi.

Lähteet:

  • Henrik Tala: Tervakosken paperitehtaan historia 1818-2018
  • Väiski Putkonen: Lyhyt johdatus paperin historiaan ja valmistusmenetelmiin
  • Eino Jutikkala, Yrjö Kaukiainen, Sven-Erik Åström (toim.): Suomen teollisuushistoria 1. Agraarinen Suomi
  • István Kecskeméti: Paperihistoriallinen tietokanta - historiallisten papereiden dokumentointi, Kansallisarkisto.