"Lainapaketit veivät meidät pohjalle" – Kreikan viimeinen tukiohjelma päättyy pian, mutta kreikkalaisilla on yhä vaikeuksia selviytyä arjesta

Kreikan budjettitavoitteiden odotetaan ylittyvän tänä vuonna. Tavalliset kreikkalaiset eivät kuitenkaan koe hyötyneensä taloudellisesti kolmannesta tukiohjelmasta.

Kreikka
Kreikkalaisia kadulla.
Kreikan talous kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Maan vasemmistohallitus uskoo myös budjetin 3,5 prosentin perusylijäämätavoitteen ylittyvän.Sara Saure / Yle

AteenaAteenalainen Katerina Triantafillou puhkuu laskupinon äärellä. Hänen perheellään on pieni etikettejä valmistava yritys.

Yli 30 vuotta vanha yritys on Kreikkaa koetelleesta talouskriisistä huolimatta yhä pystyssä. Se on maan viime vuosien oloissa aikamoinen saavutus, mutta vaatinut myös hintansa. Perhe on velkaa pankeille ja valtiolle.

Yrityksen tuoton tulisi Triantafilloun mukaan kaksinkertaistua, jos perhe haluaa selvitä kuukausittaisista menoistaan.

Kreikan vasemmistohallitus on muun muassa rajoittanut menoja ja korottanut veroja saavuttaakseen vaaditun perusylijäämän. Budjetin 3,5 prosentin perusylijäämätavoitteesta on sovittu maan nykyisessä, kolmannessa tukiohjelmassa.

Katerina Triantafilloun yrittäjäarki on kamppailua juuri verojen kanssa.

– Yritysverotuksemme on 29 prosenttia. Meillä ei ole myöskään verotonta ansiotuloa, ja maksamme vuoden tuoton kaksinkertaisesti ennakkoverona. Tämä kaikki on yrityksiä kohtaan rikollista, Katerina Triantafillou sanoo.

Katerina Triantafillou.
Katerina Triantafillou pyörittää kotoa käsin perheyrityksen taloutta. Hänen mielestään kestää vielä ainakin viisi vuotta, että kreikkalaiset näkevät arjen paranevan.Sara Saure / Yle

Budjettiylijäämästä verohelpotuksia

Yritysten "yliverotuksena" Triantafillou pitää myös sitä, että sosiaali- ja eläkekassaan on maksettava tuoton mukaan. Vielä viime vuoteen saakka summa oli vakio.

Perusylijäämätavoitteen odotetaan ylittyvän tänä vuonna. Hallitus arvioi, että se mahdollistaa verohelpotuksia. Vähävaraisille ihmisille on kyetty jakamaan ennakoitua suuremmasta budjettiylijäämästä ylimääräinen sosiaalituki jo kahtena viime vuotena.

Katerina Triantafilloun mukaan jonkinlaista Kreikan julkisen talouden tasapainottumista on viimeisen vuoden aikana ollut jo havaittavissa.

Nuoret passivoituneet työtilaisuuksien puutteessa

Triantafilloun perheen kolmekymppinen poika Dimitris on eri mieltä olojen paranemisesta.

Dimitris on palannut Kreikkaan kolmen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen. Hän on yksi sadoista tuhansista tukiohjelmien aikana ulkomaille muuttaneista nuorista kreikkalaisista.

Dimitris Triantafillou.
Yhdysvalloissa viime vuodet työskennellyt Dimitris Triantafillou palasi kotikonnuilleen eikä näe, että Kreikan tilanne olisi tällä välin parantunut.Sara Saure / Yle

– Kreikan huono taloustilanne ja rajoitetut työmahdollisuudet ovat poissaollessani passivoineet nuoria. He joutuvat luottamaan liikaa vanhempiensa tukeen. Kaikille nuorille tekisi hyvää päästä vähäksi aikaa pois Kreikasta ja tuntea, mitä on selviytyä omillaan, Dimitris Triantafillou sanoo.

Välttämättömin askel olisi saada nuorille paremmat palkat.

Yhdysvalloissa 15–25 dollarin tuntipalkkoihin tottunut Dimitris Triantafillou saa unohtaa samat tienestit kotimaassaan. Mutta se ei haittaa, koska hän haluaa kokeilla Kreikassa nyt jotain aivan muuta.

– Yritän elättää itseni oliivien ja hedelmien poiminnalla. Maataloudessa on työtilaisuuksia, Dimitris Triantafillou kertoo.

Talouskriisi pakotti ajattelumuutokseen

Kahden pikkulapsen kotiäiti Maria Leontaridou ei tiedä, mihin tukipakettien edellyttämä säästö kreikkalaisten palkkakuluissa on lopulta mennyt.

– Palkkojen nousu merkitsisi kulutuksen kasvua ja talouden paranemista, Leontaridou sanoo.

Kotiäiti Maria Leontaridou.
Kotiäiti Maria Leontaridou tukee kotimaan tuotantoa ja ostaa vain kreikkalaisia hedelmiä.Sara Saure / Yle

Leontaridoun mies työskentelee ilmavoimissa, missä palkat ovat typistyneet nykyisen lainaohjelman aikana. Isovanhemmat auttavat perheen menoissa, joista suurin ovat asumiskulut.

Maria Leontaridou näkee, että lainaohjelmien vuodet ovat opettaneet kreikkalaiset vähintään ajattelemaan uudella tavalla.

– Nyt ymmärrämme, että jos taskussa on tietty summa, sitä ei voi ylittää. Olemme oppineet arvostamaan sitä vähääkin, mitä meillä on.

Palkka on pienentynyt ja leipä kallistunut

Kaupungin virkailija Ioanas Nanouris ei koe, että tukiohjelmaan kuuluvat Kreikan julkisen sektorin hallintomuutokset olisivat parantaneet hänen työympäristöään millään lailla.

Vaikka Kreikan talous kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia, Nanourisin mielestä viimeisin ohjelma ei ole onnistunut auttamaan perheellisiä eikä perheettömiä.

– Lainapaketit veivät meidät pohjalle, Ioanas Nanouris tiivistää.

Hänella itsellään on nelihenkinen perhe.

– Ennen tukiohjelmia palkkani oli ylityölisineen 2 300 euroa ja leipä maksoi Kreikassa 30 senttiä. Nyt saan 1 300 euroa ja leipä maksaa melkein euron. Poikani onkin alkanut purnata, että taasko meillä on ruokana linssisoppaa, isi.

Virkailija Ionas Nanouris.
Esimiesasemassa olevalla kaupungin virkailijalla Ionas Nanourisilla on neljä maisterin tutkintoa ja 1300 euron palkka.Sara Saure / Yle

Seuranta jatkuu tukiohjelman jälkeenkin

Kreikan tukiohjelma päättyy pian. Sen jälkeen alkaa kahdeksan vuotta odotettu arki ilman lainaohjelmia.

"Uuteen aikaan" kuuluvat velkojien kanssa heti ensi vuodeksi sovitut lisäeläkeleikkaukset. Niiden vastapainoksi hallitus lupaa kreikkalaisille korvaavia toimia.

– Eläkkeiden lisäsaksiminen on väärin, Nanouris jyrähtää.

Hän suhtautuu epäilevästi maan tulevaisuuteen, jossa varmaa on vain seurannan jatkuminen.

– Seuranta voisi olla hyväksi, jos Kreikan nykyinen ja seuraava hallitus käyttäytyvät rehdisti kansaa ja velkojia kohtaan. Mutta samalla lainoittajienkin tulisi olla rehtejä meitä kohtaan. Tähän kaikkeen en valitettavasti usko, Ioanas Nanouris summaa.