Puutuoteteollisuus: Puurakentaminen siirtää työpaikkoja maakuntiin

Puutuoteteollisuuden mukaan puurakentamisen kasvun on laukaissut liikkeelle puun ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen näkökulma.

maakunnat
Sauvosaaren CLT-katsomon rakentamista
Minna Aula / Yle

Puurakentamisen kasvu hyödyttää erityisesti maakuntia. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan työ siirtyy kasvukeskuksista maakuntiin.

– Puu tuodaan työmaille mahdollisimman pitkälle esivalmistettuna. Enää ei tarvitse pohtia, mistä saadaan Helsinkiin tai Tampereelle työvoimaa, jota siellä ei ole, sanoo puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Lisäksi puurakentaminen parantaa kunnan imagoa ja houkuttelee asukkaita terveellisen sisäilman ansiosta.

– Ihmiset etsivät turvallisia kouluja, päiväkoteja ja työympäristöjä ja jopa muuttavat niiden perässä. Pudasjärvi on tästä hyvä esimerkki. Siellä koululle on hakeutunut opettajia, koska siellä on hyvä ilma, Mikkola kertoo.

Puurakentamisella on myös merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen.

– Kasvukeskusten ulkopuolelle on syntynyt isoja kymmenien ja satojen miljoonien yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja tuloja yrityksille, Mikkola sanoo.

Kestävä kehitys laittaa puurakentamisen liikkeelle

Kestävä kehitys on ikään kuin puurakentamisen kylkiäinen, joka tulee rakentajalle lähes ilmaiseksi. Mikkolan mukaan juuri kestävä kehitys lisää puurakentamista sekä Suomessa että kansainvälisesti.

– Mutta itse asiassa suurin asia, mitä puurakentaminen tuo mukanaan, on rakentamisen nopeutuminen. Kun rakentamisen tuottavuus saadaan uudelleen liikkeelle, niin syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja, sen kestävän kehityksen lisäksi.

Puurakentaminen on lähes 7 miljardin bisnes

Julkisessa keskustelussa isoimmat hankkeet saavat isoimman palstatilan.

Lapissa on viime aikoina puhuttu erityisesti Kaidin Kemiin suunnittelemasta biodieselin tuotannosta, Kemijärven uudesta sellutehtaasta ja Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uusimisesta, jotka kaikki ovat miljardiluokan hankkeita.

Puurakentamisen kokonaisuus syntyy useista pienistä puroista.

– Puutuoteteollisuus ei pysty tekemään yhtä isoa miljardiluokan hanketta jollekin paikkakunnalle. Mutta itse asiassa puutuoteteollisuus kokonaisuutena on Suomessa melkein 7 miljardin bisnes. Siitä melkein kolme miljardia menee vientiin.

Metsäteollisuus tarvitsee sekä bulkkia että jatkojalostusta

Aina välillä Suomessa puhutaan jalostusasteen nostosta ja arvostellaan sellun vientiä bulkkituotteena. Mikkolan mukaan metsäteollisuus on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluvat kuituun perustuva teollisuus, energiaosa ja puutuoteteollisuus.

– Ilman yhtä näistä kolmesta kokonaisuus ei toimi. Emme voi ottaa metsästä vain latvoja ja viedä niitä sellutehtaalle. Emmekä voi ottaa pelkästään tyviä ja viedä ne hirsitalotehtaalle. Tarvitsemme tehokkaan bulkkiosan ja fiksun jatkojalostusosan, jotka täydentävät toisiaan.

Mikkolan mukaan Suomessa haasteena on erityisesti pieni kotimarkkina.

– Jos lähdemme kehittämään tuotetta, niin kotimaan markkina ei pysty ottamaan sitä kaikkea vastaan. Meillä on oltava toimivat ja kehittyvät vientimarkkinat. Tämä vie aikaa.

Mikkola korostaa, että puutuoteteollisuus on viime aikoina investoinut kuitenkin sadoilla miljoonilla euroilla.

– Ihan perusteollisuudessa on investoitu runsaasti vaneripohjaisiin tuotteisiin ja uusittu sahateknologiaa. Sitten on lisätty jalostusastetta ikkunapuolella hirsipuolella lisätty painumattoman hirren tuotantoa. Meillä on satojen miljoonien investointeja myös puutuotepuolella jatkojalostukseen, Mikkola sanoo.