Meri-Lapin Mehiläissopimuksen taustalla kuohuu: Kunnat kritisoivat sote-johtajaa jarruttelusta

Meri-Lapin koko valtakuntaa kuohuttaneen sote-sopimuksen taustalla on epäluottamusta kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken.

yhteisyritykset
Länsi-Pohjan keskussairaala.
Minna Aula / Yle

Meri-Lapin kohutun sote-sopimuksen taustalle mahtuu monenlaisia kiemuroita. Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen taival on edennyt osittain vaivalloisesti. Yhteisyrityksen perustaminen on hiertänyt sairaanhoitopiirin johtajan ja yrityshankkeessa mukana olevien sairaanhoitopiirin omistajakuntien välejä.

Ylen saamien tietojen mukaan kunnat ovat kokeneet sairaanhoitopiirin johtajan jarrutelleen liikkeenluovutusta kuntien perustamalle yhteisyritykselle. Kunnat ovat sitoutuneet yrityshankkeeseen taloudellisesti ja ovat sen vuoksi huolissaan kokemastaan viivyttelystä.

Sairaanhoitopiirin toimintaa on luonnehdittu Ylelle haltuunottoprojektin hidastamiseksi, “italialaiseksi lakoksi” ja “käsijarru päällä -tilanteeksi”.

Yhteisyrityksen uskotaan turvaavan lähipalvelut ja työpaikat

Meri-Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa, Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo aloittivat yhteistyön Mehiläisen kanssa turvatakseen sote-palvelut ja työpaikat omalla alueellaan. Kunnat ennakoivat Lapin sote-palveluiden keskittyvän Rovaniemelle hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Jättiulkoistuksen 15 vuoden sopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta. Historiallisen sote-hankkeen allekirjoittamisesta on käynnistynyt haltuunottoprojekti, joka on mukana olevien kuntien mukaan ollut osittain hidas ja hankala.

Aloitus viivästyy: sairaanhoitopiirin allekirjoitus puuttuu

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tarkoituksena oli aloittaa toimintansa kesäkuun alussa. Aloitus viivästyy reilulla kahdella viikolla, koska taustalla on yhä keskeneräisiä asioita.

Lopullisesti liikkeenluovutus sairaanhoitopiiriltä yhteisyritykselle tapahtuu vasta sen jälkeen, kun Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt yritykselle luvan yksityisen terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen.

Yhteisyrityksen aloittamista on varjostanut terveyspalveluyhtiö Pihlajalinnan joulukuussa markkinaoikeuteen jättämä valitus. Sote-yhteisyrityksen kilpailutuksessa mukana ollut Pihlajalinna kuitenkin luopui valituksestaan viime hetkellä tällä viikolla.

Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen toimitusjohtaja Lasse Männistö on huojentunut Pihlajalinnan ratkaisusta.

– Yhteisyrityksellä ei ole enää näköpiirissään riskitekijöitä kilpailevien yritysten osalta, sanoo Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistö.

Männistö toteaa, että lupaprosessista puuttuu enää tiloihin liittyvä käyttöoikeussopimus. Sairaanhoitopiirin johtajan pitää allekirjoittaa sopimus, joka toimitetaan Lapin aluehallintovirastolle. Mehiläisen mukaan kyseessä on tekninen dokumentti, joka ei sinänsä enää vaadi muutoksia.

– Odotimme, että saisimme dokumentin aikaisemmin, Männistö sanoo.

Asiaan pitää suhtautua vakavasti ja asiat hoitaa, vaikka yhteisyritys ei olisikaan itselle mieleinen ratkaisu.

Mauri Posio

Männistö toteaa kuitenkin, että he haluavat myös kunnioittaa tilaajatahon, eli tässä tapauksessa sairaanhoitopiirin prosessia asioiden käsittelylle.

Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee tilojen käyttöoikeussopimusta toukokuun 30. päivänä pidettävässä kokouksessaan.

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.) sanoo, että hän on puoltanut käyttöoikeussopimuksen allekirjoittamista jo aikaisemmin.

– Olisi ollut sujuvampaa ja toimivampaa, jos allekirjoitus olisi jo saatu. On valitettavaa, että se menee näin tipalle. Mielestäni sopimuksen voisi jo allekirjoittaa, koska se perustuu jo hyväksyttyihin asiakirjoihin, Sonntag sanoo.

"Joka vinkaisuun ei ole välttämättä samalle kellonlyömälle vastattu"

Kevään ajan kestäneessä yhteisyrityksen haltuunottoprosessissa on ollut haasteita. Ylen saamien tietojen mukaan esimerkiksi asiaa koskeviin puheluihin ja sähköposteihin ei ole sairaanhoitopiirin johdosta vastattu asianmukaisesti.

Kunnissa asioiden hitaassa etenemisessä nähdään tarkoitushakuisia piirteitä.

