Kansainvälinen trendi rantautuu Suomeen: Museoihin mennään yhä useammin myös syömään

ravintolat
Ruuasta on tulossa olennainen osa museovierailua, ja se voi olla jopa museon vetonaula.
Villiyrtti-lohi-annos.Petri Aaltonen / Yle

Kansallismuseo uudistaa reippaalla kädellä yleisökohteidensa ravintolatarjontaa (siirryt toiseen palveluun). Yhdeksän museon kokonaisuudesta ensimmäisenä uudistuvat Hvitträskin, Hämeen linnan ja Kansallismuseon ravintolapalvelut.

Tilausravintolaa Kirkkonummen Hvitträskiin puuhaavan Food Camp Finlandin taustajoukoista löytyy muiden muassa keittiömestari Pekka Terävä.

– Erityisesti ulkomaalaiset matkailijat hakeutuvat museoihin ja sitä kautta voimme valottaa myös meidän ruokakulttuuriamme heille. Toki toivomme, että paikalliset asukkaatkin oppivat käyttämään museoravintoloita entistä enemmän, Terävä taustoittaa.

Hvitträskin julkisivu.
Hvitträsk on Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin suunnittelema asuinrakennus ja ateljee Kirkkonummella.Antti Lähteenmäki / Yle

Hvitträskissä tarjottavia ruokia ei ole vielä kovin pitkälle suunniteltu, mutta rakennuksen historiaa ei menussa voi Terävän mielestä sivuuttaa.

– Paikalliset raaka-aineet ovat varmasti tärkeässä roolissa erityisesti kesällä. Toisaalta Eliel Saarinen teki pitkän uran Yhdysvalloissa, joten ihan yhtä hyvin siellä voisi pitää vaikka grillijuhlat. Ehkä myös ihan perinneruokaa, mutta uudella tyylillä, esimerkiksi mämmiä jossain uudessa muodossa.

Ravintolasta museon vetonaula

Muualla Euroopassa on museoiden yhteydessä jopa Michelin-tähdin (siirryt toiseen palveluun) varustettuja ravintoloita. Kansainvälinen trendi on vauhdittanut uudistushaluja myös Suomessa, mutta taustalla vaikuttaa ennen kaikkea ravintolapalveluiden kysynnän kasvu.

– Toki me otamme ulkomailta vaikutteita ja kyllä ilmassa on niin sanottua trendipainetta, mutta kyllä tämä silti on ensisijaisesti oman toiminnan kehittämistä ja kävijäkunnan palvelemista. Meillä on monessa museokohteessa erikokoisia vuokrattavia tiloja ja niiden sekä ravintolapalveluiden kysyntä kasvaa, Kansallismuseon markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki toteaa.

Suomen kansallismuseo iltavalaistuksessa, kuvassa karhu-patsas etualalla.
Kansallismuseo iltavalaistuksessaan.Mårten Lampén / Yle

Esimerkiksi juuri Kansallismuseo tarjoaa Kukkamäen mukaan ainutlaatuiset puitteet paitsi näyttelyille ja tapahtumille, myös ruokailulle.

– Ravintolapalvelut ovat olennainen osa sitä, että ihmiset haluavat ja jaksavat viihtyä kohteessa. Se on mahtavaa, että ei tarvitse nälän takia lähteä ennen aikojaan pois. Ravintola voi jatkossa olla jopa syy tulla paikalle. Haluamme parantaa palveluvalikoimaa ja kokonaiselämystä, Kukkamäki tiivistää.

Gösta-museoravintolassa on edelleen tarjolla myös lihiksiä

Kansallismuseo hankkii jokaiseen kohteeseensa sopivan ravintoloitsijan, jonka kanssa toiminta hiotaan lopulliseen muotoonsa.

– Tarkoitus ei ole konseptoida kaikkien kohteiden palveluita samanlaisiksi, vaan nimenomaan täydentämään kohteen ominaispiirteitä ja luonnetta, Kansallismuseon markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki korostaa.

Pekka Terävä ja Mikko Kaukonen Tamminiemen keittiössä.
Pekka Terävä ja Mikko Kaukonen kokkasivat Tamminiemen keittiössä vuonna 2016.Riikka Porttila / Yle

Uskaltaako museoon enää mennä maha kurnien, jos ei ole pöytää ja satalappusta varattuna illallista varten? Uskaltaa, vastaa keittiömestari Pekka Terävä.

– Meillä on esimerkiksi Mäntän Serlachius-museon Gösta-ravintolan yhteydessä kahvila, josta saa kupposen kuumaa ja vaikka lihapiirakan, jos museokävijä ei ole valmis satsaamaan monen ruokalajin illalliseen.