Katse karttaplotterissa, vene rantakivikossa – Mihin katosivat merimiestaidot? Keskustele

Veneilytaidot ovat heikentyneet esimerkiksi Saimaalla. Venekortti ei silti saa kannatusta liikenteenturvallisuusvirasto Trafilta.

veneily
Savonlinnan Järvpelastajat ajavat veneellä Saimaalla.
Esa Huuhko / Yle

Aurinkoinen ja poikkeuksellisen helteinen toukokuu on hellinyt veneilijöiden kauden aloitusta. Saimaan laineilla päivystää myös jo vapaaehtoisvoimin järvipelastustoiminnasta vastaava Savonlinnan Järvipelastajat ry. Tällä veneilykaudella he ovat jo ehtineet käydä auttamassa veneilijöitä simahtaneiden akkujen ja muiden keväälle tyypillisten teknisten vikojen kanssa.

Järvipelastajat odottavat kiireistä kesää, sillä havaintojen mukaan veneilijöiden ajotaidot ovat heikentyneet.

– Valitettavasti näyttää siltä, että on jonkinlaista lipsumista tapahtunut. Kanssaveneilijöiden kunnioitus on rapistunut. Nopeusrajoituksia tai aallokon muodostamiskieltoja ei oikein noudateta. Ne on tehty siksi, että kaikilla vesilläliikkujilla olisi turvallista, kertoo 1990-luvulta asti Saimaalla seilannut Savonlinnan Järviepelastajien hallituksen puheenjohtaja Esa Hirvonen.

Ostetaan vene kylmiltään, ja sitten lähdetään ajelemaan luottaen sokeasti nykytekniikkaan

Heikki Laukkanen, ylikonstaapeli

Saimaalla venepoliisina työskentelevä Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Heikki Laukkanen sanoo, että veneilijöiden merimiestavoissa on parannettavaa.

– Toista ei osata ottaa niin hyvin huomioon kuin ennen. Esimerkiksi oman peräaallon vaikutuksen arviointi satamissa ja kapeikossa voisi olla paremmalla tolalla.

Pitkän linjan merikarhuilla ja pitkään harrastaneilla veneilijöillä tieto-taitoa on. Haasteena ovat uudet lajin pariin tulevat harrastajat sekä veneilijät, jotka eivät säännöllisesti veneile.

Poliisin mukaan haastetta tuo myös se, että veneet ja niiden kokoluokat kasvavat, ja sitä myöten kasvavat myös riskit.

– Ehkä nykyään on enemmän sellaisia uusioveneilijöitä. Ostetaan vene kylmiltään, ja ei ole kokemusta. Sitten lähdetään ajelemaan luottaen sokeasti nykytekniikkaan, Laukkanen pohtii.

"Ei tiedetä, mitä taulut saaren rannoissa tarkoittavat"

Savonlinnan Järvipelastajien Esa Hirvosen havaintojen mukaan moni veneilijä voi olla puhtaasti ajattelematon.

– Aika moni veneilijä liikkuu tuolla vesillä, eivätkä välttämättä tiedä meriteiden säännöistä tai mitä taulut saaren rannoissa tarkoittavat, Hirvonen pohtii.

Savonlinnan Järvpelastajien Matti Karhu, Esa Hirvonen ja Anne Kosonen istumassa veneen reunalla.
Savonlinnan Järvipelastajien Matti Karhu, Esa Hirvonen ja Anne Kosonen auttavat veneilijöitä Saimaalla.

Kehittyneet sähköiset navigointivälineet aiheuttavat myös sen, että esimerkiksi veneestä tähystäminen voi jäädä vähemmälle.

– Meillä oli viime vuonna tehtäviä, jossa vene saattoi ajaa kovalla vauhdilla suoraan saareen. Omasta mielestään veneilijä ajoi ihan oikein, ja plotterissa ei kuulemma saarta näkynyt, mutta saaresta se vene sitten kuitenkin löytyi. Onneksi ei sattunut henkilövahinkoja, Hirvonen pohtii.

2010-luvulla viranomaisten tietoon tulleiden sisävesien liikenneonnettomuuksien määrä on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla vuodesta toiseen. Yleisin veneonnettomuus tapahtuu pienellä moottorilla varustetulle veneelle, joka keikahtaa tai kallistuu syystä tai toisesta. Liikenteenturvallisuusviraston Trafin mukaan todellisuudessa onnettomuuksia on enemmän, sillä viranomaisten tietoon päätyy vain osa.

Grafiikka

Suomessa saa ajaa jopa 24 metristä huvijahtia ilman minkäänlaista pakollista ajokorttia. Laki toki määrittelee, että veneilijällä pitää olla ikä, kyky ja taidot, mutta mitään todistusta ei tarvita.

Ruotsissa jo 12 metriä pitkän ja neljä metriä leveän veneen kuskille vaaditaan kipparikortti. Trafin veneiden ja rekistereiden yksikön päällikkö Ville Räisänen ei kuitenkaan halua vertailla Suomen ja Ruotsin veneilyä säätelevää lainsäädäntöä, sillä ne ovat hänen mielestään lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Ruotsissa ei esimerkiksi vaadita pelastusliivejä mukaan veneeseen, toisin kuin Suomessa.

– Voiko vähän kärjistäen sanoa, että Ruotsissa saatetaan veneillä vähän sivistyneemmin, siellä ei ole niin alkoholin huuruista mökkiveneilykulttuuria. Ainakin, kun katsoo tilastoja, niin jos 20-30 ihmistä kuolee vuosittain Ruotsissa, niin se on katastrofi. Meillä vuosittain menehtyneiden keskiarvo on yli 40, joskus jopa yli 50 kuollutta., Räisänen pohtii.

Veneilykortti ei saa Trafista kannatusta

Suomessa uudistetaan parhaillaan vesiliikennelakia. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan veneilykaudelle 2019.

Räisäsen mukaan uudessa laissa korostetaan aiempaa enemmän veneen päällikön vastuuta, mutta velvoitteita venekuskeille ei tule. Esimerkiksi aina ajoittain keskusteluun nouseva veneilykortti ei saa kannatusta.

– Meidän näkemyksemme mukaan esimerkiksi vesiliikenteen kuolemiin veneilykortti ei toisi mitään hyötyä. Ihmisten vapaaehtoinen kouluttautuminen sekä valistus ovat pääasialliset keinot, Räisänen kertoo.

Saimaalta kuitenkin löytyy kannatusta sille, että veneilijöiden pitäisi virallisesti todistaa osaavansa perustaidot kuten merimerkit, reimarit ja viitat sekä väistämissäännöt.

– Esimerkiksi jos on hankkimassa ensimmäistä venettä, ja sen joutuu tiettyjen säädösten mukaan Trafiin rekisteröimään, niin siinä yhteydessä aivan hyvin voisi olla nettilomake, mikä pitäisi täyttää. Se olisi kevyt tapa edistää veneilyturvallisuuttaa, ehdottaa Järvipelastajien Hirvonen.

Poliisi kannattaa niin ikään valistusta ja veneilykursseja. Kuitenkin suurempien veneiden kohdalla vaatimukset voisivat olla tiukemmat.

– Ehkä nopeimmille ja isommille veneille jonkunlainen pätevyysvaatimus voisi olla hyväksi. Se varmaan sotii nykyhallituksen normienpurkua vastaan, ja siksi varmaan on jäänyt lakiuudistuksessa toissijaiseksi, arvioi ylikonstaapeli Laukkanen.