Yli satavuotias paperitehdas kohtasi karun lopun ja jäi tyhjilleen – nyt aavetehtaaseen puhalletaan uutta elämää

Myllykosken vanhan paperitehtaan huhtikuussa ostanut Redeve Oy käy vuokraneuvotteluja ensimmäisten yritysten kanssa.

teollisuus
Myllykosken tehdas
Noki on värjännyt Myllykosken tehtaan punatiilisen piipun.Juulia Tillaeus / Yle

Tehtaan piiput piirtyvät korkeina sinistä taivasta vasten. Savua ei niistä nouse. Eikä ole vuosiin noussutkaan.

Myllykosken paperitehtaan koneet sammuivat joulukuussa 2011. Viimeinen paperirulla löi valmistuttuaan niitin tehtaan 105-vuotiselle tuotantohistorialle. Siitä lähtien metsäyhtiö UPM on yrittänyt löytää ratkaisua tilojen jatkokäytölle.

Huhtikuussa tehtaan tulevaisuus sai suunnan, kun kiinteistökehitysprojekteihin erikoistunut Redeve Oy osti tehtaan.

Nyt alue yritetään palauttaa entiseen loistoonsa.

Redeven hallituksen puheenjohtaja Jari Lahtinen mittailee punatiilistä piippua katseellaan. Kasvoille leviää tyytyväinen hymy.

– Piippu herättää minussa joka kerta positiivisen tunteen, kun tulen tänne. Se näkyy jo kaukaa tänne tullessa. Työmaamerkki.

Redeve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jari Lahtinen
Jari Lahtinen näkee tehdasalueen tulevaisuuden valoisana.Juulia Tillaeus / Yle

Lorun loppu

Ensimmäinen paperikone hyrähti käyntiin Myllykoskella vuonna 1906, kun Björnbergin suku ryhtyi laajentamaan 1800-luvun lopulla aloitettua voimalaitos- ja sahatoimintaa. 1910-luvulla sukuyhtiö alkoi keskittyä paperin tuotantoon.

Paperitehdas työllisti kultavuosinaan jopa 1 500 työntekijää, ja sen ympärille kasvoi oma yhdyskunta.

2000-luvulla Björnbergien sukuyhtiö Myllykoski Oyj velkaantui. Yhtiö ei enää kyennyt pyörittämään tehdasta ja myi sen joulukuussa 2010 UPM:lle. Metsäjätti pyöritti tehdasta vielä vuoden eteenpäin, kunnes päätti sulkea sen.

– Kävin täällä silloin, kun paperikoneita purettiin. Kyllä siitä tuli haikea mieli, vaikka ei itse täällä töissä ollutkaan, Redeven hallituksen puheenjohtaja Jari Lahtinen toteaa.

Myllykosken entinen paperitehdas
Myllykosken tehtaan ikoninen nimikyltti on yhä paikallaan.Pyry Sarkiola / Yle

Ensimmäiset neuvottelut jo käynnissä

Redeve aloitti neuvottelut UPM:n kanssa viitisen vuotta sitten. Ne olivat välillä tauolla, kun tehtaaseen kaavailtiin bioetanolitehdasta. Hanke kuitenkin kaatui rahoitusongelmiin. Redeven ja UPM:n neuvottelut saivat uutta tuulta alleen vuoden vaihteessa, ja huhtikuussa nimet rustattiin paperiin.

Tehtaan pitkä teollinen historia herätti Redeven kiinnostuksen.

– Hienointa alueessa on historia ja se toiminta, jota täällä on ollut. Se jollain tavalla leimaa tätä koko aluetta tänne tullessa. Nykyään upeinta ovat kiinteistön ominaisuudet, kuten suuret tilat, jykevät betonirakenteet ja infra, joka tänne on rakennettu valmiiksi. Sitä pitää päästä hyödyntämään, Lahtinen toteaa.

Tyhjä entinen paperisali Myllykosken tehtaalla
Tästä paperikonehallin osasta on jo jätetty vuokratarjous.Pyry Sarkiola / Yle

Uuden omistajan tarkoituksena on herättää tehdasalue henkiin teollisuuskäytössä.

– Päämääränämme on saada alueelle elinvoimaa, yrityksiä ja toimintaa. Alueessa on paljon potentiaalia. Vanha rakennuskanta on otettavissa hyötykäyttöön suhteellisen pienin muutoksin.

Ensimmäiset vuokraneuvottelut ovat jo käynnissä. Vuokraamisesta on kiinnostunut viisi kiertotalouden, teknologian ja varastoinnin parissa toimivaa yritystä.

Tähän mennessä kiinnostusta ovat herättäneet pääasiassa uudemmat paperikonehallit ja Kymijoen vastarannalla oleva puhdistamo.

– Tavoitteenamme olisi saada vuokrattua tiloja mahdollisimman isoina kokonaisuuksina, mutta niitä voidaan tarvittaessa jakaa pienempiin osiin.

