Selvitys: erämatkailussa huimat kasvunäkymät – Tällä hetkellä vain murto-osa kalastajista ja metsästäjistä ostaa palveluita eräyrityksiltä

Uunituore tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa erätalouden kokoa ja merkitystä Suomessa.

Luontoharrastukset
Kahvi valmistumassa leirinuotiolla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Tänään julkistettu erätalousselvitys näkee metsästykseen, kalastukseen ja suurpetojen katseluun ja kuvaukseen liittyvässä liiketoiminnassa suuria kasvumahdollisuuksia.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa erätalouden kokoa, merkitystä ja kasvunäkymiä Suomessa.

– Erätalous on hyvin elinvoimainen osa biotaloutta. Se työllistää puolitoista tuhatta ihmistä ja tarjoaa runsaasti työpaikkoja syrjäseuduilla, eli toimii syrjäseutujen elävöittäjänä, sanoo yliopistotutkija Mari Pohja-Mykrä.

Yhdestä lohesta 1320 euroa

Koko matkailusta ja yksin luontoturismista erätalous muodostaa vielä mitättömän siivun.

Matkailuala työllistää yhteensä 140 0000 henkilöä, ja alalla toimii kaikkiaan 28 000 yritystä. Eräyrityksiä sen sijaan toimii Suomessa vajaat 800, ja liikevaihtoa ne kokoavat yhteensä 35 miljoonaa euroa.

– Ainoastaan neljä prosenttia kotimaisista kalastajista ostaa maksullisia opaspalveluita, ja kotimaisista metsästäjistä 6 prosenttia ostaa maksullisia metsästyspalveluita. Voi vaan ajatella, kuinka suuri kasvupotentiaali niissä on varsinkin tulevaisuudessa kaupungistumisen jatkuessa, Pohja-Mykrä tähdentää.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Jos isompi osa kotimaan ja ulkomaiden kalastus- ja metsästysmatkailijoista saadaan eräyritysten asiakkaiksi, puhutaan valtavista tulovirroista koko alueelle, sillä erämatkailija käyttää reissullaan paljon muitakin palveluita. Esimerkiksi Tornionjoen seudun kalastusmatkailu toi yhteensä 11 miljoonan euron hyödyt alueelle vuonna 2017.

– Yksi ylöskalastettu lohi Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon yhteislupa-alueella tuo alueelle 1320 euroa tarkasti laskettuna, Pohja-Mykrä sanoo.

Kunnon koukku houkuttaa

Tärkeässä roolissa on onnistunut tuotteistus, eli jokin oma koukku. Esimerkiksi pälkäneläismiehen kalastusyritys palvelee muiden ohella myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria sekä heidän haastavissa elämäntilanteissa olevia perheitään kasvatuksellisilla kalastuspalveluillaan.

– Ideana on se, että pyrin tuottamaan onnistumisen kokemuksia ja itsensä ylittämisen tunteita lapsille ja nuorille, ja sitä kautta kokemukset on mahdollista siirtää arkeen esimerkiksi koulumotivaatiota parantamaan, sanoo Fantasy Fishingin kalastusmatkailuyrittäjä Otto Blomqvist.

Blomqvistin mielestä luontoavusteista toimintaa hyödynnetään sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla nyt jonkin verran, mutta sitä pitäisi rohkeasti lisätä.

– Vaikkapa psykoterapiaan ja lääkehoitoon voitaisiin hyvin yhdistää luontoavusteista toimintaa, Blomqvist pohtii.

Otto Blomqvist
Kalastusmatkailuyrittäjä Otto Blomqvist perhokalastaa aina silloin tällöin Vilppulankoskella.Pekka Pantsu / Yle

Lupiin sujuvuutta

Ministeriössäkin on havahduttu erätalouden kasvumahdollisuuksiin ja esimerkiksi lupakäytäntöjä halutaan sujuvoittaa nykyisestä.

– Aivan selkeä tulos tässä tutkimuksessa oli. Kasvupotentiaali pitää hyödyntää sillä, että teemme yritysten toimintaympäristön entistä paremmaksi, painottaa kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Samalla on muistettava riista- ja kalakantojen ekologinen kestävyys sekä eettisyys, vaikka saalisvarmuus on tutkimuksen mukaan keskinen vetovoimatekijä matkailijoiden houkuttelemisessa.

– Ekologisuus ja eettisyys täytyy laadukkaassa tuotteiden kehittämisessä ottaa huomioon. Se on osa yritysimagoa ja koko toimialan imagoa, Kirjavainen sanoo.