Vieraskielisten ryntäys Stadin ammattiopistoon pakottaa miettimään opetusta uusiksi – "Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi"

Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja.

ammatillinen koulutus
Stadin ammattiopiston lähihoitajaopiskelija Fatma Farah Suufi.
Stadin ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoista lähes 30 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.Antti Kolppo / Yle

– Totta kai joskus mä en ymmärtänyt hyvin, kun he puhui. Mutta mä rehellisesti sanoin, että minä en ymmärtänyt, ja he selittää mulle uudelleen. Yleensä suomalainen on positiivinen ja he sanoivat, että sä puhut aina tosi hyvin.

Näin kuvaa kokemuksiaan työharjoittelusta afganistanilainen Noora Balkhi. Hän sanoo saaneensa vanhusten asenteesta energiaa ja motivaatiota oppia kieltä yhä paremmin. Varsinaista työtä, eli vanhusten auttamista, satunnaiset ymmärtämisvaikeudet eivät Balkhin mukaan haitanneet.

Lähihoitajaopiskelija Noora Balkhi.
Noora Balkhi haluaa hoitaa vanhuksia, koska hänen omat vanhempansa ovat kaukana.Antti Kolppo / Yle

Maahanmuuttajien istuttaminen vuoksikausiksi pelkille suomen kielen tunneille ei olekaan kovin mielekästä. Helsingissä tähän tosiasiaan jouduttiin heräämään viimeistään vuonna vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen siinä määrin, että tilanne nimettiin kriisiksi.

Vuotta myöhemmin kaupunkiin perustettiin Stadin osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on kartoittaa turvapaikan saaneiden ja muiden aikuisten maahanmuuttajien olemassaolevaa osaamista sekä ohjata heitä koulutukseen ja töihin.

– Kotoutuminen sujuvoituu, kun tiedetään, minkä vahvuuksien pohjalle rakennetaan. Kielen ja kulttuurin oppimista sekä ammatillisen osaamisen täydentymistä voidaan edistää rinnakkain, kuvaa keskuksen päällikkö Arja Koli.

Arja Koli, päällikkö, Stadin osaamiskeskus.
Stadin osaamiskeskuksen päällikkö Arja Koli vaatii opetukselta kulttuuri- ja kielitietoisuutta.Antti Kolppo / Yle

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvanut räjähdysmäisesti

Balkhi on opiskellut viime vuodenvaihteesta lähtien lähihoitajaksi Stadin aikuisopiston ryhmässä, jossa ei ole yhtään syntyperäistä suomalaista. Kahdestakymmenestä opiskelijasta valtaosa on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Ryhmä ei ole Helsingin ammatillisessa koulutuksessa mikään harvinaisuus. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kahdessa vuodessa noussut 20,4 prosentista 32,3 prosenttiin.

Eniten maahanmuuttajia opiskelee teknisillä aloilla, mutta suosittuja ovat myös ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.

Arja Koli selittää tiettyjen linjojen suosiota sillä, että monilla on niistä jo ennestään kokemusta. Esimerkiksi Balkhi on kuitenkin päätynyt Suomessa vaihtamaan alaa. Hän työskenteli kotimaassaan kampaajana, mutta Suomessa vanhusten hoitaminen alkoi houkuttaa.

– Mun vanhemmat eivät ole Suomessa, vaan he ovat kotimaassa. Kun autan vanhuksia, se tuntuu hyvältä. Se sopii mulle, koska täällä ei ole sukulaisia, ei ole perhettä, Balkhi selittää.

Hänen opiskelukaverinsa Meryem Özzoprak puolestaan työskenteli Turkissa vaatesuunnittelijana, mutta nyt haaveet ovat vaihtuneet.

– Tämä ammatti kiinnostaa minua, lastenhoitaja, lähihoitaja. Sen jälkeen voi hammashoitajaksi jatkaa. Minun unelma on olla hammashoitaja, Özzoprak kertoo ja nauraa makeasti päälle.

Lähihoitajaopiskelija Meryem Özzoprak.
Meryem Özzoprak luottaa siihen, että työpaikka löytyy valmistumisen jälkeen.Antti Kolppo / Yle

Opiskelutaidoissa on suuria eroja

Vieraskielisten opiskelijoiden ryntäys ammatillisiin opintoihin vaatii paljon myös opettajilta ja opetukselta.

– Meidän pitää tunnustaa se tosiasia, että meillä on todella paljon varsinkin Helsingissä sellaisia koulutukseen tulijoita, jotka eivät ole käyneet suomalaista peruskoulua. Heidän perusvalmiutensa eivät ole sillä tasolla kuin täällä on totuttu olevan, Arja Koli toteaa.

Tämän on huomannut myös muiden muassa Balkhia ja Özzoprakia opinnoissa eteenpäin luotsaava hoitotyön opettaja Sirpa Holopainen.

– Opettaminen vaatii läsnäoloa, herkkyyttä ja pitkää pinnaa. Monia asioita pitää selittää monia monia kertoja ja niihin pitää palata eri yhteyksissä, jotta ne jäävät mieleen, hän kuvailee jokapäiväistä työtään.

– Toiset eivät ole saaneet yhtään mitään koulutusta kotimaassaan, toisilla on yliopistokoulus. Mutta se on selvää, että kaikki tarvitsevat selkokieltä! Holopainen summaa.

