Lastensuojelulaitosten valvontaa halutaan parantaa – sijoitetut nuoret pääsevät antamaan paremmin palautetta

Nuorisokoteihin luodaan pysyvää palautemallia, jossa sijoitetut nuoret saavat kertoa kokemuksiaan henkilölle, joka on ollut samankaltaisessa tilanteessa.

lastenhuolto
Aurink paistaa puun lehvästön lävitse.
Petri Aaltonen / Yle

26-vuotias tamperelainen Onni Westlund on täysin sujut sijaishuoltomenneisyytensä kanssa. Vanhat kipeät kokemukset ovat kääntyneet arvokkaaksi tiedoksi, ja hän työskentelee parhaillaan valtakunnallisessa lastensuojelujärjestössä Pesäpuu ry:ssä auttaakseen nykyisiä lastensuojelun asiakkaita.

Westlund sijoitettiin ensimmäisen kerran sijaisperheeseen viisivuotiaana. Sen jälkeen hän muutti biologisen äitinsä ja eri sijaisperheiden välillä peräti kahdeksan kertaa ennen kuin hänet lopullisesti otettiin huostaan.

– Olin silloin huostaanoton aikaan kymmenen vanha ja seuraavat kymmenen vuotta asuinkin sitten samassa sijaisperheessä. Se oli hyvä perhe eikä minulla jäänyt mitään hampaan koloon, kertoo Westlund.

Minkälaiset asiat siellä nuorisokodissa on hyvin ja olisiko siellä joitain asioita, jotka voisivat olla vielä paremmin.

Onni Westlund

Westlundilla on nykyisin asiat mallillaan ja hän on ylpeä monesta eri asiasta, muun muassa sosionomin opinnoistaan. Viime kuukausina hän jututtanut toisia sijoitettuja nuoria jyväskyläläisissä nuorisokodeissa, sillä Westlund on mukana uudessa Jyväskylässä käyttöön otetussa vertaisarviointimallissa (siirryt toiseen palveluun) (STM).

– Olemme kyselleet nuorilta heidän kokemuksiaan arjesta. Minkälaiset asiat siellä nuorisokodissa on hyvin ja olisiko siellä joitain asioita, jotka voisivat olla vielä paremmin.

Huostaanotettujen nuorten ääni kuuluviin

Jyväskylässä käynnistetyssä uudenlaisessa vertaisarviointimallissa haetaan parannusta lastensuojelulaitosten valvontaan. Aikaisemmin nuorisokodeissa palautetta on kysytty pääsääntöisesti laitosten johtajilta ja satunnaisesti myös sijoitetuilta nuorilta.

Uudessa mallissa vahvistetaan nuorisokodeissa nuorten omaa osallisuutta haastattelemalla heitä vertaisten toimesta henkilökohtaisesti. Sijoitetun nuoren ajatellaan avautuvan helpommin kokemuksistaan toiselle samankaltaisessa tilanteessa eläneelle.

Vastausten kootut tulokset otetaan huomioon myös laitosten toiminnan valvontatyössä.

Tavoitteena on, että nuorisokodin arjen laadun kannalta juuri ne oikeat asiat tulisivat esiin.

Ansa Leinonen

Uutta mallia on muokattu Aspa-säätiön kehittämästä vammaisten asumispalvelujen vertaisarvioinnista, kertoo Jyväskylän kaupungilta valvontakoordinaattori Ansa Leinonen.

– Tavoitteena on, että nuorisokodin arjen laadun kannalta juuri ne oikeat asiat tulisivat esiin. Nuorisokodin asiakkaiden oma kokemus on tässä hyvin tärkeä.

Jyväskylään perustettiin syksyllä 2017 sijaishuollossa olleista nuorista aikuisista ja ammattilaisista koostuva kehittäjäryhmä, ja ensimmäinen vertaisarviointi pidettiin tammikuussa 2018.

Mallissa on tällä hetkellä mukana Jyväskylän lisäksi Pohjois-Savo, missä meneillään on Vertaisarviointi nuoren tukena perhehoidossa -kehittämistyö.

Vertaisten välillä syntyy luottamus

22-vuotias jyväskyläläinein Olli-Pekka Paananen on tehnyt myös yhtenä vertaisena kyselykierroksia nuorisokodeissa. Hänen mielestään juttutuokiot sijoitettujen nuorten kanssa ovat olleet samalla raskaita, mutta myös palkitsevia.

– Esiin on tullut tapahtumia, joissa näiden kasvavien nuorten elämän peruskivet ovat järkkyneet. Haastattelujen jälkeen olo on ollut vähän päästään pyörällä, koska nuorten tarinat ovat olleet niin vahvoja.

Kokemusasiantuntija Olli-Pekka Paananen, Pesäpuu ry.
Olli-Pekka Paananen kävi juttelemassa nuorisokodeissa nuorten kanssa.Petri Aaltonen / Yle

Uudesta vertaisarvioinnista aiotaan tehdä pysyvä malli lastensuojelun valvontaan. Valtakunnallisesti lastensuojelussa on pulaa työntekijöistä ja sijoituspaikoista. Lastensuojelun laatu halutaan silti pitää tasokkaana.

Yhdessä kipeiden kokemusten äärellä

Lopullinen yhteenveto Jyväskylän pilotin tuloksista saadaan syksyllä. Alustavasti nuorilta saatu palaute on ollut myönteistä ja suurempia epäkohtia ei ole vielä tullut tietoon.

Onni Westlundkaan ei muuttaisi menneisyydestään muuta kuin lukuisten muuttojen määrää vähemmäksi. Hän oli mielestään olosuhteisiin nähden aina hyvin perillä siitä, mitä hänelle tapahtuu.

– Äiti sairastui ja viranomaiset tekivät parhaansa. Ei näille asioille aina mitään mahda, sanoo Westlund.

Kokemusasiantuntija Onni Westlund, Pesäpuu ry.
Onni Westlund on sinut menneisyytensä kanssa.Petri Aaltonen / Yle

Uudesta tehtävästään kokemusasiantuntijana Westlund on silmin nähden innoissaan. Vastaanotto nuorisokodeissa on ollut ainutlaatuista. Huostaanotetut nuoret ovat olleet hyvillään kohdatessaan vertaisiaan, jotka ovat pärjänneet elämässään hyvin.

– Käymme siellä nuorisokodissa vähän pölläyttämässä, kun siellä on pitkään tehty asiat samalla tavalla. Toivotaan, että käyntimme jälkeen nuorten osallisuus ja hyvinvointi laitosten arjessa vahvistuisi entisestään, sanoo Westlund ja katsoo kohti kirkasta kevätaurinkoa.