Tytöt päihittivät pojat lähes kaikissa ylioppilaskokeissa – Katso kevään ylioppilaiden väliset erot omassa lukiossasi

Pojat olivat parempia englannissa, kemiassa, pitkässä matematiikassa ja pitkässä venäjässä. Jutun lopussa näet tyttöjen ja poikien erot lukioittain. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

ylioppilaskirjoitukset
tyttö ja poika vääntää kättä
Aleksander Heino ja Lilli Rantanen käyvät Helsingin matematiikkalukiota Maunulassa.Markku Rantala / Yle

Lilli Rantasella oli ennen vanhojen tansseja toisenlainen tilanne kuin lukiolaistytöillä yleensä: poikia tanssipariksi oli tarjolla yllin kyllin. Sen sijaan oman luokan poikien piti etsiä naispuolisia tanssipareja muista lukioista.

Maunulan yhteiskoulun lukion yleislinjalla ja samassa koulussa toimivassa matematiikkalukiossa on nimittäin enemmän poikia kuin tyttöjä – matematiikkalinjalla poikia on kaksi opiskelijaa kolmesta.

Vanhojen tansseja lukuunottamatta sukupuoli ei vaikuta millään tavalla, sanoo Lilli Rantanen.

tyttö pitää kirjaa kädessä
Markku Rantala / Yle

– Mä itse en ole koskaan esimerkiksi kokenut, että pojat olisivat matematiikassa parempia, koska mä olin peruskoulussa yksi meidän luokan parhaimpia.

Jostain syystä pojat kuitenkin valitsevat ja kirjoittavat pitkän matematiikan useammin kuin tytöt.

Tänä keväänä valmistuvista ylioppilaspojista lähes puolet kirjoitti pitkän matematiikan, tytöistä kolmasosa. Tyttöjen ja poikien keskimääräiset arvosanat matematiikassa olivat kuitenkin käytännössä samat – pitkässä matematiikassa pojilla vain hitusen parempi.

Äidinkielessä tytöt voittivat, pojat puolestaan englannissa parempia

Yliopistojen opiskelijavalinta on muuttumassa siten, että suurin osa opiskelijoista otetaan vuonna 2020 sisään ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Ennakkotietojen perusteella kaikille pakollisesta äidinkielen arvosanasta tulee merkittävä pistepotti jatko-opiskeluihin haettaessa.

Se hieman mietityttää Helsingin matematiikkalukion ensimmäistä luokkaa käyvää Juhani Haikalaa. Hän kertoo, että äidinkieli tuotti peruskoulussa ongelmia. Yli ysin oppilaalla äidinkieli putosi kutoseen peruskoulussa – se ei vain napannut.

– Suoraan sanoen kielioppi ei vaan ole hirveän kiinnostavaa. Äidinkieli helpottui vähän lukioon tullessa, kun ei ole niin paljon sitä kielioppia. Onhan se oikeasti tärkeää oppia kirjoittamaan oikein ja oikealla kirjakielellä.

Äidinkielen ylioppilaskokeessa pojat kirjoittivat yli puoli arvosanaa heikommin kuin tytöt.

En mieti, onko oppilas tyttö vai poika tai jotain muuta. Heillä on jokaisella etunimi, omat kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet.

Juha-Matti Tammela, suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori

Itse asiassa tyttöjen keskimääräinen arvosana oli lähes kaikissa aineissa parempi kuin poikien. Englanti, pitkä venäjä, kemia ja pitkä matematiikka sujuivat pojilla kuitenkin tyttöjä paremmin. Kovin suuriksi erot eivät kasvaneet. Suurin ero poikien hyväksi oli pitkässä englannissa, noin puoli arvosanaa.

Suurimmat erot tyttöjen hyväksi olivat terveystiedossa ja psykologiassa, joita tytöt myös kirjoittavat huomattavasti enemmän kuin pojat. Tytöt päihittivät pojat myös fysiikassa, vaikka pojista sen kirjoitti joka kolmas ja tytöistä joka kymmenes.

Voit katsoa alla olevasta taulukosta tarkemmin tyttöjen ja poikien väliset erot eri aineissa. Taulukossa ovat mukana ylioppilaskokeet, joihin on osallistunut vähintään 20 tyttöä ja 20 poikaa.

Grafiikka
Mikko Airikka | Yle

Äidinkielen opettaja katsoo oppilaita yksilöinä

Mutta onko sillä väliä, että pojat valitsevat useammin pitkän matematiikan, jolla avautuvat paremmat mahdollisuudet teknillisille aloille? Tai sillä, että tytöillä muuten menee kirjoitukset paremmin? Pitääkö sukupuolta edes ajatella?

