Silakankalastus loppumassa troolareilta, mutta rannikoilta kalaa vielä tulee – viime vuonna mereltä ennätyssaalis

Huhtikuussa uutisoitiin silakankalastuksen loppuvan tältä keväältä. Rannikolla kuitenkin kalaa saadaan edelleen rysillä ja verkoilla ruokapöytiin. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

silakka
silakoita
AOP

Euroopan Unioni leikkasi Suomen silakkakiintiötä tälle vuodelle 40 prosenttia ja jalostajille alkoi jo keväällä tulla pulaa kalasta, koska alkuvuoden silakkasaaliit ovat olleet runsaita.

Uudet aluskohtaiset kiintiöt ovat alkaneet täyttyä ja on uhkailtu, että seuraavan kerran kalaa saadaan vasta joulukuussa.

Näin uutisoitiin huhtikuussa Yle Uutisten jutussa: Kalanjalostajanmukaan silakka loppumassa Suomesta: "Me lopetamme hommat ja lomautammeporukan loppuvuodeksi" – Ministeriö sysää vastuuta tyrmistyneilleyrittäjille.

Suomessa on kaksi suurta silakkaa fileoivaa yritystä. Nämä ovat Kuivaniemen kala Kaskisissa ja turkulainen Martin Kala.

Kaskisissa fileointi on loppumassa kalapulan takia perjantaina. Toimitusjohtaja Reijo Suutari kertoo, että 10 hengen työväki lähtee ensin kesälomille ja sitten lomautetaan määräämättömäksi ajaksi.

– Ei tällaista ole ollut koskaan. Yleensä on juhannukseen asti jatkettu. Nyt sitten syksyllä taas jatketaan jos luoja suo, Suutari sanoo.

Nyt ei ole tietoa, saadaanko fileoitavaa kalaa syksylläkään. Kaskisten edustalla ei ole rysäkalastusta ja verkkosaaliit ovat niin pieniä, ettei jalostamoa kannata niiden varassa pyörittää.

Sopimuskalastajan kiintiö on täynnä eikä ole tietoa, pystyykö jostain ostamaan lisää kiintiötä.

Pienemmät silakkasaaliit päätyvät rannikon savustamoihin ja muuta kautta kuluttajille, joten kokonaan silakka ei ruokakalana ole loppumassa.

Pienet saaliit eivät riitä jalostukseen

Turkulaisen Martin Kalan sopimustroolarien kiintiöt ovat täyttymässä. Pari miljoonaa kiloa on jätetty loppuvuoden kalastukseen, jotta silakkaa saadaan jouluksi.

Tehdaspäällikkö Jari Multanen Martin Kalasta kertoo, että troolareiden saaliista vain pieni osa kelpaa fileointiin. Kalan pitää olla yli 15 senttimetriä pitkää, jotta se voidaan käsitellä.

– Ei ole mikään ruusuinen tilanne, vaikka EU:lta saatiin pieni lisäkiintiö. Sopimustroolarimme jatkaa vielä ensi viikon, Jari Multanen kertoo.

Smoked Baltic herring on sale.
Rannikkokalastajien rysä- ja verkkosaaliit menevät savustamoihin ja lähialueen kauppoihin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Verkko- ja rysäsilakkaa saadaan, mutta kala on pientä. Saaliit ovat myös troolareihin verrattuna pieniä. Silakkaa kuitenkin saadaan kauppoihin ja pienemmille jalostajille.

– Merikarvialainen rysäkalastaja ilmoitti tiistaina, että silakkaa on 10 000 kiloa, mutta filekokoista vain 400 kiloa, Multanen kertoo.

– Uuteenkaupunkiin aamulla tullut troolari ilmoitti 37 000 kilon saaliista, josta 2 400 kiloa on filekokoista.

Martin Kalassa silakkaa fileoidaan juhannukseen asti, mutta kun ollaan vain rysä- ja verkkosilakan varassa, niin Multasen mukaan tilanne näyttää heikolta.

Troolarit jatkavat vasta myöhään syksyllä, mutta pitkä tauko on tulossa myös Martin Kalassa. Osa rannikkokalastajista on myös luopunut huonojen saaliiden takia silakan rysäkalastuksesta.

Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlsten ei laske Airistolle yhtään silakkarysää, vaikka aiemmin onkin kalastanut niillä.

Haittana ovat olleet myös merimetsot, jotka ovat tyhjentäneet avorysistä kalat.

– Kalojen puuttuminen on syy, miksei rysiä lasketa. Johtuuko se merimetsoista ja hylkeistä pelkästään, en tiedä, mutta nyt saavat pyytää syötävänsä itse, Olavi Sahlsten sanoo.

Viime vuonna saatiin runsaat saaliit

Luonnonavarakeskus julkaisi keskiviikkona viime vuoden merialueen kalansaalistilastot (siirryt toiseen palveluun). Kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa, ja se koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä.

Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa.

Silakkaa pyydettiin eniten Selkämereltä, kilohailia lounaisilta merialueilta. Troolikalastus oli hyvin keskittynyttä, kymmenen eniten kalastanutta alusta kalasti puolet saaliista.

Viidennes saaliista eli 26 miljoonaa kiloa purettiin Ruotsin, Tanskan, Viron ja Puolan satamiin.

Sekä kotimaahan että ulkomaille puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna.

Tarkemmat tiedot tilastosta löytyvät stat.luke.fi -palvelusta (siirryt toiseen palveluun). Tilastotietokannasta on saatavissa tietoa vuodesta 1980 alkaen http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb (siirryt toiseen palveluun)