– Yhteisyrityksen haltuunottoprojektia ei ole priorisoitu sairaanhoitopiirissä, vaikka asiaan pitäisi suhtautua vakavuudella, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.

Riitta Luosujärvi.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi.Minna Aula / Yle

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi kiistää jyrkästi, että yhteisyrityshankkeen edistymistä olisi jarruteltu sairaanhoitopiirin puolelta tarkoitushakuisesti. Luosujärvi toteaa Ylelle, että sairaanhoitopiirillä on ollut sote-yhteisyrityksen haltuunottoprojektin rinnalla runsaasti myös normaaleja arjen töitä vastuullaan.

– Meillä ei ole siirretty haltuunoton valmisteluun päätoimisia ihmisiä, koska sopimukseen on kirjattu, että kuntayhtymälle ei saa tulla projektista lisäkustannuksia. Näin ollen olemme joutuneet edistämään hanketta oman työmme ohessa, sanoo Luosujärvi.

Sairaanhoitopiirin johtaja muistuttaa, että yhtä aikaa sote-yhteisyrityksen kanssa on tehty maakuntaselvityksiä. Kemin osalta sairaanhoitopiiriä on työllistänyt myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen sairaanhoitopiirin vastuulle.

– Hirveän paljon töitä on tehty, mutta paljon on päällekkäistä työtä ja sen takia joka vinkaisuun ei ole välttämättä samalle kellonlyömälle vastattu, Luosujärvi sanoo.

Keminmaan kunnanjohtaja Mauri Posio huomauttaa, että osapuolilla on myötävaikutusvelvollisuus, jonka myötä yhteydenottopyyntöihin tulee vastata eikä vastaamattomuutta voi perustella muilla kiireillä.

– Omistajakunnilla on tässä iso rahallinen satsaus. Asiaan pitää suhtautua vakavasti ja asiat hoitaa, vaikka yhteisyritys ei olisikaan itselle mieleinen ratkaisu, kommentoi Posio sairaanhoitopiirin johdon toimintaa.

Eri luvut aluehallintoviraston raporttiin ihmetyttivät

Yksi kiemura prosessissa liittyy sairaanhoitopiiristä aluehallintovirastolle toimitettuihin lukuihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Lapin aluehallintovirastoa tekemään selvityksen Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen laillisuudesta. Ministeriö pyysi Lapin aluehallintovirastoa selvittämään muun muassa sen, ylittääkö Meri-Lapin sote-yhteisyritys ulkoistusten osalta niin sanotussa rajoituslaissa määritellyn 50 prosentin rajan.

Sote-yhteisyrityksen valmistelussa oli huomioitu 50 prosentin raja. Mikäli raja ylittyisi, sote-yhteisyritys ei voisi toteutua, sillä se olisi tällöin lainvastainen.

Aluehallintovirasto pyysi selvitykseensä lukuja sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin johtaja välitti virastolle luvut, joiden mukaan sote-yhteisyritykseen ulkoistettava osuus olisi 58 prosenttia eli ylittäisi silloin voimassa olleen rajoituslain.

Ylen saaman selvityksen mukaan ero luvuissa johtuu siitä, että sairaanhoitopiirin johtajan lähettämiin lukuihin oli laskettu mukaan myös poistoja sekä jätetty huomioimatta yhteisyritykselle asetettu kahden prosentin suuruinen vuosimenoihin kohdistuva säästövelvoite.

– Olemme lähettäneet aluehallintovirastolle kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaiset käyttötalouden menot. Sote-projekti on käyttänyt valmistelussaan eri lukuja. Heidän käyttämänsä luvut eivät ole niitä käyttötalouslukuja, jotka kuuluvat kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan käyttötalouteen. Sieltä puuttuvat muun muassa poistot, selvittää Luosujärvi sairaanhoitopiirin toimittamien lukujen taustaa.

Lapin aluehallintovirasto totesi sairaanhoitopiirin johtajalta saamiensa lukujen jälkeen, että luvut ovat suuremmat kuin aiemmin. Näiden lukujen valossa yhteisyritys näytti kaatuvan ja myös aluehallintovirasto kiinnitti siihen huomiota todeten selvityksessään seuraavasti:

“Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osalta on merkillepantavaa, että aluehallintovirastolle nyt annetun selvityksen mukaan prosenttiluku on 58,28, kun se aiemmin on ollut 47,56.”

Aluehallintovirasto sai selvityksessään luvuksi tuolloin 46,88, eli laski sote-yhteisyritykseen ulkoistettavan osuuden jäävän alle rajoituslain.

– Aluehallintovirasto on hyväksynyt sen, että kirjanpitolautakunnan ohjeita ei noudateta, kun lukuja on laskettu. He ovat sen vuoksi päätyneet tuollaiseen tulokseen, kommentoi Luosujärvi aluehallintoviraston laskelmia.

