Tenolaiset treenaavat kuntosalilla lohenkalastusta varten: "Silloin pitää olla 48 tuntia yhteen menoon Tenolla"

Utsjokelaiset Kati Eriksen ja Aslak Pieski eivät käy kuntosalilla saavuttaakseen täydellistä rantavartaloa, vaan kuntoilevat, jotta jaksavat soutaa Tenojoella koko kesän.

kuntoliikunta
Kati Eriksen ja Aslak Pieski
Kati Eriksen ja Aslak Pieski ovat tuttu näky Utsjoen kuntosalilla.Xia Torikka / Yle Sápmi

UtsjokiUtsjoen kuntosalilla hiki virtaa, kun Kati Eriksen ja Aslak Pieski soutavat soutulaitteella ja nostelevat painoja.

He eivät yritä laihduttaa tai kasvattaa täydellisiä lihaksia. He haluavat olla hyvässä fyysisessä kunnossa, kun kalastus alkaa Tenojoella, joka on merkittävimpiä lohijokia Suomessa. Pitää olla vahva, jotta pärjää suurille lohille, ja jotta jaksaa rakentaa patoa ja soutaa koko kesän.

Tenojoen lohipato
Saamelaisten perinteinen lohipato Tenolla.Jarmo Honkanen / Yle

– Veneet on juuri tervattu, mutta vielä ei pääse Tenolle. Nyt täytyy alkaa treenata, ennen kuin kulkutus ja patopyynti alkaa, sanoo Eriksen.

"Rikkaruohoja syömällä ei lihakset vahvistu"

Saamelaiset kalastavat Tenolla perinteisin tavoin kulkuttamalla eli ajoverkolla pyytämällä sekä patoamalla. Patoaminen tarkoittaa sitä, että veden alaisella esteellä ohjataan lohet verkon suuntaan. Padotessa verkkoa ei vedetä koko joen yli.

Paikalliset saavat nykyisen Tenon sopimuksen mukaan kulkuttaa kesäkuun alussa yhteensä neljä vuorokautta, kaksi vuorokautta kerrallaan.

– Silloin pitää olla 48 tuntia yhteen menoon Tenolla, siinähän ei kerkeä rantaankaan tulemaan. Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa paremmin, sanoo Kati Eriksen.

– Lisäksi pitää harjoitella valvomista ja juoda paljon kahvia. Patopyynti on hyvin raskasta. Jos joen korkeus vaihtelee, patoa pitää korjailla koko ajan. Täytyy myös syödä muutakin, kun rikkaruohoja, lisää Aslak Pieski.

Padon rakentaminen on tarkkaa ja vaativaa työtä. Jos vesi laskee esimerkiksi kymmenen senttiä, patoa täytyy siirtää ja rautaiset patopukit täytyy hakata uudelleen joen pohjaan kiinni.

Kati Eriksen ja Aslak Pieski
Eriksen ja Pieski ovat valmiita kesän puuhiin.Xia Torikka / Yle Sápmi

Kalastuksen lisäksi kesällä on myös paljon muuta työtä. Monet poimivat marjoja, niittävät heinää ja osallistuvat kesämerkityksiin. Kyseessä on tilaisuus, jossa porot kootaan yhteen ja keväällä syntyneet vasat merkitään emänsä korvamerkillä.

– Meidän kesä täällä on niin lyhyt ja kaikkea pitäisi ehtiä tekemään. Siihen tarvitaan kuntoa, toteaa Pieski.

Aiemmin saamelaiset ovat tehneet paljon enemmän fyysisiä töitä. Nykyään suuri osa saamelaisista työskentelee toimistossa tietokoneen äärellä, vaikka monet saavatkin yhä elinkeinonsa porotaloudesta tai kalastuksesta.

– Sitä kuuluu sanottavan, että saamelainen ei tee muita kuin niin sanottuja oikeita töitä, mutta nykyään niitä oikeita töitä on vähän. Jos syö kuten ennen vanhaan, pitää myös liikkua yhtä paljon, muistuttaa Pieski.

Aslak Pieski
Aslak Pieski on elänyt sitä aikaa, kun tehtiin paljon fyysistä työtä.Xia Torikka / Yle Sápmi