Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele

Saaristomeren rehevöitymistä estävästä pilottitutkimuksesta on saatu hyviä tuloksia.

fosfori
kipsiä peltoon
Kipsiä levitettiin Savijoen valuma-alueen pelloille syksyllä 2016.Janne Artell

Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kipsipilotissa (siirryt toiseen palveluun) Varsinais-Suomen Savijoella on kerätty kokemuksia peltojen kipsikäsittelystä. Sitä on pidetty keinona vähentää nopeasti maatalouden fosforikuormitusta.

Fosforikuormitus ja eroosio eli maa-aineksen huuhtoutuminen ovat vähentyneet syksyllä 2016 alkaneen tutkimuksen aikana.

Tulokset ovat siis hyvin lupaavia. Pelloilta vesistöön huuhtoutuvaa hiukkasmaista fosforimäärää on onnistuttu vähentämään 50 prosenttia ja leville välittömästi käyttökelpoista liuennutta fosforia hieman vähemmän. Kipsin vaikutus kestää viisi vuotta.

Savijoen valuma-alueen kipsikäsittelyalue
Suomen ympäristökeskus

Savijoen keskivaiheilla Liedossa on käsitelty kipsillä 1550 hehtaarin peltoalue. Kipsilevityksen vaikutuksia on seurattu valumaveden laatuun ja peltojen ravinnetilaan.

Vertailualueella Savijoen yläjuoksulla peltoja ei käsitelty.

Mukana oleville 55 tilalle tuotiin 6200 tonnia kipsiä Yaran Siilinjärven tehtailta. Peltohehtaarille kipsiä levitettiin 4000 kiloa.

Kipsi (CaSO4·H2O) edistää fosforin pysymistä maassa. Se nostaa maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkasista muodostuu suurempia partikkeleita ja fosforia vapautuu valumavesiin vähemmän.

Fosfori pysyy silti kasvien käytettävissä, huuhtoutuminen pienenee ja maan rakenne paranee.

Keino fosforipäästöjen nopeaan leikkaamiseen

Kipsitutkimus on hallituksen kärkihanke, jolla on tähdätty laajemmin Saaristomeren tilan kohenemiseen. Samalla on tuotettu tietoa menetelmän sopivuudesta koko Etelä-Suomen ja Itämeren alueelle.

Hankkeen vetäjänä toimiva Helsingin yliopiston professori Markku Ollikaisen mukaan kipsimenetelmä sopii hyvin eteläisen Suomen peltojen fosforipäästöjen leikkaamiseen.

Kipsipilotti on innovatiivisena keinona mukana koko Itämeren alueen kattavassa, John Nurmisen säätiön johtamassa NutriTrade-hankkeessa. Sen tavoite on luoda järjestelmä Itämeren vapaaehtoisten ravinnevähennysten tarjoamiselle ja rahoittamiselle.

Suomi, Viro, Puola, Tanska ja Ruotsi laskevat pelloiltaan Itämereen 8 000 tonnia fosforia joka vuosi. Kipsikäsittelyllä maatalouden päästöjä voitaisiin professori Markku Ollikaisen mukaan vähentää 1500-2000 tonnia vuodessa.

Neljänneksen vähennystä pidetään merkittävänä myös siksi, että kipsikäsittely on edullisempi fosforihuuhtouman vähentäjä nykyisin käytettäviin menetelmiin verrattuna. Kipsipilotinlaskelmien mukaan nykyisten keinojen, kuten suojakaistat, hinta vähennettyä fosforikiloa kohden on 220 euroa, kun kipsityksen 70 euroa.

Sinilevälautta Itämeressä.
Sinilevälautta Itämeressä.Yle

Sopiiko muille maille?

Nyt tavoitteena on aloittaa peltojen kipsikäsittelykokeilut Itämeren ympäristössä, jotta nähdään, toimiiko menetelmä eri maissa.

Savijoki-hankkeessa kipsimenetelmä on todettu olevan viljelijöille helppo keino ja potentiaalista kipsinlevitysaluetta on Suomen pelloilla laajasti.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan peltojen kipsitys on turvallinen menetelmä myös ympäröivän luonnon ja peltojen kasvukunnon kannalta. Kipsin vaikutusta Savijoenuhanalaiseen jokivuolle simpukkaan, taimenen ja vesinäkinsammaleeseen on tutkittu parin vuoden ajan eikä haitallisia vaikutuksia ole havaittu.

Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren tarkastelualueella on kartoitettu lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria peltolohkoja, joista kipsinlevitykseen sopivia on yli puoli miljoonaa hehtaaria.

Kipsi, viljapelto, traktori, kipsin levitystä pellolle
Kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille Savijoen valuma-alueella Liedossa.Janne Artell

Kaikki kipsit eivät sovellu pelloille

Peltokäsittelyyn soveltuvaa puhdasta kipsiä on saatavissa erilaisten teollisten prosessien sivutuotteena ja voimalaitosten savukaasujen rikinpoiston seurauksena.

Myös louhittua luonnonkipsiä voidaan käyttää pelloilla. Latviassa on sitä luonnonkipsiä tuottava kaivos.

Eri puolilla maailmaa olevien kaivosten tai teollisuuden sivutuotteena saatu kipsi ei välttämättä käy maanparannukseen, sillä niiden kipsi sisältää raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita.

Kipsikäsittely ei sovi sulfaattipitoisilla pelloille.

Tukipolitiikkaan muutos

Savijoki-hankkeen tavoitteena oli etsiä keinoja myös logistiikkaan. Siilinjärveltä kipsi voitaisiin kuljettaa myös junalla eri puolille Suomea. Muille Itämeren maille myös merikuljetukset ovat mahdollisia.

Puhdasta kipsiä syntyy muissakin Itämeren maissa ja Euroopassa teollisuuden sivutuotteena.

Professori Markku Ollikaisen mukaan peltojen kipsikäsittely olisi saatava myös ympäristötukiohjelmaan, koska näytöt sen toimivuudesta on osoitettu. Nyt käytettävät keinot eivät auta yhtä nopeasti maatalouden fosforipäästöjen hillitsemisessä.

Muissa maissa pitäisi saada pikaisesti tutkimukset käyttöön kipsin soveltuvuudesta savimaiden käsittelyyn. Puolalaisten kanssa tutkimusyhteistyötä on jo viritelty.

Kipsin käyttöä maatalouden päästöjen hillitsemisessä aloitetaan myös Uudellamaalla. John Nurmisen säätiö on yksityisten rahoittajien ja ympäristöministeriön tuella käynnistämässä uuden Vantaanjoen kipsihankkeen jo ensi syksynä.