Yhteisyrityksen valmistelijat kummastelevat, miksei sairaanhoitopiirin johtaja informoinut heitä, vaikka hänen välittämiensä lukujen valossa yhteisyritys näytti kaatuvan.

Grafiikka
Asmo Raimoaho / Yle

Luosujärvi ei informoinut sairaanhoitopiirin hallitusta aluehallintovirastolle lähettämistään laskelmista. Hän ei myöskään tuonut ilmoittamiaan lukuja esille Meri-Lapin sote-projektin poliittisen ohjausryhmän kokouksessa, joka järjestettiin lukujen lähettämistä edeltäneenä päivänä.

– En muista puolen vuoden takaisia asioita, sovitaanko tällä tavalla, Luosujärvi kommentoi informoimatta jättämistä.

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan Ritva Sonntagin mukaan kokous olisi ollut oiva paikka nostaa esiin lukujen ristiriitaisuus.

– Luonteva tilanne, koska kaikki olivat koolla ja lukuja olisi voitu verrata yhdessä. Epäkohdat laskelmassa olisivat olleet helposti huomattavissa, Sonntag kommentoi.

Hallitus suitsi sote-ulkoistuksia: Aikataulu kiristyi Meri-Lapissa

Meri-Lapin sote-yhteisyritys on ollut vastatuulessa usealta taholta. Sipilän hallitus on halunnut estää Meri-Lapin kaltaiset jättiulkoistukset. Suuren mittaluokan sote-hankeet kuntien ja yritysten välillä hankaloittavat hallituksen suunnitelmien toteutumista. Tästä syystä hallitus kiristi vuodenvaihteessa sote-ulkoistuksia rajoittavaa lakia.

Meri-Lapin sote-yhteisyritystä ei oltaisi voitu perustaa, mikäli rajoituslaki olisi ehtinyt astua voimaan ennen sote-yhteisyrityssopimusten allekirjoittamista.

Meri-Lapin kunnanvaltuustojen päätösten jälkeen yhteisyrityksen hankinnasta äänestettiin myös sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 17. marraskuuta. Perustamispäätös hyväksyttiin äänin 3–2. Sote-yhteisyritykseen valittiin kumppaniksi kilpailutuksen voittanut Mehiläinen-ryhmittymä.

Kokouksen esittelijänä toimi sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi. Hän toi päätösesityksensä vasta kokoukseen, mikä on poikkeuksellinen menettelytapa. Luosujärvi esitti, että hallitus ei päätä perustaa yhteisyritystä kyseisessä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtaja perusteli asiaa muun muassa sillä, että kuntien valtuustojen päätökset eivät olleet lainvoimaisia ja kaikkia pöytäkirjoja ei oltu tarkastettu.

Länsi-Pohjan keskussairaala.
Minna Aula / Yle

Mikäli valtuustojen päätösten lainvoimaisuutta olisi jääty odottamaan sairaanhoitopiirin johtajan esityksen mukaisesti, olisi sote-ulkoistuksia rajoittavan lain kiristys ehtinyt vuodenvaihteessa astua voimaan ja yhteisyrityksen perustaminen ei olisi enää ollut mahdollista. Keminmaata lukuun ottamatta kuntien valtuustojen päätökset eivät ole vieläkään lainvoimaisia valituksista aiheutuneiden oikeuskäsittelyiden vuoksi.

– Kaikki kunnat tiesivät, että kuntien päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia ja olivat siitä huolimatta valtuuttaneet sairaanhoitopiirin hallituksen tekemään hankintapäätöksen, kokouksen puheenjohtajana toiminut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.) sanoo.

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ilmoitti hallituksen hankintapäätöskokoukseen tuomassaan pohjaesityksessä hankinnan perustuvan eri hankintamenettelyyn kuin hankintailmoituksessa oli ilmoitettu.

Markkinaoikeuteen hankintapäätöksestä valittanut, kilpailutuksessa hävinnyt terveyspalveluyhtiö Pihlajalinna nosti tämän seikan esiin tekemässään valituksessa. Ristiriita käytetyssä ja ilmoitetussa hankintamenettelyssä olisi voinut olla markkinaoikeudelle syy kumota hankinta.

Luosujärven mukaan kyseessä on voinut olla inhimillinen virhe.

Mikäli päätösesitys olisi saatettu kokoukseen osallistuneiden henkilöiden tietoon etukäteen, olisi pohjaesityksessä olleet virheet voitu havaita ennakolta.

– Ainahan sitä toivoo, että esitys olisi hyvissä ajoin nähtävissä, että ehtisi valmistautua, kokouksen puheenjohtajana toiminut Sonntag sanoo.

Kuntalehden haastattelussa sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on kertonut, ettei hän kannattanut alun alkaenkaan sote-yhteisyrityksen perustamista (siirryt toiseen palveluun)(koko juttu maksumuurin takana). Myös Kemin vasemmistoliitto on vastustanut sote-yhteisyrityksen perustamista voimakkaasti. Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on Kemin vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.