Suomi uhkaa hylätä lentoalan suuren päästöjärjestelmän, väittää ympäristöjärjestö – Trafin asiantuntija: "Tällaista ajatusta ei ole ilmassa"

Trafin johtavan asiantuntija Katja Lohko-Sonerin mukaan Suomi on edelleen mukana lentoalaa kansainvälisestä velvoittavassa päästöjärjestelmä CORSIA:ssa.

Lentopäästöt
Lentokone laskeutumassa.
Fredrik Von Erichsen / EPA

Jopa kaksitoista EU-maata mukaan lukien Suomi harkitsee irtaantumista kansainvälisestä lentoliikenteen päästöjärjestelmä CORSIA:sta. Asiasta varoittaa liikennepäästöjen seurantaan erikoistunut Transport & Environment -järjestö (T&E).

T&E:n saamien tietojen mukaan maista kuusi on lähettänyt päästöjärjestelmää luotsaavalle Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestö ICAO:lle kommenttikirjeitä, joissa kritisoidaan päästöjärjestelmän teknisiä yksityiskohtia.

Järjestön mukaan maat varoittavat, että mikäli järjestelmän päästökompensaatiota ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä koskevia kestävyyssääntöjä vielä höllennetään, ne harkitsevat uudelleen osallistumistaan järjestelmään.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner kuitenkin tyrmää väitteen Suomen osalta.

– Sellaista ajatusta, jossa hylkäisimme sopimuksen kokonaan, ei ole ilmassa.

CORSIA:n tavoitteena on vuodesta 2020 alkaen pysäyttää lentoliikenteen päästöjen kasvu verrattuna vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Historialliseksi kuvaillussa päästöjärjestelmässä on tällä hetkellä mukana 73 valtiota ympäri maailman. Maiden yhteenlaskettu osuus lentoliikenteestä on liki 90 prosenttia.

Kriteeristö hölleni

Katja Lohko-Sonerin mukaan Suomi tuki ICAO:lle lähettämässä kommentointikirjeessään CORSIA:n voimaantuloa yhdessä sovitun eurooppalaisen linjan mukaan. Kommentointikirjeet ovat osa ICAO:n normaalia valmistelukäytäntöä ja niiden avulla valtiot ilmaisevat kantansa valmisteilla oleviin standardeihin ja suosituksiin.

Kommentit kohdistuivat valmisteilla olevaan CORSIA:n käytännön toteutusta ohjaavaan standardiin, ei itse sopimukseen, Lohko-Soner muistuttaa.

– Mikäli standardiluonnokseen tulee vielä oleellisia muutoksia, haluaisi Suomi palata neuvottelupöytään.

Hänen mukaan Suomi on muiden EU-maiden tapaan sitoutunut CORSIA:an sen alusta lähtien ja maat kannattavat päästöjärjestelmäsopimuksen nykyistä versiota. Versiossa on määritelty muun muassa lentoalan biopolttoaineen käyttöä ohjaavia laatukriteereitä.

Juuri kriteerien määrä on T&E -järjestön mukaan saanut valtiot epäilemään päästöjärjestelmän mielekyyttä. Järjestön mukaan kriteereitä oli aikaisemmin kaksitoista. EU-maiden annettua ICAO:lle periksi viime vuoden marraskuussa käydyissä neuvotteluissa kriteereitä on jäljellä enää kaksi (siirryt toiseen palveluun). (T&E).

T&E:n mukaan kriteerien höllenemisestä seuraa kestämättömästi valmistetun biopolttoaineen yleistyminen lentoalalla.

– Päästöjärjestelmä on askel askeleelta muuttunut lentoalan viherpesuksi. EU-mailla on oikeus uhata sopimuksesta irtaantumisella, vaikka toisaalta vahinko on jo tapahtunut, Transport & Environment -järjestön lentoala-asiantuntija Andrew Murphy tulkitsee.

"Normaalia käyntiinlähtökitkaa"

Katja Lohko-Sonerin mukaan kriteerien määrän laskusta ei kannata olla huolissaan. Vaikka kriteeristö oli aikaisemmin kattavampi, ei hänen mukaan ole sanottu, etteikö sopimus vielä tulevaisuudessa tarkentuisi.

– Tämä on normaalia käyntiinlähtökitkaa. Nyt on tärkeintä saada standardiluonnos hyväksyttyä ja biopolttoaineiden kehitystyö käyntiin.

Standardiluonnoksen lopullisesta muodosta kokoustetaan kuluvan kuun 11.–29. päivä Montrealissa ICAO:n päämajassa. Jos luonnos hyväksytään tuolloin, astuu se voimaan ensi vuoden alussa.

Yksikään maa ei ole tiputtautunut pois CORSIA:sta

Kati Ihamäki

Jos standardi hyväksytään, on sillä vaikutusta jo kuluvankin vuoden puolella: lentoyhtiöiden tulee toimittaa valtioidensa viranomaisille suunnitelmat siitä, kuinka ne seuraavat päästöjään.

CORSIA itsessään tulee muuttamaan koko lentoalan, Lohko-Soner uskoo. Kun päästöille asetetaan maailmanlaajuinen hinta, ohjaa se hänen mukaan lentoyhtiöitä etsimään keinoja päästöjensä vähentämiseen.

– Lisäksi lentoyhtiöiden ostamilla päästöyksiköillä rahoitetaan päästövähennyksiä siellä, missä ne eivät muuten ilman rahallista tukea ehkä onnistuisi.

Finnair penää päästötarkkailusääntöjä

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäellä on sama käsitys CORSIA:n tilasta kuin Katja Lohko-Sonerillakin: valtiot ovat sen takana mahdollisesta kritiikistä ja muutosehdotuksista huolimatta.

– Se että EU-maat mainitsevat standardista jättäytymisestä, on neuvottelutaktiikkaa. Tällä halutaan varmistaa, ettei sitä enää höllennettäisi.

Kati Ihamäki
– CORSIA:ssa lentoala voi kasvaa, mutta päästöt eivät, Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kiteyttää.Sasha Silvala / Yle

Myös Finnair tukee Ihamäen mukaan pöydällä olevaan standardiluonnosta. Yhtiö kuitenkin penäsi Suomen ICAO:lle antamassa vastauksessa päästöjen seurantasääntöjen pikaista tarkentamista ja vahvistamista. Finnairin tulee jo syksyllä toimittaa Trafille suunnitelma siitä, kuinka se seuraa päästöjään.

– Jos emme tiedä sääntöjä, on suunnitelman laatiminen hankalaa. Sääntöjen nopea laadinta oli myös valvovan viranomaisen toiveissa, joten lisäsimme näitä yhteisiä kantoja kirjeeseen.

Ihamäen mukaan CORSIA on ilmitulleista soraäänistäkin huolimatta merkittävä askel kohti hiilineutraalin kasvun lentoalaa. Jopa Pariisin ilmastosopimuksesta irtaantunut Yhdysvallat on siinä mukana, hän muistuttaa.

– Yksikään maa ei ole tiputtautunut pois CORSIA:sta. Esimerkiksi EU on sitoutunut sopimukseen sen alusta lähtien.

Lue lisää:

Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

Toistuvat kotimaan lennot rasittavat ilmastoa enemmän, kuin kaukomatka kerran vuodessa