Matematiikan opetusta ja siihen liittyviä mielikuvia tutkinut yliopiston lehtori Laura Tuohilampi pitää matematiikan osalta tärkeänä, että kaikki – niin tytöt kuin pojatkin – pitäisivät sen opiskelua mielekkäänä. Tutkimuskin on todistanut, ettei pojilla synnynnäisesti ole sen "parempaa matikkapäätä” kuin tytöilläkään.

Matematiikan opetuksen tuntimäärät ovat isot ja siihen laitetaan rahaa, ja kuitenkin selvityksissä on huomattu, että vain harva oppilas pitää siitä ja iso osa kokee osaamisensa huonoksi

Opetuksen uudistaminen olisi siis tarpeen ja siitä hyötyisivät kaikki oppilaat.

– Jo oppimateriaalien esimerkit ovat usein teknisiä ja insinöörimäisiä. Puuttuu kokonaan sellainen puoli, mikä ehkä tyttöjä tai vähemmän teknisesti suuntautuneita oppilaita voisi kiinnostaa, Tuohilampi sanoo.

Matematiikan opetuksessa ja siihen liittyvissä tehtävissä voisi tuoda monipuolisemmin esiin vaikkapa lääketiedettä ja hoivaa: Miten matematiikka liittyy rokotuksiin? Miten se liittyy vakuutuksiin? Koko elämänkirjo ja matematiikan yhteys siihen paremmin esiin.

kolme poikaa lukee kirjaa
Helsingin matematiikkalukiolaiset Visa Valpola, Aleksander Heino ja Viacheslav Girenko tekevät kompleksilukujen koetta.Markku Rantala / Yle

– Monet saattavat ajatella, että kun matikankirjoihin laitetaan jääkiekkotehtäviä tai hevostehtäviä, niin sitten asia on kunnossa. Mutta se ajattelu menee kyllä pieleen, Tuohilampi sanoo.

Ja toki sukupuolella on jotain merkitystä. Teknologiateollisuus esimerkiksi ilmoitti vastikään, että alalle tarvitaan lähivuosina yli 50 000 uutta osaajaa. Sitä tarvetta paikkaamaan kaivataan myös naisia, ja siksi matemaattisista aineista kiinnostuneita tyttöjä on syytä houkutella alalle.

– Oppilaille pitää antaa myös paremmin tietoa, millaisiin tehtäviin teknillisiltä aloilta voi päätyä. Mielikuva monella on hyvin tylsä ja tekninen, vaikka työtä voi teknisen koulutuksen avulla tehdä vaikka ympäristön tai terveyden hyväksi, Tuohilampi kuvaa.

sormet selaavat kirjaa
Markku Rantala / Yle

Jos tyttöjä on kaivattu lukemaan pitkää matematiikka ja suuntautumaan teknillisille aloille, niin samaan aikaan on keskusteltu nuorten äidinkielen osaamisesta ja erityisesti poikien heikosta lukutaidosta (siirryt toiseen palveluun).

Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Juha-Matti Tammela pitää tärkeänä puhua myös kirjoitustaidosta.

– Pikaviestimissä kielenkäyttö on niin erilaista. Mä olen miettinyt, että kuinka paljon nuoret koulun ulkopuolella edes kirjoittaa tekstejä, joissa käytetään kokonaisia lauseita. Kirjoittamista pitäisi saada enemmän, ei pelkästään lukemista.

Tammela harmittelee, että aikaa on kuitenkin vähän: äidinkielen kurssimäärä on pysynyt samana eli yhdeksässä, vaikka opetettavan sisällön määrää on lisätty.

Tyttöjen ja poikien osaamisessa hän ei ole huomannut omassa koulussaan eroja. Matematiikkalukion oppilaita tosin tuntuu kiinnostavan asiapitoiset, luonnontieteeseen ja teknologiaan liittyvät tekstit.

.

Juha -Matti Tammela
Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Juha-Matti Tammela.Markku Rantala / Yle

– En mieti, onko oppilas tyttö vai poika tai jotain muuta. Heillä on jokaisella etunimi, omat kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet. Siitä lähdetään, että jokainen on erilainen ja kiinnostuu erilaisista asioista. Ja kun on kiinnostusta, on motivaatiota ja sitten yleensä menestyykin.

Korjaus 28.5. kello 10.17: Poistettu tieto siitä, missä lukioissa kirjoitettiin huonoiten, sillä kyse oli hyvin pienistä lukioista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.