Puutarha kannattaa kastella läpikotaisin tai ei ollenkaan – kuivuuden takia kastelulaitteet käyvät maatiloilla täysillä

Viimeisimmistä sateista on jo aikaa, mutta luonnolla ei vielä ole akuuttia hätää. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

kuivuus
Tulppaaneja kukkapenkissä
Henrietta Hassinen / Yle

Vaikka suomalaiset nauttivat toukokuun poikkeuksellisesta lämmöstä, ei hellejakso tarjoa ympäristölle samaa auvoa.

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta tarjoaa kotipuutarhureille vinkin istutusten pelastamiseksi. Mikä tahansa kastelu ei ole nimittäin avain onneen.

– Pintapuolinen kastelu voi pahentaa tilannetta, koska silloin juuret hakeutuvat lähemmäksi pintaa ja ovat alttiimpia kuivumiselle. Kukkapenkki pitäisi kastella läpikotaisin myöhään illalla tai sadekuuron jälkeen, jotta multa kastuu tarpeeksi syvältä.

Jos siis ei jostain syystä pysty kastelemaan kasveja kunnolla, on parempi jättää kokonaan kastelematta.

Nopeasti sulanut lumi jätti maaperän kuivaksi kasveille

Ryttärin mukaan tämän kevään tilanne on kasveille hankala, koska voimakas hellejakso lämmitti ja lumet sulivat nopeasti. Yleensä lumi sulaa hitaammin ja jättää maaperään kosteutta, joka ravitsee kasveja, vaikka ei sataisi.

– Monella kasvilla alkaa tehdä tiukkaa. Kasvit eivät kuitenkaan välttämättä kokonaan kuole, vaikka maanpäälliset osat kuihtuvat, Ryttäri sanoo.

Parhaiten kuivuutta sietävät lajit, joiden juuret ovat syvällä tai joiden lehdet ovat esimerkiksi vaha- tai karvapeitteisiä.

Syvällä olevat juuret suojaavat kuivumiselta, joten vaikka maanpäälliset osat nuupahtaisivat, ei koko kasvi kuole. Lehtien peite taas hidastaa kosteuden haihtumista.

Hyvin pärjäävät esimerkiksi matalat, ruohojuuriset kasvit ja mehikasvit, jotka ovat varastoineet vettä.

Hyvä talvi pohjavesivarannoille

Pohjavedet sen sijaan ovat jopa hieman keskimääräistä korkeammalla. Pohjoisessa pohjavesien pinnat nousevat vielä, mutta muualla maassa pohjavedet alkavat pikku hiljaa laskea.

– Kuiva kausi on ollut vasta lyhyt, noin 10–15 päivää. Pohjavesivarantoja on vielä hyvin jäljellä. Sään muutokset vaikuttavat aina pohjaveden pintoihin vähintään parin viikon viiveellä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

Pohjavesivarantojen täydentymisen kannalta kulunut talvi oli myönteinen yllätys. Lunta tuli kerralla paljon ja se pysyi maassa koko talven. Sulaessaan iso määrä lunta imeytyy hyvin maaperään.

Toissa talvena lunta tuli vähän useamman kerran ja se suli aina välissä pois. Näin vesivarannot eivät tuolloin ehtineet täydentyä.

Mansikan kukinto
Toni Pitkänen / Yle

Mansikan kasvukausi voi jäädä lyhyeksi

Maatalouteen kuivuus ei ole vielä merkittävästi vaikuttanut.

– Kastelulaitteistot käyvät täysillä, jotta kasvua saadaan vauhditettua, kertoo ProAgrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori.

Mansikkasadon puolesta ei tarvitse vielä pelätä. Lämmin sää on vauhdittanut sadon kasvua, ja mansikoita odotetaan toreille jo ennen juhannusta.

Kukinta ja kasvukausi voivat kuitenkin olla nopeasti ohi. Innokkaita pakastajia onkin kehotettu olemaan ajoissa liikkeellä.

Tiloilla odotellaan kuitenkin jo kunnollisia sateita, koska silloin vettä saadaan kerralla laajemmalle alueelle suurempina määrinä.

Kuivuudella on myös hyviä puolia: rikkaruohot ovat heränneet hitaasti eivätkä olosuhteet ole otolliset kasvitautien leviämiselle.

Lue lisää:

Kuivuus ja kuumuus ovat tehneet toukokuusta maastopalopainajaisen – "Kuivuus vain jatkuu ja jatkuu"

Ylen meteorologi: Toukokuusta tulossa mittaushistorian lämpimin

Savolaista mansikkaa saadaan toreille jo ennen juhannusta – satokaudesta tulee kuitenkin "lyhyt ja sähäkkä"

Pelastusjohtajalta harvinainen vetoomus tulitöiden välttämiseksi: "Nyt on tosi kyseessä!"

Hyttyskesä on alkanut rajuna Keski-Suomessa