Sorsarouva turvaa ihmisiin – Video: hautoo omakotitalon ikkunan alla Rovaniemen keskustassa

Pihassa liikkuu ihmisiä lähellä hautovaa sorsaa, mutta lintu ei liikauta höyhentäkään.

luonto
Sorsaemo hautoo Rovaniemen keskustassa
Sorsaemo hautoo Rovaniemen keskustassa

RovaniemiKun oikein tarkkaan katsoo, omakotitalon terassin vieressä näkyy pensaassa ruskea sorsa. Sinisorsanaaras on valinnut erikoisen pesäpaikan olohuoneen ikkunan alla Rovaniemen keskustassa.

Höyhenpeitteessä on mustan, ruskean, harmaan ja valkoisen eri sävyjä – juuri samoja, joita ruusupensaan läpi siilautuva auringonvalo luo pensaan juureen. Lintua on melkein mahdoton huomata.

Se luottaa viimeiseen asti suojaväriinsä.

– Suojaväri on niin hyvä, että se luottaa siihen, että häntä ei havaita. Kuten olet huomannut, se ei häiriinny vaikka tässä liikkuu, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi sanoo.

Pedot pysyvät poissa sieltä, missä ihminen on.

Ismo Kreivi, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja

Paikka on erikoinen. Pesä on omakotitalon terassin reunassa maassa, vain reilun metrin päässä olohuoneen ikkunoista.

Terassilla grillataan, juodaan kahveja ja otetaan aurinkoa, mitä milloinkin. Sorsanaaras ei siitä välitä. Ainoan kerran se lähti pakoon, kun ruusun alustaa putsattiin vanhoista lehdistä. Tuolloin pesä huomattiin ensimmäisen kerran.

Asiantuntijan mukaan se on valinnut pesälleen paikan, jossa se kokee olevansa turvassa.

– Se voi hakea ihmisen turvaa. Se tietää, että pedot pysyvät poissa sieltä, missä ihminen on. Ja tietenkin tuossa pensaassa on sille hyvä, suojaisa paikka olla. Siinä on varmaan kaksi tärkeintä syytä pesäpaikan valinnalle, Ismo Kreivi sanoo.

Joskus pesä voi olla vaikka parvekkeella

Linnuissa on monia sellaisia lajeja, jotka viihtyvät ihmisen läheisyydessä, mahdollisesti turvaa saadakseen tai ravinnon takia.

Västäräkki pyrstönkeikuttaja on yksi näkyvimpiä esimerkkejä pihoilla viihtyvistä linnuista. Jo alkukesästä se napsii hyönteisiä talojen tuntumasta ja myöhemmin kesällä se voi tuoda koko tuoreen pesueensa kärpäsjahtiin.

Vakioasukas oppii myös seuraamaan ihmisen toimia. Kun ruohonleikkuri käynnistyy, västäräkki saattaa hyökätä paikalle; se on huomannut, että leikatun ruohon seasta löytää helposti toukkia ja tainnuksissa olevia hyönteisiä.

Pesä on joskus löytynyt jopa traktorin moottoritilasta.

Harmaasieppo puolestaan on lintu, joka saattaa tehdä pesänsä hyvinkin näkyvään tai hankalaan paikkaan – hankalaan ihmisen kannalta. Halkopino on yksi vakiopaikka, mutta harmaasiepon pesä on joskus löytynyt jopa traktorin moottoritilasta.

Sinisorsallakin on aina toisinaan nähty hyvin erikoisia pesimäpaikkoja. Esimerkiksi Turussa sorsa, todennäköisesti aina sama yksilö on pesinyt useana vuonna kerrostalon parvekkeella kukkapurkissa. Helsingissäkin on tänä keväänä sorsa aloittanut pesinnän kerrostalon viidennen kerroksen parvekkeella.

Isojen kaupunkien kivierämaassa kunnon pesäpaikoista on ilmeisen kova puute.

Poikaset lähtevät liikkeelle heti kuoriuduttuaan

Sinisorsa saattaa pesiä joskus hyvinkin kaukana vesirajasta. Kuvia vettä kohti marssivista sorsaperheistä näkee usein alkukesästä. Emo johdattaa poikaset veden äärelle heti kun ne ovat kuoriutuneet.

–Kkunhan ne kuivuvat tuossa pesässä ne lähtevät. Sorsaemo ei ruoki poikasia, vaan ne syö heti itse, ja silloin pitää lähteä vesistön ääreen nopeasti ruokaa hakemaan, Ismo Kreivi sanoo.

Sorsaemo tietää luonnostaan suunnan mihin päin pitää pesuetta johdattaa.

– Tässä on joki lähellä, että sinne ne todennäköisesti katoaa sitten. Sillä on suuntavaisto sen verran hyvä, että kyllä se sen löytää.