Myös opettajia yhä useammista kulttuuritaustoista

Stadin ammattiopiston henkilökunta on monikulttuuristunut opiskelijoiden rinnalla. Arja Koli onkin valmis käyttämään hyväksi opettajia monipuolista kielitaitoa, jotta ammattiosaamisen kartuttaminen ei keskeydy ymmärrysvaikeuksiin.

– Puhuisin tällaisesta kielitietoisuudesta hyvin laajasti. Se ei ole vain suomen selkokielistämistä vaan se on monen kielen hyödyntämistä. Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen vaikka se opetetaan arabiaksi, Koli huomauttaa.

Lähihoitajaopiskelija Fatma Farah Suufi sekä opettaja Sirpa Holopainen.
Hoitotyön opettaja Sirpa Holopainen sanoo, että suomalaiset voisivat oppia maahanmuuttajilta muun muassa koskettamista.Antti Kolppo / Yle

Myös opiskelun tukemiseen ja oppimisen opettamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Se tarkoittaa muun muassa digitaitojen varmistamista.

– On löydettävä se opiskelurutiini, joka meille suomalaisen koulujärjestelmän läpikäyneille on ihan itsestään selvä. Meillä on huikeita onnistumisia, mutta myös monta tapausta, joista on opittu ja niitä haasteita ratkotaan, Koli myöntää.

Maahanmuuttajaryhmissä on lupa edetä askel kerrallaan

Lähihoitajaopiskelijoilta opetusmetodit saavat kiitosta.

– Ensin ajattelin, että oi, tosi vaikea, kun muut kaverit sanoivat, että lähihoitaja on tosi vaikea, mutta nyt minä parjään hyvin, kertoo Somaliasta kuusi vuotta sitten saapunut Fatma Farah Suufi.

– Me opiskelemme maahanmuuttajaryhmässä ja se tarkoittaa, että aloitamme oppimisen step by step. Aloitus ei ole niin raskas ja vaikea. Suomessa on tosi hyvä systeemi, miten auttaa opiskelijaa menemään eteenpäin, kertoo puolestaan Thaimaasta neljä vuotta sitten muuttanut Hassaya Nordlin.

Lähihoitajaopiskelija Hassaya Nordlin, maahanmuuttaja Thaimaasta.
Thaimaalainen Hassaya Nordlin päätyi Suomessa vaihtamaan alaa. Hän haluaa tulevaisuudessa hoitaa vanhuksia.Antti Kolppo / Yle

Myös suomen kielen taito on lähihoitajaopiskelijoille itselleen jopa yllättävän tärkeä asia. Esimerkiksi Özzoprak aikoo heittää haaveensa hammashoitajan urasta sikseen ellei kielitaito kahdessa vuodessa parannu oleellisesti.

– Minä haluaisin oppia ihan hyvin suomen kieli. Jos minä en osaa ihan hyvin, minä en jatka hammashoitajaksi. Minun pitää olla varma, hän toteaa.

Työllistymismahdollisuuksiinsa he kuitenkin uskovat kaikki.

– Mä olen varma, että löydän töitä ja sitten mä olen tyytyväinen tulevaisuuteen, hymyilee Balkhi.

Yritysyhteistyö takaa vartijaopiskelijoille työpaikan

Talon toisella puolella työllistymisestä voidaan olla vielä varmempia. Gambilainen Samba Jarreh kertoo haaveilleensa turvamiehen ammatista aina lapsesta asti.

– Nyt minulla on mahdollisuus jatkaa opiskelemaan turvallisuusalaa ja mahdollisuus mennä työhön. Minulla on oppisopimus nyt. Se on mahtavaa, olen tosi iloinen, Jarreh hehkuttaa.

Hän on osallistunut Stadin ammattiopistossa vartjjan koulutukseen, johon kuului työssäoppimisjakso Securitaksella. Hyväksytysti suoritettu koulutus takasi oppisopimuksen Securitaksen kanssa ja tavoitteena on nyt turvallisuusalan perustutkinto.

Stadin ammattiopiston vartijaopiskelijoita.
Namik Ali, Samba Jarreh ja Rahimy Najibullah opiskelevat vartijoiksi.Antti Kolppo / Yle

Irakin kurdilla Namik Alilla on samat suunnitelmat.

– Minulle on tärkeää, että pääsen töihin. Minusta se on vaikeaa ihmisille, kun ei ole töitä ja vain istut kotona. Kun ihminen tekee jotain töitä, se on vähän ylpeä itsestään, Namik pohtii.

Pula ammattiosaajista vauhdittaa palkkatyöhön pääsyä

Monet maahanmuuttajat suuntaavat opiskelemaan aloille, joilla on jo valmiiksi työvoimapulaa. Siitä kärsii myös Securitas, kertoo yrityksen HR-asiantuntija Tomi Ranta.

– En nyt sanoisi, että meille on tärkeää, että meillä on juuri tietyn taustaisia ihmisiä. Mutta totta kai siitä kielitaidosta on etua. Helpottaa vartijankin työtä, jos hän pystyy palvelemaan osaa ihmisistä heidän äidinkielellään, Ranta toteaa.

Kolin mukaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin pitkään aikaan. Hän huomauttaa, että osaamiskeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät työnanantajat ovat usein jopa kaukokatseisempia kuin koulutuksen järjestäjät.

– He näkevät, että heidän on ihan pakko huomioida kaikki tällaiset mahdollisuudet, jotta yrityksen kasvu ja työvoiman riittävyys voidaan turvata.