Vanha paperikonesali
Tässä tilassa toimi Myllykosken tehtaan ensimmäinen paperikone.Pyry Sarkiola / Yle

Tilat ovat pääasiassa siinä kunnossa, johon ne paperin valmistuksen päätyttyä jäivät.

Lahtisen mukaan kiinnostuneiden yritysten joukossa on sekä pieniä paikallisia että valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Tavoitteena olisikin saada alueelle erikokoisia yrityksiä.

– Osa tiloista on vaikeasti käyttöönotettavia. Osa on helposti käyttöönotettavissa, mutta varustelultaan vaatimattomia ja ehkä heikkokuntoisiakin. Esimerkiksi vanhassa, ensimmäisessä paperikonehallissa on käytännössä maalattia. Sen tyyppiset tilat soveltuvat vuokralaisille, joilla ei ole niin paljon vuokranmaksukykyä, mutta joilla riittää intoa ylläpitää toimintaa siellä.

Kaupan myötä yhtiön omistukseen siirtyi teollisuuskiinteistöjen lisäksi käyttämättömiä teollisuustontteja noin 50 hehtaarin pinta-alalta, pieniä asuintontteja Myllykosken taajamasta sekä yhdeksän asunnon kerrostalo ja Konjakkikujana tunnetun Espiksenkadun vanhat huvilat, joissa asui aikoinaan tehtaan toimitusjohtajan lisäksi insinöörejä ja virkailijoita.

Myllykosken tehtaiden huvilat
Espiksenkujan valkoiset kartanot valmistuivat 1930- ja 1940-luvuilla.Pyry Sarkiola / Yle

– Teollisuuskiinteistöjen lisäksi näen myös maa-alueiden hyödyntämisessä hyvät mahdollisuudet. Tämän kokoisia, valmiiksi kaavoitettuja teollisuustontteja ei näillä kulmilla muita ole. Lisäksi aikoinaan paperiteollisuuden tarpeisiin rakennettu infra on varsin vahva. Alueella on maakaasua, raideyhteys ja valtakunnan verkko vieressä. Ja Kymijoki, joka muodostaa alkuperäisen infran, Lahtinen sanoo.

Lahtinen uskoo, että ensimmäiset vuokrasopimukset allekirjoitetaan syksyyn mennessä.

– Toiminta voi käynnistyä ensimmäisten yritysten osalta joko syksyllä tai ensi vuoden puolella.

Haussa toimiva kokonaisuus

Tehtaan pihalla lepää suuria metallisia kappaleita. Ne kuuluvat Myllykosken voimalaitoksen höyrykattilaan, jonka UPM myi Saksaan. Työmaa-asuiset miehet sujahtelevat rakennuksesta toiseen. Tehtaalla eletään siirtymävaihetta. Haltuunottoprosessi on vielä käynnissä.

– Kartoitamme parhaillaan mitä on tehtävä, että saamme yritysten tarvitseman välttämättömän infran ja talotekniikan käyttöön. Teemme lähinnä suunnitelmia tässä vaiheessa. Tarkemmat suunnitelmat ja toteutus tehdään yhteistyössä tulevien yritysten kanssa.

Alueelle on tarkoitus saada monipuolista yritystoimintaa ympäristötekijöiden ja rakennusten puitteissa. Kokonaisuuden täytyy toimia.

– Vuokralaisten harjoittaman toiminnan pitää soveltua alueelle, eikä se saa olla ristiriidassa muiden alueella toimivien yritysten toiminnan kanssa, Lahtinen pohtii.

Tyhjä entinen paperisali
Paperikoneet on viety Myllykoskelta pois, ja hallit ovat tyhjillään.Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakson alueella muitakin vanhoja tehdasalueita on valjastettu uusiokäyttöön. Voikkaan vanhassa paperitehtaassa on yritysalue, jossa toimii useita yrityksiä. Summan vanhassa paperitehtaassa Haminassa toimii puolestaan Googlen palvelinkeskus. Kuusankoskella sijaitseva vanha Kymin Ruukin tehdasalue on muutettu Taideruukiksi, jonne on keskittynyt esimerkiksi käsityöpuoteja, taiteilijoita ja hyvinvointialan yrittäjiä.

Redeve ei ole ottanut Myllykosken kehityshankkeeseen mallia muista tehdasalueista, mutta niiden vaikutteet olisivat alueelle tervetulleita.

– Taidepuoli ei ole ollut päällimmäisenä ajatuksena, mutta se ei ole poissuljettua. Se voisi hyvinkin toimia joissain tiloissa, jos sille löytyisi sopiva vetäjä.

Lahtinen uskoo, että viiden vuoden aikajänteellä tiloissa toimii useita yrittäjiä. Toiveissa on, että siihen mennessä alueelle olisi jo noussut uudisrakennuksia.

– Alueen saaminen elinvoimaiseksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Tämä on useiden vuosien projekti. Hetkessä tällaista ei saada täyteen, jos koskaan. On rakennuksia, joita ei voida kokonaan ottaa käyttöön.

Myllykosken paperitehtaan tyhjennetty varasto
Pyry Sarkiola / Yle