Happonen: Kumpi tuomitaan, kun kauppias laittaa myymälävarkaan kuvan someen?

Monelta kauppiaalta on mennyt hermo näpistelijöiden kanssa. Kannattaako heidän kuviaan laittaa jakeluun, pohtii Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Yle Blogit
Päivi Happonen
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Sinä ja minä joudumme maksamaan joka vuosi noin 100 euroa siitä ilosta, että jotkut pöllivät kaupoista esimerkiksi vaatteita, työkaluja, meikkejä, karkkia, ruokaa, alkoholia ja bensaa huoltoasemilta.

Kaupan liiton turvallisuusasiantuntijan Ilkka Niemisen mukaan kauppaan kohdistuva rikollisuus maksaa vuodessa 550 miljoonaa euroa. Se on iso summa rahaa, jonka me kuluttajat maksamme tuotteiden hinnoissa.

Pyytämättä ja iloisina.

Me kun emme osaa laskea kaupan kassalla, kuinka paljon suklaapatukan hinnassa on myymälävarkaan lisää. Tuskin sitä tietää jokaisen tuotteen kohdalla edes itse kauppias.

Jos poliisi ei tule paikalle, ja kaupan takahuoneessa rimpuaa kerta toisensa jälkeen sama veijari, niin kyllähän siinä kauppiaan mieleen saattaa tulla jos jonkinlaista ajatusta.

Mutta sen ne kauppiaat tietävät, millaista on palvella asiakasta, joka ei avaa kassiaan eikä lompakkoaan kassalla. Sekin kaupoissa tiedetään, että juoksukalja haetaan juoksemalla, mutta virkavalta saapuu usein etanavauhtia. Tai ei ollenkaan. Varsinkin silloin, jos poliisilla ei ole toimipistettä lähimaillakaan.

Jos poliisi ei tule paikalle ja kaupan takahuoneessa rimpuaa kerta toisensa jälkeen sama veijari, niin kyllähän siinä kauppiaan mieleen saattaa tulla jos jonkinlaista ajatusta.

Ja monelle on tullutkin.

Viime vuosina useat kauppiaat ovat laittaneet sosiaaliseen mediaan epäiltyjen naamoja, jotka näkyvät valvontakameran kuvissa. Näin teki viime syksynä myös seinäjokelainen rautakauppayrittäjä. (siirryt toiseen palveluun)

Hän laittoi kuvan ja videon epäillystä myymälävarkaasta yrityksensä facebook-sivuille.

Videon yhteydessä oli teksti “Hei kaveri, unohdit maksaa, kun asioit liikkeessämme. Laitan viestin Facebookin kautta, jotta ensi kerralla muistaisit paremmin, että kaupasta poistuessa pitää maksaa tuotteet. Teemme tästä tapahtumasta rikosilmoituksen normaaliin tapaan. Terveisin Kauppias”.

Kauppiaan terveiset menivät perille.

Hyvin monet näkivät päivityksen. Sen innostui jakamaan myös toinen yrittäjä.

No voi kauheaa, ihan oikein sinulle, moni ajattelee.

Näpistyksestä epäilty joutui poliisin kuultavaksi. Hän myönsi vieneensä rautakaupasta kaksi timanttiporanterää ja hylsysarjan. Samalla mies teki kauppiaasta tutkintapyynnön.

Näpistyksestä epäilty valitteli poliisille, että videon julkaisun jälkeen elämä on ollut vaikeaa. Mies kun tunnistetaan pienellä paikkakunnalla, ja vartijat seuraavat häntä kaupoissa.

No voi kauheaa, ihan oikein sinulle, moni ajattelee.

Voidaan siis sanoa, että tässä tapauksessa somen varoitusvideo näyttäisi toimineen tehokkaasti. Mutta onko kuvien ja videoiden julkaiseminen oikein?

Mitä jos kauppias erehtyy ihmisestä ja laittaa vihapäissään väärän henkilön kuvan someen? Tai entä jos pihistelijä on äiti, joka hakee lapselleen iltapalaa? Kenen kuvan someen voi laittaa ja kenen ei?

Oppia voi ottaa vaikkapa Seinäjoen tapauksesta.

Syyttäjä vei koko porukan oikeuteen, ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus antoi jutussa ratkaisunsa maanantaina.

Oikeus tuomitsi näpistelijän sakkoihin, ja hänen on maksettava kauppiaalle varastetun tavaran hinta. Näpistelijän kuvan levittäneet kauppiaat puolestaan tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Heidät jätettiin kuitenkin rankaisematta, koska oikeus tarkasteli kokonaisuutta ja ymmärsi myös sitä, miksi kauppiaat olivat tekonsa tehneet.

Kauppiaat joutuvat maksamaan näpistelijälle yhteensä 400 euroa korvausta henkisestä kärsimyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. Näpistystuomion saanut on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Muilla osapuolilla on maanantaihin asti aikaa ilmaista tyytymättömyys tuomioon.

Kannattaa odottaa ja toivoa, että poliisilla olisi aikaa tulla. Tämän lisäksi kannattaa odottaa vielä lakimuutosta, jota Kaupan liitossa peukut pystyssä toivotaan.

Myymälävarkaan tai epäillyn kuvaa ei siis kannata mennä tuosta vain julkaisemaan. Siinä kun saattaa hyvin pian löytää itsensä syytettyjen penkiltä näpistelijän vierestä.

Mutta mitä sitten myymävarkaisiin tuskastunut kauppias voi tehdä?

Odottaa.

Kannattaa odottaa ja toivoa, että poliisilla olisi aikaa tulla. Tämän lisäksi kannattaa odottaa vielä lakimuutosta, jota Kaupan liitossa peukut pystyssä toivotaan.

Hallitus kaavailee lakia, joka mahdollistaisi sakkojen muuntamisen vankeusrangaistukseksi niiltä myymälävarkailta, jotka toistuvasti syyllistyvät näpistyksiin.

Tämän toivotaan lisäävän rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja lain noudattamista.

Näpistely saattaa hyvinkin vähentyä ja sakkojen maksuhalukkuus lisääntyä, jos uhkana on vankilareissu. Mutta mitä vankila saa aikaan makkarapaketin pihistäjälle tai isommalle rosvolle?

Se onkin sitten ihan toinen kysymys.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka on kiinnostunut rikoksista ja siitä, miksi niitä tehdään. Hän näkee toisinaan unta, jossa hänet on tuomittu vankilaan.

Lue myös:

Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?

"Kun ei ole poliisia, kenelle teet rikosilmoituksen?" Kun poliisi poistuu, rikostilastot kaunistuvat – Katso oman kuntasi muutos

Kuusi somepostausta, jotka tulivat tekijälleen kalliiksi – lue nämä ennen kuin jaat oikeutta netissä