Tuore ylioppilas loi itselleen oman opiskelutekniikan ja se kannatti – kirjoitti lukihäiriöstä huolimatta neljän E:n paperit

Noin joka kymmenes lukioiden oppilaista kärsii jonkinasteisesta lukihäiriöstä. Iiläinen Iida-Maria Huhta menestyi ylioppilaskokeissa erinomaisesti haasteesta huolimatta.

oppimisvaikeudet
Iida-Maria Huhta värikkäiden muistiinpanojen kanssa
Vaikka opinnot ovat jo loppuneet,ei Huhta jää kesäksi laakereilleen lepäämään. Hän työskentelee koko kesän paikallisessa lähikaupassa.Timo Nykyri / Yle

Lukihäiriöstä kärsivät eivät ole yleensä kestomenestyjiä ylioppilaskokeissa. Iida-Maria Huhta suoriutui niistä kuitenkin erinomaisesti. Kuudesta kirjoitetusta aineesta hän sai neljästä arvosanaksi E:n, joka on toiseksi korkein arvosana.

Huhta ei ole antanut lukihäiriön vaikuttaa koulumenestykseen. Päinvastoin, hän kehitti itse oman menetelmän oppimiseen, jossa yhdistyy ajankäyttö, omat muistiinpanot ja värikoodit.

Muistiinpanoja
Kuvat ja värit ovat tärkeässä roolissa Huhdan muistiinpanoissa.Timo Nykyri / Yle

Iida-Maria Huhdan opiskelutapa kehittyi pikkuhiljaa. Hän aloitti ensin merkkaamalla rasteja tärkeimpiin kohtiin sivun reunoihin. Kun koealueet pidentyivät lukiossa, muuttui myös opiskelumenetelmä.

Huhta lukee alueen tai kirjan vain kerran ja tekee samalla muistiinpanoja vihkoon. Hän ottaa toiseen paperiin ylös avainasiat, kolmannelle paperille päätyvät kaavat ja avainsanat. Kaikissa näissä vaiheissa värit ovat tärkeässä roolissa.

– Olen käyttänyt opiskelussa paljon värejä. Koska minulla on lukihäiriö, on lukeminen hidasta. Mutta värit jäävät hyvin mieleen.

Synesteetikko kokee asiat väreinä

Lukihäiriö voi erikoispuheterapeutti Leena Ervastin mukaan hidastaa lukemista ja asioiden omaksumista. Hänen mukaansa siihen on usein syynä lukemisen hitaus ja olennaisen tiedon hahmottaminen luettavasta tekstistä.

– Lukihäiriö voi myös haitata vieraiden kielten opiskelua, koska niiden kirjoitusasu ja rakenne on erilainen verrattuna suomen kieleen.

Älä jää yksin lukihäiriösi kanssa – sitä ei voida poistaa mutta sille voidaan aina tehdä jotain

Huhta epäilee, että hänellä on synestesia. Synesteetikoilla on kyky kokea yhden aistin kautta tuleva ärsyke kahden tai useamman aistin välityksellä. Musiikki voi tanssia abstrakteina kuvioina, maku saada muodon tai haju värin.

– Jos kirjoitan jonkun asian, ajattelen automaattisesti sen jonakin värinä. Kun tekee tietyt asiat tietyillä väreillä, niin minulla ainakin tulee heti mieleen se asiakokonaisuus.

Erikoispuheterapeutti Leena Ervast sanoo, että värikoodien käyttö voi olla hyvä apu joillekin. Toisaalta värit ja ylimääräinen visuaalisuus voivat hänen mukaansa sekoittaa osaa lukihäiriöisistä.

– Meillä kaikilla on erilaisia, omassa arjessa hyväksi havaittuja opiskelukeinoja. Jos opiskelija huomaa värien ja värikoodien auttavan opiskeltavan materiaalin oppimisen tukena, se on hyvä.

Ohjeita tehokkaaseen opiskeluun

Ervastin mukaan opiskelu voi onnistua lukihäiriöstä huolimatta hyvin, jos kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin.

– Lukeminen kannattaa aloittaa ajoissa, ja opiskella pieniä määriä kerrallaan. Muistiinpanot on hyvä tehdä itsesi näköiseksi ja pyrkiä hahmottamaan kokonaisuudet.

Huhta täydentää vinkkejä vielä oman tapansa näköisesti.

– Käytän värejä apuna. Kun tekee systemaattisesti samat asiat samalla värillä, ne muistuvat myöhemmin mieleen.

asfgh
Huhdan lempiaine on biologia. Yksi hänen kohokohtiaan koulussa oli lukion osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön lohivesien parantamiseksi.Timo Nykyri / Yle

Ervast muistuttaa, että lukihäiriö on varsin yleinen pulma, eikä sitä pidä hävetä. Hänen mukaansa koulun erityisopettajalle kannattaa kertoa mahdollisesta lukihäiriöstä.

– Ja pyydä selvittämään asia jo ensimmäisen lukioluokan aikana, jotta saat kaiken mahdollisen tuen koulussa ja ylioppilaskirjoituksissa.

Monissa kouluissa järjestetään kursseja, joissa opetetaan eri opiskelutekniikoita ja niitä kannattaakin hyödyntää. Tarvittaessa yksilöllistä apua voi hakea, ja sitä kautta voi saada menetelmät opiskeluun juuri itselle sopivaksi.

– Älä jää yksin lukihäiriösi kanssa – sitä ei voida poistaa, mutta sille voidaan aina tehdä jotain, Ervast sanoo.

Useat lukio-opiskelijat ovat Ervastin mukaan kokeneet käsin kirjoittamisen tehokkaammaksi oppimisen kannalta kuin tietokoneella kirjoittamisen. Huhtakaan ei liiemmin innostu koulujen sähköistämisestä.

– Minä revin hiuksia päästä, kun netissä oleviin oppimateriaaleihin ei voi muokata tekstiä omilla väreillä, Huhta naurahtaa.