Muovin kierrätysinnostusta hillitsee keräyspisteiden puute – "Kun pienin askelin edetään, joka vuosi ollaan parempia"

Eteläpohjalaiset ovat innostuneet muovin kierrätyksestä. Jopa puolet Ringin saamasta palautteesta on toiveita muovinkeräyspisteiden lisäämisestä.

kierrätys
Muovinkierrätys
Eteläpohjalaiset ovat innostuneet muovin kierrättämisestä. Keräyspisteitä toivotaan koko ajan lisää.Tarmo Niemi / Yle

Pohjanmaalla jo yhä useamman kaupan pihasta löytyy muovinkeräyspiste. Innostus muovin kierrätykseen on kasvanut koko ajan ja viime vuonna pelkästään eteläpohjalaiset keräsivät talteen toistasataa tonnia muovia.

Valtakunnallisesta keräysmäärästä jäädään vielä hitusen.

– Kyllä Pohjanmaalla ollaan ihan yhtä hyviä kuin muuallakin Suomessa. Ei ehkä Suomen parhaita, mutta pohjalaiseen tapaan kilpailuhenki on niin kovaa, että kyllä sinne kärkeen päästään, luottaa Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä.

Etapin alueella muovinkeräyspisteitä on jo kaksitoista, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vasta muutamia. Toiveita uusien pisteiden perustamisesta tulee koko ajan.

– Yli puolessa palautteesta kysytään, saisimmeko tähän meidän lähiekopisteelle muovipakkausten keräyksen. Esimerkiksi Etapin toiminta-alueella 107:stä alkuvuoden palautteesta 55 on koskenut tätä, valaisee Suomen Pakkauskierrätys Ringin aluepäällikkö Harri Patana.

– Taustalla ovat lainsäädännön vaatimukset ja velvoitteet. Eli kun taajamassa on kymmenentuhatta asukasta, täytyy olla myös muovipakkausten keräyspiste.

Pakkausasetus velvoittaa

Yrityksiä pakkausten keräämiseen velvoittaa kaksi vuotta sitten voimaan tullut pakkausasetus. Eikä suotta: jokainen eurooppalainen tuottaa vuosittain parisataa kiloa pakkauksia. Määrästä viidesosa on muovia.

Merien muovipyöreet ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa ja koko muovin olemassaolokin on lähes kyseenalaistettu.

– Ihmiset eivät ymmärrä, että monta kertaa se muovin hyvyys kääntyy sen muovin huonoudeksi siinä kohtaa kun muovi joutuu väärään paikkaan, Antro Säilä muistuttaa.

– Näinhän se kuluttajan mielestä on, että niin kauan kuin maitopurkissa on jääkaapissa maitoa, se on maitoa. Sitten kun on tyhjä purkki kädessä, se on pelkästään roska. Mutta siinä kohdassa unohtuu, että purkki on tehnyt hyvän työnsä jo eli maito on säilynyt paremmin kuin ilman sitä purkkia. Silloin kuin purkki laitetaan kierrätykseen, on asiat hoidettu niin kuin pitääkin, Säilä sanoo.

Nykyisin kuluttaja voi jo valita, haluaako hän että tölkissä oleva korkki poltetaan energiaksi vai kierrättääkö hän korkin laittamalla sen keräyslaatikkoon.

Muovi on elinehto

Elintarviketeollisuudelle muovi on edelleen elinehto. Muovi suojaa tuotetta, se on muovattava, kevyt ja halpa. Öljystä valmistetun muovin oheen on jo tuotu myös pakkauksia, jotka on tehty kasveista valmistetusta bioetanolista.

– Meillä korkit esimerkiksi noissa tölkeissä, eli maito- ja mehutölkeissä, on tällaisesta muovista valmistettua. Ja totta kai me tutkimme mahdollisuuksia laajentaa tällaisten materiaalien käyttöä. Ensisijainen tavoite on kuitenkin, että kuluttajat oppisivat kierrättämään pakkauksia, sanoo Valion pakkausteknologiapäällikkö Tanja Virtanen-Leppä.

Antro Säilä muistuttaa, että energiateollisuus on huomattavasti suurempi fossiilisten polttoaineiden käyttäjä kuin muoviteollisuus. Kun he tekevät osansa, päästään eteenpäin.

– Kun pienin askelin edetään, joka vuosi ollaan parempia ja jonain päivänä ollaan kiertotalousyhteiskunnassa, jossa jäte kiertää aina uudeksi raaka-aineeksi.

– Muovi on oikeastaan todella hyvä materiaali. Pitää vain pitää huolta siitä, että se ei joudu luontoon.